Onpahan Taas Uutinen IS
Vessaa ei vedetä, muovipussit pestään – Vauva.fi:ssä uskomaton ketju supersaidoista ihmisistä
10.1. 19:00 Suomalaiset osaavat olla käsittämättömän saitaa kansaa, jos on uskominen Vauva.fi-keskustelupalstan tarinoihin. Lue lisää ›
Kommentit (18)
Monet pesevät muovipussitkin. Pihiyttä vai säästäväisyyttä? (KUVA: All Over Press)
Julkaistu: 10.1. 19:00
Jaa356
Twiittaa
Sähköposti
Suomalaiset osaavat olla käsittämättömän saitaa kansaa, jos on uskominen Vauva.fi-keskustelupalstan tarinoihin.
”Millaisia ovat tuntemanne super-saidat ihmiset? Piheistä piheimmät?” kysyy keskusteluketjun aloittaja Vauva.fi:ssä ja kertoo tuttavaperheestään, jolla rahaa riittää, mutta ruokatarjoilut ovat erittäin niukkoja.
Keskustelunavaus on kerännyt jo lähes 500 kommenttia. Moni kertoo sukulaisistaan tai tuttavistaan, jotka pesevät käytetyt muovipussit ja suodatinpaperit, jättävät vessanpöntön vetämättä säästääkseen vettä ja käyttävät aina tilanteen hyödyksi saadakseen ilmaista ruokaa tai tavaraa. Jotkut ottavat myös vessapaperit ja saippuat mukaan kotiin töistä tai julkisista tiloista tai jatkavat vedellä shampoota tai jopa maitoa.
Säästäväisyyden ja itaruuden raja voi olla joskus häilyvä. Jos pussinpohja pilkottaa, on pakko olla pihi. Vauva.fi:ssä esiintyvät kitsastelijat vaikuttavat kuitenkin usein olevan hyvin toimeentulevia.
Supersaidoille ihmisille on tyypillistä säästäväisyys, jossa todelliset hyödyt jäävät pieniksi. Esimerkiksi, jos ostokset maksavat 12,99 euroa, saituri maksaa kortilla. Jos taas loppusumma on 13,02 euroa, hän käyttää käteistä.
Muovipussi ”unohtuu”
”Varakas tuttavaperheen äiti marketin kassajonossa ollessaan usein ’unohtaa’ ottaa muovipussin ennen kuin kaikki ostokset on jo maksettu ja lompakko laitettu takaisin laukkuun. Yrittää sitten saada sen 20 senttiä maksavan muovipussin ilmaiseksi myyjältä”, kertoo eräs kommentoija Vauva.fi:ssä.
Moni pihistelijä on myös varsin kekseliäs koettaessaan keplotella mahdollisimman vähällä rahalla.
”Työkaveri kävi kerran kysymässä pizzeriasta, että paljonko maksaa pelkkä paistettu pohja. No sai eurolla, mutta pokkana lastasi sen täyteen salaattipöydästä löytämillään täytteillä jne. Niin hänen tulonsa ovat +5 000 €/kk”, paljastaa toinen keskustelija.
Vanhempien pihistely jää mieleen
Moni Vauva-palstan keskustelijoista kertoo, millaista on ollut kasvaa saituriperheessä. Usein säästäväisyys periytyy, mutta järjettömimmät pihistelykonstit eivät.
”Vieraisilla äiti söi usean edestä ja hoputti myös meitä lapsia syömään, jotta vatsamme tulisi täyteen eikä kotona kuluisi niin paljon ruokaa. Vastaavasti jos meillä kävi vieraita, heille ei joko tarjottu mitään tai sitten äiti pyysi ovella maksua ruoasta. Mitään uutta me lapset emme koskaan saaneet, ja käytettyäkin vain harvakseltaan. Äiti myi sukulaisilta saamiamme joulu- ja synttärilahjoja ja piti rahat, tai vaihtoi lahjoihin kortin, johon oli merkinnyt itsensä lahjan antajaksi”, kertoo eräs keskustelija.
Helsingin Sanomien haastattelema psykologi Satu Kaski kertoo, että saituus on opittua. Toisaalta kotoa voi jäädä myös trauma: jos vanhemmat ovat tuhlanneet kaiken, lapsi voi olla pakonomaisen saita.
”Kaikki hanskat, pipot yms. hankittiin löytötavarakoreista kaupoista. Siis pokkana otettiin sopivan näköiset ja isoon ääneen kailotettiin ’Oi, täälläkö nää sun lapaset olikin?! Varmaan viime viikolla jääneet! Olipa hyvä, että löyty!’”, toinen lapsuusmuistoistaan avautunut keskustelija kertoo.
Muiden tarjoilut maistuvat
Moni kertoi tuttavistaan, jotka eivät tuo koskaan mitään yhteisiin illanviettoihin tai työpaikalle, mutta nauttivat kyllä mielellään muiden tarjoamista pöydän antimista. Kun tulee saiturin vuoro tarjota, hän pyytää siitä muilta maksua
Tunnetko todella saidan ihmisen tai oletko itse sellainen? Miten se ilmenee? Kerro kokemuksistasi!
Anu Karttunen
”Kerran olin treffeillä, jotka mies halusi ruokakaupan kahvilaan. Hän joi 1 € maksavan kahvikupin. En nähnyt meillä mitään tulevaisuutta muista syistä ja kerroin tästä miehelle. Hän vaati minua siirtämään tilille euron jonka oli maksanut kahvista, minä kun olin ehdottanut treffejä ja ne menivät hukkaan.”
Tunnetko todella saidan ihmisen tai oletko itse sellainen? Miten se ilmenee? Kerro kokemuksistasi!
Anu Karttunen
Typeriä "uutisia" nykyään.
Joka päivä mm. joku "nettisensaatio" kuten joku hassu kuva.
Netissä kirjoitetaan kaikenlaista joista Surin osa on valhetta ja humpuukia. Ei kannata uskoa puoltakaan mitä keskustelupalstoilla ihmiset kirjoittaa.
toimittaja TEEEEEEEEEEEEEEE kirjoittaa..ei ihmiset......
Vierailija kirjoitti:
Netissä kirjoitetaan kaikenlaista joista Surin osa on valhetta ja humpuukia. Ei kannata uskoa puoltakaan mitä keskustelupalstoilla ihmiset kirjoittaa.
toimittaja TEEEEEEEEEEEEEEE kirjoittaa..ei ihmiset......
(Anu Karttunen)
teepusseja kuivataan niin kaun kuin niistä väriä vielä tulee vesimukiin.
Vessaa ei vedetä? Savikuorma killuu ja käryää pöntössä? Jo on sakkia!
Tunnistin kyllä itseni noista kommenteista
Kyllä tamppooniakin voi muutaman kerran käyttää, kunhan hieman huuhtoo muutaman päivän välein
Vauva.fi -porukassa on niin pihiä porukkaa, että säästävät näppäimistöjään mitä tulee välimerkkeihin ja esim. kaksoiskonsonantteihin. Aika usein joku tärkeä lauseenjäsenkin jää kirjoittamatta, saituutta sen täytyy olla.
Vauva.fi -porukassa on niin pihiä porukkaa, että säästävät näppäimistöjään mitä tulee välimerkkeihin ja esim. kaksoiskonsonantteihin. Aika usein joku tärkeä lauseenjäsenkin jää kirjoittamatta, saituutta sen täytyy olla.
Kerätään virtsa talteen tynnyriin, kesällä voi sitten käyttää puutarhan lannoitukseen. Onko tämä sitten saituutta vai ekologisuutta, mene ja tiedä...
AV-mamma on niin nuuka että torkkuu näppäimistön päällä ettei sänky kulu.
En ole yli 20 vuoteen käyttänyt vessapaperia pyllynpyyhkimiseen ja olen jo 44v
Vierailija kirjoitti:
AV-mamma on niin nuuka että torkkuu näppäimistön päällä ettei sänky kulu.
Vierailija kirjoitti:
En ole yli 20 vuoteen käyttänyt vessapaperia pyllynpyyhkimiseen ja olen jo 44v
Miksi boldaat tekstisi, niinkuin siinä olisi painavaakin asiaa? Oletko idiootti?
Moni Vauva-palstan keskustelijoista kertoo, millaista on ollut kasvaa saituriperheessä. Usein säästäväisyys periytyy, mutta järjettömimmät pihistelykonstit eivät.
”Vieraisilla äiti söi usean edestä ja hoputti myös meitä lapsia syömään, jotta vatsamme tulisi täyteen eikä kotona kuluisi niin paljon ruokaa. Vastaavasti jos meillä kävi vieraita, heille ei joko tarjottu mitään tai sitten äiti pyysi ovella maksua ruoasta. Mitään uutta me lapset emme koskaan saaneet, ja käytettyäkin vain harvakseltaan. Äiti myi sukulaisilta saamiamme joulu- ja synttärilahjoja ja piti rahat, tai vaihtoi lahjoihin kortin, johon oli merkinnyt itsensä lahjan antajaksi”, kertoo eräs keskustelija.
Helsingin Sanomien haastattelema psykologi Satu Kaski kertoo, että saituus on opittua. Toisaalta kotoa voi jäädä myös trauma: jos vanhemmat ovat tuhlanneet kaiken, lapsi voi olla pakonomaisen saita.
”Kaikki hanskat, pipot yms. hankittiin löytötavarakoreista kaupoista. Siis pokkana otettiin sopivan näköiset ja isoon ääneen kailotettiin ’Oi, täälläkö nää sun lapaset olikin?! Varmaan viime viikolla jääneet! Olipa hyvä, että löyty!’”, toinen lapsuusmuistoistaan avautunut keskustelija kertoo.