Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin perustaa ompelimon, kannattaisiko?
Unelma
08.01.2017 |
Keskittyisin ompelemaan uniikkeja vintagetyyppisiä (juhla-)mekkoja tytöille ja naisille. Pojille myös samantyyppistä omaa mallistoa kenties. Tyyli tosiaan vintagea, pitsiä, käsintehtyjä koristeompeleita, helmikirjailua, heirloom-tyyppistä ompelua, kaunista, herkkää, romanttista. Voisin ommella yksittäiskappaleita valmiiksi myytäväksi, mutta toimisin myös mittatilaustöiden vastaanottajana. Lisäksi sisustustuotteita, jotka samaa tyyliä (romanttinen, shabby chic, vintage).
Alkuun voisin toimia kotoa käsin, jonne saisin perustettua myös pienen myymälän erillisellä sisäänkäynnillä.
Olisikohan markkinoita...?
Kommentit (52)
Koirien takit Aliexpressissä maksavat 3-12 euroa, free shipping. Tuolla hintaa ei saa edes materiaaleja hankittua Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
suomessa ei vaan olla valmiita maksamaan käsityöstä eikä luksuksesta. käsityöllä on väistämättä korkea hinta, ja oikeasti ostavia asiakkaita sille ei riitä. ihastelijoita riittää senkin edestä toki.
Todellista luksusta tekee harva.
Pienennytin tyttöni juhlamekon helsinkiläisessä ompelimossa, hinta 40 euroa. Työhön meni varmasti useampi tunti, sillä joutui avaamaan sivu- ja vyötärösaumat ja materiaali oli arkaa. Koko mekon teettäminen olisi maksanut ainakin 150 + materiaalit. Ompelija kertoi, että viime vuosina juuri kukaan ei enää ole teettänyt lapsille vaatteita.
Käsityöllä on vaikea elättää itseään nykypäivän Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Ompelen lähes kaikki tyttäreni vaatteet, tyyli on jossain Ted Bakerin ja Kate Millerin välimaastossa. Asut ovat kohtuuhintaisia, koska en mieti oman työni hintaa. Mutta en todellakaan ryhdy ompelemaan kenellekään muulle laadukasta mekkoa alle 300 eurolla, koska harrastuksena ompelu on hauska, elinkeinoksi siitä ei ole. Verottaja pitää huolen, että yrittäjätulo on pieni.
300 eurolla saa jo Ted Bakerin mekon, joten kukaan ei käytä tuollaista summaa jonkun kotona tekemään vaatteeseen.
Joo ja yhdistä siihen samalla vanhan vaatteen korjausta. Juoksin kaupungin ristiin rastiin kun halusin tytön pitkään toppatakkiin ehjän vetoketjun. Löysin paikan mutta oli työn takana. Housun lyhennys olisi varmaan myös suosittua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
korjausompelut on kannattavaa bisnestä ja asiakkaita riittää. korjata vetoketjua, lyhentää housuja, korjata takkien nappeja, korjata käsilaukkujen vuoria jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ompelen lähes kaikki tyttäreni vaatteet, tyyli on jossain Ted Bakerin ja Kate Millerin välimaastossa. Asut ovat kohtuuhintaisia, koska en mieti oman työni hintaa. Mutta en todellakaan ryhdy ompelemaan kenellekään muulle laadukasta mekkoa alle 300 eurolla, koska harrastuksena ompelu on hauska, elinkeinoksi siitä ei ole. Verottaja pitää huolen, että yrittäjätulo on pieni.
300 eurolla saa jo Ted Bakerin mekon, joten kukaan ei käytä tuollaista summaa jonkun kotona tekemään vaatteeseen.
Ei voi sanoa, että ei kukaan. Jos minulla olisi rahaa, niin totta tosiaan ostaisin samaan hintaan ennemmin mittatilausvaatteen kuin jotain kaupan rekeiltä. Niitähän joutuu melkein aina korjaamaan kuitenkin, koska ovat tehty missimittaiselle. Merkkivaatteet eivät myöskään kiinnosta kaikkia. Luulin Ted Bakeriakin miestenvaateliikkeeksi ennen sinun kommentiasi :).
Ensimmäisellä sivulla joku mainitsi larppaajat ja cosplay-porukat mahdollisena asiakaskuntana. Ymmärtääkseni niissä piireissä itsetekeminen on kuitenkin 'se juttu'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ompelen lähes kaikki tyttäreni vaatteet, tyyli on jossain Ted Bakerin ja Kate Millerin välimaastossa. Asut ovat kohtuuhintaisia, koska en mieti oman työni hintaa. Mutta en todellakaan ryhdy ompelemaan kenellekään muulle laadukasta mekkoa alle 300 eurolla, koska harrastuksena ompelu on hauska, elinkeinoksi siitä ei ole. Verottaja pitää huolen, että yrittäjätulo on pieni.
Kannattaa huomioida, että myyntihinnassa 24% on alv:tä. Eli 300 euron mekossa aika monta euroa kuuluu verottajalle. Toki saat siitä vähentää itse maksamasi alvit, mutta kuitenkin. Sitten iso osa menee materiaaleihin, samettikankaat ja helmet ja pitsinauhat ym ei ole edullisia. Lisäksi ompelijan pitää hankkia koneet ja muut työvälineet, mahdollisesti maksaa liiketilan vuokra. Työlle jäisi osuutta korkeintaan jokunen kymppi, jolle veikkauseni mukaan ei juuri tuntipalkoille pääsisi (luulen että mekon tekemiseen menisi ainakin kahdeksan tuntia, eli tuntipalkka jonkun euron).
Väärää tietoa alvista. Myyntihinnassa on noin 19,5% alvta kun verokanta on 24%. Vero lasketaan ns. alhaalta ylös. Eli verottomaan hintaan lasketaan päälle 24%, jolloin tuoteessa oleva vero on noin 19.5%. Kaikki raaka-aineet ja laitteet koneet ja työvälineet sisältävät vähennettävää veroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ompelen lähes kaikki tyttäreni vaatteet, tyyli on jossain Ted Bakerin ja Kate Millerin välimaastossa. Asut ovat kohtuuhintaisia, koska en mieti oman työni hintaa. Mutta en todellakaan ryhdy ompelemaan kenellekään muulle laadukasta mekkoa alle 300 eurolla, koska harrastuksena ompelu on hauska, elinkeinoksi siitä ei ole. Verottaja pitää huolen, että yrittäjätulo on pieni.
300 eurolla saa jo Ted Bakerin mekon, joten kukaan ei käytä tuollaista summaa jonkun kotona tekemään vaatteeseen.
Tiedän ja juuri siksi sanon tuon hinnan. Niin moni ihailee, että hei, sä osaat ommella, ompele minullekin. Oletuksena on, että ompelen markettihinnalla eli 49.90 e laadukkaan mekon, joka tyyliltään vastaa kohtuuhintaista massamuotia, mutta on uniikki. Ei minulla ole mitään halua ommella rahasta, koska ompelutyöstä en saisi mitään muuta kuin hyvän mielen. Ja sen saan jo nyt, kun ompelen yhdelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ompelen lähes kaikki tyttäreni vaatteet, tyyli on jossain Ted Bakerin ja Kate Millerin välimaastossa. Asut ovat kohtuuhintaisia, koska en mieti oman työni hintaa. Mutta en todellakaan ryhdy ompelemaan kenellekään muulle laadukasta mekkoa alle 300 eurolla, koska harrastuksena ompelu on hauska, elinkeinoksi siitä ei ole. Verottaja pitää huolen, että yrittäjätulo on pieni.
300 eurolla saa jo Ted Bakerin mekon, joten kukaan ei käytä tuollaista summaa jonkun kotona tekemään vaatteeseen.
Tiedän ja juuri siksi sanon tuon hinnan. Niin moni ihailee, että hei, sä osaat ommella, ompele minullekin. Oletuksena on, että ompelen markettihinnalla eli 49.90 e laadukkaan mekon, joka tyyliltään vastaa kohtuuhintaista massamuotia, mutta on uniikki. Ei minulla ole mitään halua ommella rahasta, koska ompelutyöstä en saisi mitään muuta kuin hyvän mielen. Ja sen saan jo nyt, kun ompelen yhdelle.
Komppaan. Minä testasin kerran erästä kaveria sillä, että lupauduin ompelemaan hänelle puvun ihan ilmaiseksi sillä ehdolla, että hän istuisi luonani pitämässä minulle seuraa kaavojen piirtämisestä nappien ompeluun saakka, siis yhden viikon illat ja yhden viikonlopun. Ei tullut kauppoja eikä kaveri tuon jälkeen ole pyydellyt ompelemaan vuoritettua juhlamekkoa kuudellakympillä.
Ompelimoita käyttävät rikkaat, ylipainoiset naiset. Heidän on vaikea löytää sopivia vaatteita kaupasta.
suomessa ei vaan olla valmiita maksamaan käsityöstä eikä luksuksesta. käsityöllä on väistämättä korkea hinta, ja oikeasti ostavia asiakkaita sille ei riitä. ihastelijoita riittää senkin edestä toki.