Minkä ikäisenä lapsi viimeistään haluaa ulkomaanmatkalle?

Kun suomalainen matkustaa perinteisellä pakettimatkalla suomalaisten kanssa johonkin kohteeseen, jossa on pääasiassa muita suomalaisia - niin voiko se todella sanoa olleensa ulkomailla?

Jos ap oikeasti haluat jossain vaiheessa avartaa lapsesi maailmaa niin älä nyt sentään mihinkään rantalomamatkalle lähde. Ostatte halvat lennot mihin tahansa eurooppalaiseen suurkaupunkiin. Vaikka pitkäksi viikonlopuksi, jos ei enempään ole rahaa. Siellä on lapsillekin enemmän tekemistä ja riittää kavereille kerrottavaa.

Mistä ne muut lapset kertovat? Että oltiin uima-altaalla kaksi viikkoa?

Me ollaan käyty ulkomailla 1-3 kertaa vuodessa siitä lähtien, kun lapsi oli 8 kk. Nyt 13-v hän on ilmaissut tahtonsa, ettei enää halua vanhempien kanssa lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

6-vuotiaana. Viimeistään. 

Jaa meillä 9v eikä ole vielä käynyt rantalomalla.

Pelkät rantalomat eivät oikeastaan mielestäni ole niinkään tärkeitä (mukavia kylläkin), eri kulttuureihin kunnolla tutustuminen olisi tärkeämpää. 

Me "raahasimme" muksujamme kulttuurilomille jo aivan pienestä ja usein. Kolusimme museoita ja kaikenlaisia nähtävyyksiä. Näin jälkeenpäin voin todeta että se kannatti - monella tavalla. Nyt kun lapsemme ovat aikuisia niin he ovat tottuneita matkustajia. Matkustelevat usein ympäri maailmaa ja ovat rantailun lisäksi hyvin kiinnostuneita matkakohteen kulttuurista. Esimerkiksi; kun poikani ystävineen kävi Barcelonassa niin hänelle/heille oli itsestään selvää käydä katsomassa Gaudin eri luomuksia yms. Kun ystävättäreni aikuinen tytär oli käynyt samassa paikassa samanikäistensä kanssa niin he eivät edes olleet koskaan kuulleetkaan Gaudista eivätkä myöskään olleet halunneet tutustua (satuin juttusille ystävättäreni kanssa juuri kun hänen tyttärensä oli Barcelonassa ja annoin vinkin Gaudista) vaan viikot oli vietetty pelkästään rannalla. Vähän noloa  jos ei mitään halua oppia matkakohteen kulttuurista. 

Voin vain kuvitella mitä jalkapalloilevat teinipoikani sanoisivat, jos veisin heidät Barcelonassa katselemaan Camp Noun sijaan heille "nevö höörd" arkkitehdin luomuksia. Itsellenikin täysin tuntematon tämä Gaudi (eikä yhtään hävetä myöntää sitä).

Jokainen hakee lomaltaa eri asioita, joten erikoista arvostella toisten tapaa viettää loma. Jos museot ja kulttuurikohteet kiinnostavat, ne ovat luonteva osa lomaa. Jos taas rannalla löhöily kiinnostaa, miksi pitäisi ravata museoissa tai nähtävyyksillä. Kummassakaan tavassa ei ole mitään noloa tai väärää. Kukin tyylillään. Mitä kulttuurin oppimiseen tulee, niin sitä voi tehdä muuallakin kuin museoissa tai nähtävyyksillä. Taide kun ei ole ainut kulttuurin muoto, vaikka joillekin se voi olla tärkeä osa lomaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

6-vuotiaana. Viimeistään. 

Jaa meillä 9v eikä ole vielä käynyt rantalomalla.

Pelkät rantalomat eivät oikeastaan mielestäni ole niinkään tärkeitä (mukavia kylläkin), eri kulttuureihin kunnolla tutustuminen olisi tärkeämpää. 

Me "raahasimme" muksujamme kulttuurilomille jo aivan pienestä ja usein. Kolusimme museoita ja kaikenlaisia nähtävyyksiä. Näin jälkeenpäin voin todeta että se kannatti - monella tavalla. Nyt kun lapsemme ovat aikuisia niin he ovat tottuneita matkustajia. Matkustelevat usein ympäri maailmaa ja ovat rantailun lisäksi hyvin kiinnostuneita matkakohteen kulttuurista. Esimerkiksi; kun poikani ystävineen kävi Barcelonassa niin hänelle/heille oli itsestään selvää käydä katsomassa Gaudin eri luomuksia yms. Kun ystävättäreni aikuinen tytär oli käynyt samassa paikassa samanikäistensä kanssa niin he eivät edes olleet koskaan kuulleetkaan Gaudista eivätkä myöskään olleet halunneet tutustua (satuin juttusille ystävättäreni kanssa juuri kun hänen tyttärensä oli Barcelonassa ja annoin vinkin Gaudista) vaan viikot oli vietetty pelkästään rannalla. Vähän noloa  jos ei mitään halua oppia matkakohteen kulttuurista. 

Voin vain kuvitella mitä jalkapalloilevat teinipoikani sanoisivat, jos veisin heidät Barcelonassa katselemaan Camp Noun sijaan heille "nevö höörd" arkkitehdin luomuksia. Itsellenikin täysin tuntematon tämä Gaudi (eikä yhtään hävetä myöntää sitä).

Jokainen hakee lomaltaa eri asioita, joten erikoista arvostella toisten tapaa viettää loma. Jos museot ja kulttuurikohteet kiinnostavat, ne ovat luonteva osa lomaa. Jos taas rannalla löhöily kiinnostaa, miksi pitäisi ravata museoissa tai nähtävyyksillä. Kummassakaan tavassa ei ole mitään noloa tai väärää. Kukin tyylillään. Mitä kulttuurin oppimiseen tulee, niin sitä voi tehdä muuallakin kuin museoissa tai nähtävyyksillä. Taide kun ei ole ainut kulttuurin muoto, vaikka joillekin se voi olla tärkeä osa lomaa

Niin, oikeassahan sinä periaatteessa olet.

Minä nyt vaan otin vapauden arvostella, eikä yhtään hävetä myöntää se. ;) 

Palasimme kauan sitten lomalta kun kuopus oli alle 3v. Barcelonassa aamulämpötila 30 astetta, helsinki-vantaan kentällä vastassa vesisadetta ja 12 astetta.

Taapero istui kädet puuskassa lentokoneen istuimella ja sanoi kovalla äänellä: MÄ EN TU, MÄ LÄHEN TAKAS EPSAAN - VAIK KÄVELLEN!

Eli meillä lapset on halunneet matkustaa aina (matkustaneet 3kk  lähtien) mutta tuossa iässä jo todistettavasti:)

Lainarahaa en käyttäisi lomaan. Ennemmin säästöä vähintään 3/4, ainahan jotain menee kortille.

Vierailija kirjoitti:

Taisikin olla vain provo kun ap ei palannut vastaamaan että miten hän voi maksaa lainan kun ei kerran pysty säästämäänkään. Ei se laina mitään ilmaista rahaa ole.

Vai klassinen oman tyhmyytensä huomaaminen ja poistuminen takavasemmalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

6-vuotiaana. Viimeistään. 

Jaa meillä 9v eikä ole vielä käynyt rantalomalla.

Pelkät rantalomat eivät oikeastaan mielestäni ole niinkään tärkeitä (mukavia kylläkin), eri kulttuureihin kunnolla tutustuminen olisi tärkeämpää. 

Me "raahasimme" muksujamme kulttuurilomille jo aivan pienestä ja usein. Kolusimme museoita ja kaikenlaisia nähtävyyksiä. Näin jälkeenpäin voin todeta että se kannatti - monella tavalla. Nyt kun lapsemme ovat aikuisia niin he ovat tottuneita matkustajia. Matkustelevat usein ympäri maailmaa ja ovat rantailun lisäksi hyvin kiinnostuneita matkakohteen kulttuurista. Esimerkiksi; kun poikani ystävineen kävi Barcelonassa niin hänelle/heille oli itsestään selvää käydä katsomassa Gaudin eri luomuksia yms. Kun ystävättäreni aikuinen tytär oli käynyt samassa paikassa samanikäistensä kanssa niin he eivät edes olleet koskaan kuulleetkaan Gaudista eivätkä myöskään olleet halunneet tutustua (satuin juttusille ystävättäreni kanssa juuri kun hänen tyttärensä oli Barcelonassa ja annoin vinkin Gaudista) vaan viikot oli vietetty pelkästään rannalla. Vähän noloa  jos ei mitään halua oppia matkakohteen kulttuurista. 

Voin vain kuvitella mitä jalkapalloilevat teinipoikani sanoisivat, jos veisin heidät Barcelonassa katselemaan Camp Noun sijaan heille "nevö höörd" arkkitehdin luomuksia. Itsellenikin täysin tuntematon tämä Gaudi (eikä yhtään hävetä myöntää sitä).

Jokainen hakee lomaltaa eri asioita, joten erikoista arvostella toisten tapaa viettää loma. Jos museot ja kulttuurikohteet kiinnostavat, ne ovat luonteva osa lomaa. Jos taas rannalla löhöily kiinnostaa, miksi pitäisi ravata museoissa tai nähtävyyksillä. Kummassakaan tavassa ei ole mitään noloa tai väärää. Kukin tyylillään. Mitä kulttuurin oppimiseen tulee, niin sitä voi tehdä muuallakin kuin museoissa tai nähtävyyksillä. Taide kun ei ole ainut kulttuurin muoto, vaikka joillekin se voi olla tärkeä osa lomaa

Niin, oikeassahan sinä periaatteessa olet.

Minä nyt vaan otin vapauden arvostella, eikä yhtään hävetä myöntää se. ;) 

Ymmärrän jos Play se la Englisissä ei kulttuuri kiinnosta kun sitä ei siellä ole. Mutta jos Barcassa ei käy katsomassa mitään nevöhöödiä on kyllä hmmm aika köyhää. Kyseessähän on ihan jo yleistietoutta.

Ja ap. Kolmen henkilön lennot esim nizzaan saa tarjouksesta 116€. Suorat lennot norwegianilla. Edellyttää toki seurantaa. Itse maksoin ekan ulkomaanmatkani (itsenäisen) velaksi. Kaukokaipuuni on suunnaton, mutta 30 v sitten lentomatka maksoi enemmän kuin kuukauden palkka. Tilannehan on nyt jo ihan toinen.

Lapseni - iltatähti - on alakoululainen. En ole kuullut retosteluja. Tiedä sitten kuinka paljon puhuvat. Tukholmassa käymme 2 kertaa vuodessa. Ranta- ja/tai kaupunkikohteessa 1-2 x vuodessa. Siksi että minä tykkään siitä 😊

Mun lapsi sanoi 2-vuotiaana, että olen tyhmä, jos ei mennä lentokoneeseen. Oli sitten pakko ottaa helvetinmoinen laina ja käytiin Brasiliassa rantalomalla. Siksi Brasilia kun lapsi halusi, keltainen ja vihreä on lapsen lempivärit. Nyt on 3v ja on ihastunut vapaudenpatsaaseen. Kai sitä pitää mennä katsomaan, vaikka talous ei oikein sallisi. Huoh.

Kauhulla odotan kun tulee teini-ikään. En ymmärrä mistä sitten kustannan varmasti kalliimmat matkat.

:(