Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jaaha, piti lohdutella 9-vuotiasta, kun oli ainoana luokasta jäänyt ilman synttärikutsua
05.01.2017 |
Juu, elämä ei aina ole reilua jne, mutta onko ihan pakko sitä sitten vielä hieroa sen ulkopuolelle jäävän lapsen naamalle jakamalla kutsut kaikille koulussa pulpetille ja sanomalla, että sä et pääse sen takia, kun liput eivät riittäisi..ja tosiaan ihan kaikki muut luokan oppilaat kutsuttiin. Eikä oma lapsi ole kiusaaja, vaan vähän ujo tapaus, joka vielä kuvitteli tämän toisen lapsen olevan hänen kaverinsa. No ei kuvittele enää, totesi vaan, että ei hän varmaan sitten ole oikea kaveri tuolle toiselle, koska hän ei ainakaan omalle kaverilleen koskaan tekisi noin.
Noh, tästäkin kyllä taas selvitään, ei siinä mitään. Ja onneksi lapsella on luokassa myös muutama ihan oikeakin ystävä.
Kommentit (116)
Itse olen luonut lapselle kutsuttavista muutaman säännön:
Lapsi saa jättää kutsumatt ne lapset jotka eivät häntä ole kutsuneet omille synttäreilleen, varsinkin jos "kaikki muut" paitsi tämä lapseni oli vieraan lapsen kutsulistalla.
Vain yhtä ei saa jättää kutsumatta. Esim oma lapsi (poika) kutsuu oman luokkansa lisäksi myös muilta luokilta poikia. Kummastakaan luokasta ei saa jättää yhtä poikaa vaille kutsua. Ja tämä jälkimmäinen on tärkein sääntö.
Onneksi synttäreitä ei tarvitse järjestää enää montaa.. vihaan yli kaiken kaikenmaailman vallankäyttöä ja kiusaamista.
T. Korkeakoulutettu, työelämässä menestynyt äiti..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella julmaa vallankäyttöä, ja vastuu tällaisesta käytöksestä on kyllä vanhemmilla. Mitä aikuisten ihmisten päässä liikkuu, kun sallivat tällaisen, eivätkä ohjaa lasta yhtään????? Yhden jättäminen ulkopuolelle on törkeää.
Ai mitäkö päässäni liikkuu? Että ne ovat koulun ulkopuolella järjestettävät lapseni synttärit, jonne lapsi saa kutsua juuri ne, jotka hän haluaa kutsua. Ne eivät ole mikään ryhmähengenkohotustilaisuus tai paikka, jossa koulupäivä jatkuu. Ei meillä kutsuta opettajaakaan mukaan, vaikka viestiketjun perusteella hänekin pitäisi olla paikalla. Onhan kyseessä eräänlainen oppimistilaisuus kaikille.
Meillä on koolla sekalainen seurakunta luokkakavereita, harrastuskavereita, serkkuja, naapureita jne. enkä todellakaan ryhdy pehmustamaan pumpulilla jokaisen lapsen maailmaa, ettei vain kokisi itseään ulkopuoliseksi.
Sinä päivänä kun koulu järjestää synttärit, on ihan OK, että kaikki kutsutaan. Siihen asti se kutsuja perheineen saa päättää. Jos päätös ei miellytä, ei kannata ottaa yhteyttä rehtoriin tai opettajaan tai vaatia jälki-istuntoa. Eikä etenkään kannata aukoa päätään vanhempaillassa!
Tuollaisella kasvatuksella lapsesta tulee narsisti.
Ei. Tuollaisella kasvatuksella lapsesta tulee sellainen, ettei hän itke muiden synttärikutsujen perään ja toisaalta hän ymmärtää, että kaikki kutsutut eivät mukaan pääse. Lapsi oppii kantamaan vastuuta teoistaan ja sietämään sen, että hänen tekemisensä voivat aiheuttaa muissa myös ikäviä tunteita. On kateutta, pahansuopuutta, puheita selän takana, perusteetonta valittamista jne. Kaikkia ei voi miellyttää, joten riittää, että itsellä on hyvä olla. Koska teit miten tahansa, aina on valittajia.
No meillä ainakin lapsi kutsukoon juuri ne joita tykkää, mutta äiti pitää kyllä huolta siitä, että kukaan ei tämän lapsen kutsumatoimen johdosta koe itseään kohtuuttoman sorsituksi tahi ulkopuoliseksi. Ja tämä siitä syystä, että lapsella on lapsen harkintakyky ja aikuinen monasti pystyy tarkastelemaan näitä tilanteita vähän laajemman linssin läpi. Tai ainakin niin toivoisi.
Se että toimii tavalla, joka tuottaa itselle hyvän olon ei tarkoita sitä, että olisi toiminut oikein. Haluan kasvattaa lapsistani empaattisia yksilöitä, jotka osaavat arvioida asioita myös oman napansa ulkopuolelta. Minä aikuisena näytän heille esimerkkiä siinä.
Ei minulla ole mitään tarkoitusta opettaa lasta toimimaan oikein sinun sääntöjesi mukaan! Opetan, että jokainen voi itse tehdä valintansa ja kantaa niistä vastuun. Mutta kannattaa muistaa, että kukaan ei ole vastuussa muiden tunteista! Ei pidä tehdä omia valintojaan sen mukaan, mikä tuntuu muista mukavalta. Tässä maailmassa se empaattinen yksilö ei kovin kaksisesti pärjää, joten ei ole mitään tarvetta pilata omaa elämäänsä vain siksi, että muut saavat sen, mitä haluavat.
Synttärit ovat sen lapsen oma juhla, ei mikään empatianopettelutilaisuus. Synttäreillä on tarkoitus olla mukavaa ja aivan kuin lapsettomissa häissä kutsuja saa päättää, ketkä kutsun saavat. Jos joku kokee, että ei halua juhliin tulla, niin ei ole mikään pakko.
"Minä jaan nyt julkisesti nämä kutsut kaikkien kutsuttujen pulpetille. Tässä rajatuissa tilassa eli luokassa sen teen. Sulle, sulle, sulle, sulle.. Sanon nyt kovaan ääneen, että joo sinua ei kutsuta, koska et mahdu mukaan. Kaikki muut kutsun."
Empatia on yksi tärkeimmistä taidoista nykyajan työelämässä. Ilman sitä ei perheelämäkään oikien kaksinen tule olemaan. Duunarien työelämästä en kyllä tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella julmaa vallankäyttöä, ja vastuu tällaisesta käytöksestä on kyllä vanhemmilla. Mitä aikuisten ihmisten päässä liikkuu, kun sallivat tällaisen, eivätkä ohjaa lasta yhtään????? Yhden jättäminen ulkopuolelle on törkeää.
Ai mitäkö päässäni liikkuu? Että ne ovat koulun ulkopuolella järjestettävät lapseni synttärit, jonne lapsi saa kutsua juuri ne, jotka hän haluaa kutsua. Ne eivät ole mikään ryhmähengenkohotustilaisuus tai paikka, jossa koulupäivä jatkuu. Ei meillä kutsuta opettajaakaan mukaan, vaikka viestiketjun perusteella hänekin pitäisi olla paikalla. Onhan kyseessä eräänlainen oppimistilaisuus kaikille.
Meillä on koolla sekalainen seurakunta luokkakavereita, harrastuskavereita, serkkuja, naapureita jne. enkä todellakaan ryhdy pehmustamaan pumpulilla jokaisen lapsen maailmaa, ettei vain kokisi itseään ulkopuoliseksi.
Sinä päivänä kun koulu järjestää synttärit, on ihan OK, että kaikki kutsutaan. Siihen asti se kutsuja perheineen saa päättää. Jos päätös ei miellytä, ei kannata ottaa yhteyttä rehtoriin tai opettajaan tai vaatia jälki-istuntoa. Eikä etenkään kannata aukoa päätään vanhempaillassa!
Tuollaisella kasvatuksella lapsesta tulee narsisti.
Ei. Tuollaisella kasvatuksella lapsesta tulee sellainen, ettei hän itke muiden synttärikutsujen perään ja toisaalta hän ymmärtää, että kaikki kutsutut eivät mukaan pääse. Lapsi oppii kantamaan vastuuta teoistaan ja sietämään sen, että hänen tekemisensä voivat aiheuttaa muissa myös ikäviä tunteita. On kateutta, pahansuopuutta, puheita selän takana, perusteetonta valittamista jne. Kaikkia ei voi miellyttää, joten riittää, että itsellä on hyvä olla. Koska teit miten tahansa, aina on valittajia.
No meillä ainakin lapsi kutsukoon juuri ne joita tykkää, mutta äiti pitää kyllä huolta siitä, että kukaan ei tämän lapsen kutsumatoimen johdosta koe itseään kohtuuttoman sorsituksi tahi ulkopuoliseksi. Ja tämä siitä syystä, että lapsella on lapsen harkintakyky ja aikuinen monasti pystyy tarkastelemaan näitä tilanteita vähän laajemman linssin läpi. Tai ainakin niin toivoisi.
Se että toimii tavalla, joka tuottaa itselle hyvän olon ei tarkoita sitä, että olisi toiminut oikein. Haluan kasvattaa lapsistani empaattisia yksilöitä, jotka osaavat arvioida asioita myös oman napansa ulkopuolelta. Minä aikuisena näytän heille esimerkkiä siinä.
Ei minulla ole mitään tarkoitusta opettaa lasta toimimaan oikein sinun sääntöjesi mukaan! Opetan, että jokainen voi itse tehdä valintansa ja kantaa niistä vastuun. Mutta kannattaa muistaa, että kukaan ei ole vastuussa muiden tunteista! Ei pidä tehdä omia valintojaan sen mukaan, mikä tuntuu muista mukavalta. Tässä maailmassa se empaattinen yksilö ei kovin kaksisesti pärjää, joten ei ole mitään tarvetta pilata omaa elämäänsä vain siksi, että muut saavat sen, mitä haluavat.
Synttärit ovat sen lapsen oma juhla, ei mikään empatianopettelutilaisuus. Synttäreillä on tarkoitus olla mukavaa ja aivan kuin lapsettomissa häissä kutsuja saa päättää, ketkä kutsun saavat. Jos joku kokee, että ei halua juhliin tulla, niin ei ole mikään pakko.
"Minä jaan nyt julkisesti nämä kutsut kaikkien kutsuttujen pulpetille. Tässä rajatuissa tilassa eli luokassa sen teen. Sulle, sulle, sulle, sulle.. Sanon nyt kovaan ääneen, että joo sinua ei kutsuta, koska et mahdu mukaan. Kaikki muut kutsun."
Nyt et tahallaan ymmärtänyt lukemaasi. Kirjoitin aika selkeästi, että " Opetan, että jokainen voi itse tehdä valintansa ja kantaa niistä vastuun." Toki voi tehdä noin, mutta tuo toimintatapa ei ole järkevä. Vastuun kantaminen on sitä(kin), että pohtii tekojensa seurauksia. Muiden tunteista ei ole vastuussa, omistaan on. Ystäviä ja vaikutusvaltaa ei saa nöyryyttämällä julkisesti toisia, vaikka ei heidän tunteistaan olisikaan vastuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella julmaa vallankäyttöä, ja vastuu tällaisesta käytöksestä on kyllä vanhemmilla. Mitä aikuisten ihmisten päässä liikkuu, kun sallivat tällaisen, eivätkä ohjaa lasta yhtään????? Yhden jättäminen ulkopuolelle on törkeää.
Ai mitäkö päässäni liikkuu? Että ne ovat koulun ulkopuolella järjestettävät lapseni synttärit, jonne lapsi saa kutsua juuri ne, jotka hän haluaa kutsua. Ne eivät ole mikään ryhmähengenkohotustilaisuus tai paikka, jossa koulupäivä jatkuu. Ei meillä kutsuta opettajaakaan mukaan, vaikka viestiketjun perusteella hänekin pitäisi olla paikalla. Onhan kyseessä eräänlainen oppimistilaisuus kaikille.
Meillä on koolla sekalainen seurakunta luokkakavereita, harrastuskavereita, serkkuja, naapureita jne. enkä todellakaan ryhdy pehmustamaan pumpulilla jokaisen lapsen maailmaa, ettei vain kokisi itseään ulkopuoliseksi.
Sinä päivänä kun koulu järjestää synttärit, on ihan OK, että kaikki kutsutaan. Siihen asti se kutsuja perheineen saa päättää. Jos päätös ei miellytä, ei kannata ottaa yhteyttä rehtoriin tai opettajaan tai vaatia jälki-istuntoa. Eikä etenkään kannata aukoa päätään vanhempaillassa!
Tuollaisella kasvatuksella lapsesta tulee narsisti.
Ei. Tuollaisella kasvatuksella lapsesta tulee sellainen, ettei hän itke muiden synttärikutsujen perään ja toisaalta hän ymmärtää, että kaikki kutsutut eivät mukaan pääse. Lapsi oppii kantamaan vastuuta teoistaan ja sietämään sen, että hänen tekemisensä voivat aiheuttaa muissa myös ikäviä tunteita. On kateutta, pahansuopuutta, puheita selän takana, perusteetonta valittamista jne. Kaikkia ei voi miellyttää, joten riittää, että itsellä on hyvä olla. Koska teit miten tahansa, aina on valittajia.
No meillä ainakin lapsi kutsukoon juuri ne joita tykkää, mutta äiti pitää kyllä huolta siitä, että kukaan ei tämän lapsen kutsumatoimen johdosta koe itseään kohtuuttoman sorsituksi tahi ulkopuoliseksi. Ja tämä siitä syystä, että lapsella on lapsen harkintakyky ja aikuinen monasti pystyy tarkastelemaan näitä tilanteita vähän laajemman linssin läpi. Tai ainakin niin toivoisi.
Se että toimii tavalla, joka tuottaa itselle hyvän olon ei tarkoita sitä, että olisi toiminut oikein. Haluan kasvattaa lapsistani empaattisia yksilöitä, jotka osaavat arvioida asioita myös oman napansa ulkopuolelta. Minä aikuisena näytän heille esimerkkiä siinä.
Ei minulla ole mitään tarkoitusta opettaa lasta toimimaan oikein sinun sääntöjesi mukaan! Opetan, että jokainen voi itse tehdä valintansa ja kantaa niistä vastuun. Mutta kannattaa muistaa, että kukaan ei ole vastuussa muiden tunteista! Ei pidä tehdä omia valintojaan sen mukaan, mikä tuntuu muista mukavalta. Tässä maailmassa se empaattinen yksilö ei kovin kaksisesti pärjää, joten ei ole mitään tarvetta pilata omaa elämäänsä vain siksi, että muut saavat sen, mitä haluavat.
Synttärit ovat sen lapsen oma juhla, ei mikään empatianopettelutilaisuus. Synttäreillä on tarkoitus olla mukavaa ja aivan kuin lapsettomissa häissä kutsuja saa päättää, ketkä kutsun saavat. Jos joku kokee, että ei halua juhliin tulla, niin ei ole mikään pakko.
No enhän minä tässä omia sääntöjäni ollut tuputtamassakaan, kerroin vain miten meillä toimitaan ja miksi. En ole samaa mieltä tuosta "kukaan ei ole vastuussa toisen tunteista" -kohdasta. Jos toimin tavalla, jonka voin olettaa loukkaavan toisen tunteita, mikäli yritän asettua hänen asemaansa, olen toki vastuussa hänen loukkaantumisestaan ja pahasta mielestään. Voin toki kohauttaa olkiani tälle loukkaantumiselle ja ajatella, että elämä on. Tai sitten voin miettiä, miten toivoisin itseäni kohdeltavan vastaavassa tilanteessa. Omia valintojaan ei pidä tehdä sen perusteella, mikä muita miellyttää, mutta muut voi ottaa huomioon niitä valintoja tehdessään.
En ole myöskään samaa mieltä tuosta "empaattinen yksilö ei tässä maailmassa pärjää" -hommasta. Tämä maailma on menossa päin helvettiä ja empaattiset yksilöt ovat ainoita, jotka sen voivat estää. Toisten hyvinvoinnista piittaamattomat ihmiset ovat vähän kuin niitä, jotka jättävät lapsensa rokottamatta. Heidän tulevaisuutensa riippuu paljolti siitä, että muut jaksavat edistää yhteistä hyvää.
Yrität selkeästi kasvattaa lapsestasi kovaa pärjääjää, jota eivät elämän tarjoilemat muksautukset satuta. Onnistutko siinä, sitä on vaikea arvioida pääsemättä lapsesi pään sisään.
Loppuun esimerkki empaattisesta lapsesta: olimme juhlissa, joissa jaeltiin niitä laivalta saatavia pimeässä loistavia tikkuja. Jokainen lapsi sai tikun, mutta vain murto-osa niistä toimi ja toimimattomien saajia harmitti kovasti. Tämä empaattinen lapsi sattui olemaan porukan vanhimpia ja näki pienempien mielipahan, joten sen sijaan että olisi itse sulkeutunut pimeään vessaan tikkuaan heiluttelemaan, hän antoi sen pois koska "noi muut tarvitsivat sitä enemmän". Aika kypsää toimintaa 10-vuotiaalta, en voi kuin nostaa hattua miehen exälle, joka selkeästi on kasvatuksessaan tehnyt jotain oikein. Miten sinun lapsesi olisi toiminut vastaavassa tilanteessa?
Valotikun lapseni olisi antanut pois samantien eli kieltäytynyt kohteliaasti edes ottamasta sellaista. Kyseessä on kertakäyttöroska, jollaisia perheemme pyrkii välttelemään. Hän ei näkisi moisessa mitään erityisen ilahduttavaa, joten on se ja sama, kuka saa toimivan ja kuka toimimattoman. Todennäköisesti hän olisi etsinyt puhelimestaan vastaavan toiminnon eli väriä vaihtavan hehkutuksen ja antanut pikkusiskon ilahtua siitä. Kotimatkalla lapsi olisi kysynyt, miksi ihmeessä siellä jaettiin rikkinäisiä valotikkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella julmaa vallankäyttöä, ja vastuu tällaisesta käytöksestä on kyllä vanhemmilla. Mitä aikuisten ihmisten päässä liikkuu, kun sallivat tällaisen, eivätkä ohjaa lasta yhtään????? Yhden jättäminen ulkopuolelle on törkeää.
Ai mitäkö päässäni liikkuu? Että ne ovat koulun ulkopuolella järjestettävät lapseni synttärit, jonne lapsi saa kutsua juuri ne, jotka hän haluaa kutsua. Ne eivät ole mikään ryhmähengenkohotustilaisuus tai paikka, jossa koulupäivä jatkuu. Ei meillä kutsuta opettajaakaan mukaan, vaikka viestiketjun perusteella hänekin pitäisi olla paikalla. Onhan kyseessä eräänlainen oppimistilaisuus kaikille.
Meillä on koolla sekalainen seurakunta luokkakavereita, harrastuskavereita, serkkuja, naapureita jne. enkä todellakaan ryhdy pehmustamaan pumpulilla jokaisen lapsen maailmaa, ettei vain kokisi itseään ulkopuoliseksi.
Sinä päivänä kun koulu järjestää synttärit, on ihan OK, että kaikki kutsutaan. Siihen asti se kutsuja perheineen saa päättää. Jos päätös ei miellytä, ei kannata ottaa yhteyttä rehtoriin tai opettajaan tai vaatia jälki-istuntoa. Eikä etenkään kannata aukoa päätään vanhempaillassa!
Tuollaisella kasvatuksella lapsesta tulee narsisti.
Ei. Tuollaisella kasvatuksella lapsesta tulee sellainen, ettei hän itke muiden synttärikutsujen perään ja toisaalta hän ymmärtää, että kaikki kutsutut eivät mukaan pääse. Lapsi oppii kantamaan vastuuta teoistaan ja sietämään sen, että hänen tekemisensä voivat aiheuttaa muissa myös ikäviä tunteita. On kateutta, pahansuopuutta, puheita selän takana, perusteetonta valittamista jne. Kaikkia ei voi miellyttää, joten riittää, että itsellä on hyvä olla. Koska teit miten tahansa, aina on valittajia.
No meillä ainakin lapsi kutsukoon juuri ne joita tykkää, mutta äiti pitää kyllä huolta siitä, että kukaan ei tämän lapsen kutsumatoimen johdosta koe itseään kohtuuttoman sorsituksi tahi ulkopuoliseksi. Ja tämä siitä syystä, että lapsella on lapsen harkintakyky ja aikuinen monasti pystyy tarkastelemaan näitä tilanteita vähän laajemman linssin läpi. Tai ainakin niin toivoisi.
Se että toimii tavalla, joka tuottaa itselle hyvän olon ei tarkoita sitä, että olisi toiminut oikein. Haluan kasvattaa lapsistani empaattisia yksilöitä, jotka osaavat arvioida asioita myös oman napansa ulkopuolelta. Minä aikuisena näytän heille esimerkkiä siinä.
Ei minulla ole mitään tarkoitusta opettaa lasta toimimaan oikein sinun sääntöjesi mukaan! Opetan, että jokainen voi itse tehdä valintansa ja kantaa niistä vastuun. Mutta kannattaa muistaa, että kukaan ei ole vastuussa muiden tunteista! Ei pidä tehdä omia valintojaan sen mukaan, mikä tuntuu muista mukavalta. Tässä maailmassa se empaattinen yksilö ei kovin kaksisesti pärjää, joten ei ole mitään tarvetta pilata omaa elämäänsä vain siksi, että muut saavat sen, mitä haluavat.
Synttärit ovat sen lapsen oma juhla, ei mikään empatianopettelutilaisuus. Synttäreillä on tarkoitus olla mukavaa ja aivan kuin lapsettomissa häissä kutsuja saa päättää, ketkä kutsun saavat. Jos joku kokee, että ei halua juhliin tulla, niin ei ole mikään pakko.
Ei aikuinenkaan voi kutsua työpaikalla tai harrasteryhmässä tms tyyliin "Tervetuloa kaikki viisikymppisilleni, paitsi Mirja". Hiukan käytöstapoja, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella julmaa vallankäyttöä, ja vastuu tällaisesta käytöksestä on kyllä vanhemmilla. Mitä aikuisten ihmisten päässä liikkuu, kun sallivat tällaisen, eivätkä ohjaa lasta yhtään????? Yhden jättäminen ulkopuolelle on törkeää.
Ai mitäkö päässäni liikkuu? Että ne ovat koulun ulkopuolella järjestettävät lapseni synttärit, jonne lapsi saa kutsua juuri ne, jotka hän haluaa kutsua. Ne eivät ole mikään ryhmähengenkohotustilaisuus tai paikka, jossa koulupäivä jatkuu. Ei meillä kutsuta opettajaakaan mukaan, vaikka viestiketjun perusteella hänekin pitäisi olla paikalla. Onhan kyseessä eräänlainen oppimistilaisuus kaikille.
Meillä on koolla sekalainen seurakunta luokkakavereita, harrastuskavereita, serkkuja, naapureita jne. enkä todellakaan ryhdy pehmustamaan pumpulilla jokaisen lapsen maailmaa, ettei vain kokisi itseään ulkopuoliseksi.
Sinä päivänä kun koulu järjestää synttärit, on ihan OK, että kaikki kutsutaan. Siihen asti se kutsuja perheineen saa päättää. Jos päätös ei miellytä, ei kannata ottaa yhteyttä rehtoriin tai opettajaan tai vaatia jälki-istuntoa. Eikä etenkään kannata aukoa päätään vanhempaillassa!
Tuollaisella kasvatuksella lapsesta tulee narsisti.
Ei. Tuollaisella kasvatuksella lapsesta tulee sellainen, ettei hän itke muiden synttärikutsujen perään ja toisaalta hän ymmärtää, että kaikki kutsutut eivät mukaan pääse. Lapsi oppii kantamaan vastuuta teoistaan ja sietämään sen, että hänen tekemisensä voivat aiheuttaa muissa myös ikäviä tunteita. On kateutta, pahansuopuutta, puheita selän takana, perusteetonta valittamista jne. Kaikkia ei voi miellyttää, joten riittää, että itsellä on hyvä olla. Koska teit miten tahansa, aina on valittajia.
No meillä ainakin lapsi kutsukoon juuri ne joita tykkää, mutta äiti pitää kyllä huolta siitä, että kukaan ei tämän lapsen kutsumatoimen johdosta koe itseään kohtuuttoman sorsituksi tahi ulkopuoliseksi. Ja tämä siitä syystä, että lapsella on lapsen harkintakyky ja aikuinen monasti pystyy tarkastelemaan näitä tilanteita vähän laajemman linssin läpi. Tai ainakin niin toivoisi.
Se että toimii tavalla, joka tuottaa itselle hyvän olon ei tarkoita sitä, että olisi toiminut oikein. Haluan kasvattaa lapsistani empaattisia yksilöitä, jotka osaavat arvioida asioita myös oman napansa ulkopuolelta. Minä aikuisena näytän heille esimerkkiä siinä.
Ei minulla ole mitään tarkoitusta opettaa lasta toimimaan oikein sinun sääntöjesi mukaan! Opetan, että jokainen voi itse tehdä valintansa ja kantaa niistä vastuun. Mutta kannattaa muistaa, että kukaan ei ole vastuussa muiden tunteista! Ei pidä tehdä omia valintojaan sen mukaan, mikä tuntuu muista mukavalta. Tässä maailmassa se empaattinen yksilö ei kovin kaksisesti pärjää, joten ei ole mitään tarvetta pilata omaa elämäänsä vain siksi, että muut saavat sen, mitä haluavat.
Synttärit ovat sen lapsen oma juhla, ei mikään empatianopettelutilaisuus. Synttäreillä on tarkoitus olla mukavaa ja aivan kuin lapsettomissa häissä kutsuja saa päättää, ketkä kutsun saavat. Jos joku kokee, että ei halua juhliin tulla, niin ei ole mikään pakko.
No enhän minä tässä omia sääntöjäni ollut tuputtamassakaan, kerroin vain miten meillä toimitaan ja miksi. En ole samaa mieltä tuosta "kukaan ei ole vastuussa toisen tunteista" -kohdasta. Jos toimin tavalla, jonka voin olettaa loukkaavan toisen tunteita, mikäli yritän asettua hänen asemaansa, olen toki vastuussa hänen loukkaantumisestaan ja pahasta mielestään. Voin toki kohauttaa olkiani tälle loukkaantumiselle ja ajatella, että elämä on. Tai sitten voin miettiä, miten toivoisin itseäni kohdeltavan vastaavassa tilanteessa. Omia valintojaan ei pidä tehdä sen perusteella, mikä muita miellyttää, mutta muut voi ottaa huomioon niitä valintoja tehdessään.
En ole myöskään samaa mieltä tuosta "empaattinen yksilö ei tässä maailmassa pärjää" -hommasta. Tämä maailma on menossa päin helvettiä ja empaattiset yksilöt ovat ainoita, jotka sen voivat estää. Toisten hyvinvoinnista piittaamattomat ihmiset ovat vähän kuin niitä, jotka jättävät lapsensa rokottamatta. Heidän tulevaisuutensa riippuu paljolti siitä, että muut jaksavat edistää yhteistä hyvää.
Yrität selkeästi kasvattaa lapsestasi kovaa pärjääjää, jota eivät elämän tarjoilemat muksautukset satuta. Onnistutko siinä, sitä on vaikea arvioida pääsemättä lapsesi pään sisään.
Loppuun esimerkki empaattisesta lapsesta: olimme juhlissa, joissa jaeltiin niitä laivalta saatavia pimeässä loistavia tikkuja. Jokainen lapsi sai tikun, mutta vain murto-osa niistä toimi ja toimimattomien saajia harmitti kovasti. Tämä empaattinen lapsi sattui olemaan porukan vanhimpia ja näki pienempien mielipahan, joten sen sijaan että olisi itse sulkeutunut pimeään vessaan tikkuaan heiluttelemaan, hän antoi sen pois koska "noi muut tarvitsivat sitä enemmän". Aika kypsää toimintaa 10-vuotiaalta, en voi kuin nostaa hattua miehen exälle, joka selkeästi on kasvatuksessaan tehnyt jotain oikein. Miten sinun lapsesi olisi toiminut vastaavassa tilanteessa?
Valotikun lapseni olisi antanut pois samantien eli kieltäytynyt kohteliaasti edes ottamasta sellaista. Kyseessä on kertakäyttöroska, jollaisia perheemme pyrkii välttelemään. Hän ei näkisi moisessa mitään erityisen ilahduttavaa, joten on se ja sama, kuka saa toimivan ja kuka toimimattoman. Todennäköisesti hän olisi etsinyt puhelimestaan vastaavan toiminnon eli väriä vaihtavan hehkutuksen ja antanut pikkusiskon ilahtua siitä. Kotimatkalla lapsi olisi kysynyt, miksi ihmeessä siellä jaettiin rikkinäisiä valotikkuja.
Anteeksi jo etukäteen ei-rakentava kommenttini: Ei saatana. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen luonut lapselle kutsuttavista muutaman säännön:
Lapsi saa jättää kutsumatt ne lapset jotka eivät häntä ole kutsuneet omille synttäreilleen, varsinkin jos "kaikki muut" paitsi tämä lapseni oli vieraan lapsen kutsulistalla.
Vain yhtä ei saa jättää kutsumatta. Esim oma lapsi (poika) kutsuu oman luokkansa lisäksi myös muilta luokilta poikia. Kummastakaan luokasta ei saa jättää yhtä poikaa vaille kutsua. Ja tämä jälkimmäinen on tärkein sääntö.
Onneksi synttäreitä ei tarvitse järjestää enää montaa.. vihaan yli kaiken kaikenmaailman vallankäyttöä ja kiusaamista.
T. Korkeakoulutettu, työelämässä menestynyt äiti..
Oletko huomannut, että nuo säännöt ovat keskenään ristiriidassa? Toinen sääntö kumoaa tuon ensimmäisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen luonut lapselle kutsuttavista muutaman säännön:
Lapsi saa jättää kutsumatt ne lapset jotka eivät häntä ole kutsuneet omille synttäreilleen, varsinkin jos "kaikki muut" paitsi tämä lapseni oli vieraan lapsen kutsulistalla.
Vain yhtä ei saa jättää kutsumatta. Esim oma lapsi (poika) kutsuu oman luokkansa lisäksi myös muilta luokilta poikia. Kummastakaan luokasta ei saa jättää yhtä poikaa vaille kutsua. Ja tämä jälkimmäinen on tärkein sääntö.
Onneksi synttäreitä ei tarvitse järjestää enää montaa.. vihaan yli kaiken kaikenmaailman vallankäyttöä ja kiusaamista.
T. Korkeakoulutettu, työelämässä menestynyt äiti..
Oletko huomannut, että nuo säännöt ovat keskenään ristiriidassa? Toinen sääntö kumoaa tuon ensimmäisen.
En ole edellinen, mutta ei kumoa. Voi jättää kutsumatta useamman kuin yhden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen luonut lapselle kutsuttavista muutaman säännön:
Lapsi saa jättää kutsumatt ne lapset jotka eivät häntä ole kutsuneet omille synttäreilleen, varsinkin jos "kaikki muut" paitsi tämä lapseni oli vieraan lapsen kutsulistalla.
Vain yhtä ei saa jättää kutsumatta. Esim oma lapsi (poika) kutsuu oman luokkansa lisäksi myös muilta luokilta poikia. Kummastakaan luokasta ei saa jättää yhtä poikaa vaille kutsua. Ja tämä jälkimmäinen on tärkein sääntö.
Onneksi synttäreitä ei tarvitse järjestää enää montaa.. vihaan yli kaiken kaikenmaailman vallankäyttöä ja kiusaamista.
T. Korkeakoulutettu, työelämässä menestynyt äiti..
Oletko huomannut, että nuo säännöt ovat keskenään ristiriidassa? Toinen sääntö kumoaa tuon ensimmäisen.
En ole edellinen, mutta ei kumoa. Voi jättää kutsumatta useamman kuin yhden.
Jos on vain yksi lapsi, joka ei ole kutsunut lasta omille synttäreilleen?
Jos ei millään voi kutsua sitä yhtä, niin ne kutsut voi jakaa vaikka vapaa-ajalla eikä luokassa. Arvatkaa onko kivaa tulla välitunnilta luokkaan jossa kaikkien tyttöjen pulpetille on laitettu kutsukortti paitsi omalle.
T. Peruskoulussa kiusattu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää synttäreiden vietto on nykyään kaikkea muuta, kuin oman merkkipäivän juhlistamista. Tuo ap:n pojan kaverikin on järjestänyt pippalot taatusti vain näpäyttääkseen ystäväänsä, ei pitääkseen hauskaa ja syödäkseen herkkuja, ne ovat vain ekstraa koko asiassa. Tommoset myrkylliset synttärit, muistan niitä omastakin lapsuudesta: kun rikas luokkakaverini täytti 11, hän kutsui synttäreilleen koko luokan lukuun ottamatta minua ja bestistäni. Juhlat olivat isot ja hienot, herkkuja oli paljon, seremoniamestari, poniratsastusta ja joku taikuri/pelle oli tilattuna erikseen ja tämä bitch kätyreineen piti huolen, että ne synttärit olivat luokan pääpuheenaihe seuraavat viikot.
Hauskinta tässä oli vielä se, etten minä, tai bestiksenikään oltu mitenkään erityisemmissä väleissä, hyvissä, tai huonoissa, tän synttärisankarin kanssa, ihan "kollegoja" vain oltiin, puheväleissä, joten en tajua, miksi hänellä oli yhtäkkiä noin kauheita kaunoja meitä vastaan, että piti maksattaa vanhemmillaan jättijuhlat vain näpäyttääkseen juuri meitä kahta.
Vierailija kirjoitti:
No siten kai kirjoitti:
Miten musta tuntuu että koko luokkaa ei ole kutsuttu...
Niinpä. Hyvin usein lasten "kaikki muut" ei kirjaimellisesti tarkoita ihan joka ikistä muuta. Vrt. "kaikki muut saavat pitää kotibileitä/kenelläkään muulla ei ole niin aikaista kotiintuloaikaa/kaikilla muilla on kalliimmat älypuhelimet". Mielestäni "kaikki muut kutsuttiin synttäreille" menee ihan samaan sarjaan, jossa "kaikki muut" ei tarkoita koko luokkaa, vaan sitä tiettyä porukkaa, johon lapsi itse kuuluu/haluaisi kuulua.
Juuri näin, haukuin tämän provoksi jo sivu, pari sitten. Tuntuu, että ap on näitä heikkoja, jotka vain haluavat vetää herneen nenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää synttäreiden vietto on nykyään kaikkea muuta, kuin oman merkkipäivän juhlistamista. Tuo ap:n pojan kaverikin on järjestänyt pippalot taatusti vain näpäyttääkseen ystäväänsä, ei pitääkseen hauskaa ja syödäkseen herkkuja, ne ovat vain ekstraa koko asiassa. Tommoset myrkylliset synttärit, muistan niitä omastakin lapsuudesta: kun rikas luokkakaverini täytti 11, hän kutsui synttäreilleen koko luokan lukuun ottamatta minua ja bestistäni. Juhlat olivat isot ja hienot, herkkuja oli paljon, seremoniamestari, poniratsastusta ja joku taikuri/pelle oli tilattuna erikseen ja tämä bitch kätyreineen piti huolen, että ne synttärit olivat luokan pääpuheenaihe seuraavat viikot.
Hauskinta tässä oli vielä se, etten minä, tai bestiksenikään oltu mitenkään erityisemmissä väleissä, hyvissä, tai huonoissa, tän synttärisankarin kanssa, ihan "kollegoja" vain oltiin, puheväleissä, joten en tajua, miksi hänellä oli yhtäkkiä noin kauheita kaunoja meitä vastaan, että piti maksattaa vanhemmillaan jättijuhlat vain näpäyttääkseen juuri meitä kahta.
Lasten kaverisynttärithän järjestetään vain siksi, että saadaan olla muille ilkeitä. Ei se synttärisankari halua juhlia kivojen kavereiden kanssa, ei syödä herkkuja ja sekoitella toisiinsa jaffaa ja colaa. Ehei, tärkeintä on päästä näpäyttämään yhtä tai kahta luokalla, olemaan oikein ilkeä. Eihän synttäreitä aina edes vietetä aitona syntymäpäivänä vaan nimenomaan sellaisena päivänä, joka todella saa pahaa mieltä aikaan siinä yhdessä, jota ei kutsuta.
Ja joka luokallahan sellainen on, yleensä se kivoin kaveri ja kaikille mukava heppu, jota luokan kingi sitten kurmuttaa jräjestämällä synttäreitä vaikka kahdesti vuodessa. Kunhan pääsee näyttämään, että sinä et ole mitään.
Näinhän mammat ajattelevat. Kukaan ei edes kuvittele, että kaverisynttärit olisi synttärisankarin juhla. Ei tietenkään ole, koska eihän nyt lapsi saa päättää, keitä kutsuu. Sen päätöksen tekevät luokan muiden lasten äidit. Juuri ne, jotka osaavat jälkikäteen arvostella, että ei olisi kannattanut mennä, ei ollut edes porkkanatikkuja ja dippiviiliä.
Vierailija kirjoitti:
Tää synttäreiden vietto on nykyään kaikkea muuta, kuin oman merkkipäivän juhlistamista. Tuo ap:n pojan kaverikin on järjestänyt pippalot taatusti vain näpäyttääkseen ystäväänsä, ei pitääkseen hauskaa ja syödäkseen herkkuja, ne ovat vain ekstraa koko asiassa. Tommoset myrkylliset synttärit, muistan niitä omastakin lapsuudesta: kun rikas luokkakaverini täytti 11, hän kutsui synttäreilleen koko luokan lukuun ottamatta minua ja bestistäni. Juhlat olivat isot ja hienot, herkkuja oli paljon, seremoniamestari, poniratsastusta ja joku taikuri/pelle oli tilattuna erikseen ja tämä bitch kätyreineen piti huolen, että ne synttärit olivat luokan pääpuheenaihe seuraavat viikot.
Hauskinta tässä oli vielä se, etten minä, tai bestiksenikään oltu mitenkään erityisemmissä väleissä, hyvissä, tai huonoissa, tän synttärisankarin kanssa, ihan "kollegoja" vain oltiin, puheväleissä, joten en tajua, miksi hänellä oli yhtäkkiä noin kauheita kaunoja meitä vastaan, että piti maksattaa vanhemmillaan jättijuhlat vain näpäyttääkseen juuri meitä kahta.
Kumma, ettei äitinne syyttänyt teitä tuosta. Minun olisi syyttänyt. Kalahtiko kalikka?
Alue: Aihe vapaa
Meidän lasten koulussa tuohon on puututtu iin, että ei saa julkisesti jakaa vaan sujautetaan reppuun tai open kautta.
Ihan syynä tuo turhan opahan mielen aiheuttaminen.
Tuo on muuten kyllä kiusaamista. Jokin motiivi sillä jakajalla tuohon on. Kannattaa lla yhteydessä opettajaan ja huoltajan ihan suoraan ja kertoa tuo tilanne. Einointoi ita. Laoselle opettavat tapoja.
Kotona ehkä ei ole vanhemmat tajunneet tuon rajaamussäönnön vaikutusta luokassa...että on vain yksi, joka ei mahdu määrään.
Ja opettajalle yllä tosihyvä olisi kertoa tuo tilanne.
Ja vaikkeilaosesi synttäreille enää edeshaluausi tarjosi haluaisi, niin olisi kyllä puhuttelun paikka sillesynttäteuden pitäjälle. Tuo asia julki niille keitä sekoskee.... euvötvoi tietää, jos et kerro: vanhemmat ja ope.