Jätin miehen koska hän loukkasi minua suuresti. Nyt mies valittaa sydänsuruja...

Onko sillä väliä? Turhaan mietit, siirry elämässä eteenpäin. 

Ja lisätäkseni vielä, että mies ei ole vaikuttanut lainkaan edes kiinnostuneelta minusta millään tavalla pitkään aikaa ja on jatkuvasti muistanut vihjailla miten hirveää on kanssani seurustella. Nyt sit olenkin tosi hyvä nainen. Onko tässä kyse siitä ettei mies itsekään tiedä mitä edes haluaa?!

Ei välttämättä mistään vakavasta. Mies voi olla vasta nyt tajunnut, menetettyään, kuinka paljon oikeasti välitti sinusta.

Usein ihmisiä sitoutuminen myös jonkin verran pelottaa, varsinkin jos on koville ottanut ero tai eroja historiassa, ja se voi aiheuttaa tuollaista välttelykäytöstä jota kuvaat miehellä olleen. Tiedän omasta kokemuksesta - tapasin miieheni aika pian exän jätettyä minut toisen takia, ja tuntui etten ole oikein valmis suhteeseen. Ihastuin kuitenkin mieheen, mutta varmaan ekat pari vuotta käyttäydyin aika ristiriitaisesti koska tempoilin sen välillä, että en halua menettää miestä joka tuntuu unelmalöydöltä, mutta toisaalta taas pelottaa heittäytyä suhteeseen, koska jos minut taas jätetään niin kestänkö sitä enää... MIes jaksoi onneksi olla kanssani kärsivällinen ja antoi tilaa kun minusta tuntui että tarvin yksinäisyyttä ja rauhaa, eikä painostanut.

Tyypillinen mies. Sitten, kun nainen jättää, ollaankin niin äärettömän rakastuneita ja nainen on vain kylmä ja tunteeton, kun ei enää jaksa ihmetellä.

Jos oikeasti sinulla ei enää ole tunteita, niin anna olla. Mutta jos haluaisit vielä jatkaa, niin pitkä juttutuokio ja laitat miehen puhumaan, mitä oikeasti tuntee ja haluaa ja kerro, mitä sinä haluat suhteessa muuttuvan.

Vierailija kirjoitti:

Ja lisätäkseni vielä, että mies ei ole vaikuttanut lainkaan edes kiinnostuneelta minusta millään tavalla pitkään aikaa ja on jatkuvasti muistanut vihjailla miten hirveää on kanssani seurustella. Nyt sit olenkin tosi hyvä nainen. Onko tässä kyse siitä ettei mies itsekään tiedä mitä edes haluaa?!

Ei kun nyt on joku sivusuhde sillä päättynyt/tauolla ja hakee pesää/lohtua..

Älä anna sille sääliä äläkä pesää. Yhteydenotot vain lasta koskevissa asioissa, muuten  et halua kuulla mitään.

Epäkypsä ja vastuuton mies. Mites on, kiinnostaako edes lapsi? Mun pointti olisi tässä.

Ei tuollaisen kanssa ole eikä tule tyydyttävää suhdetta. Haluaa kodin, naisen, lapsen ja samalla vapauden. Just sitä tyyppiä, joka roikkuu sun perässä ikuisesti vinkumassa, jos uuden löydät. Siirry kuitenkin rohkeasti eteenpäin, tekee sulle vaan huonoa tuo ihminen. Lapselleen voi silti olla isä.

Vierailija kirjoitti:

Tyypillinen mies. Sitten, kun nainen jättää, ollaankin niin äärettömän rakastuneita ja nainen on vain kylmä ja tunteeton, kun ei enää jaksa ihmetellä.

Jos oikeasti sinulla ei enää ole tunteita, niin anna olla. Mutta jos haluaisit vielä jatkaa, niin pitkä juttutuokio ja laitat miehen puhumaan, mitä oikeasti tuntee ja haluaa ja kerro, mitä sinä haluat suhteessa muuttuvan.

On tunteita mutta on myös muuttuneet paljon. Tieto siitä että mikään ei muutu, lisää haluani jatkaa eteenpäin. Luulen että hän vain pitää ajatuksesta että hänellä on minut muttei ymmärrä ettei hän kuitenkaan minulla mitään tee. Tuo sivusuhde juttu josta joku mainitsi niin varmasti ei ole enää mielenkiintoa niihin kun en olekaan enää huolissani ja tuomassa sitä jännitystä. Tän tyyliset ihmiset kun mies on niin ajatteleevat itseään ja eivät näe omia virheitään ja haluavat kaiken. Jos mies ei kyennyt minuun sitoutumaan niin tulisi hänen mielestäni miettiä miksi niin oli kuin valittaa minulle miten hän on rikki kun en ole enää hänen elämässään.

Tässä myös oma esimerkki miksi se mies ehkä noin käyttäytyy.. riippuu toki kauan

Voihan se ollakkin että mies koki että tunne puoli olis jo kuollut ajat sitten, mutta kokee olonsa parempana suhteessa kuin että jää yksin.

Vierailija kirjoitti:

Tässä myös oma esimerkki miksi se mies ehkä noin käyttäytyy.. riippuu toki kauan

Voihan se ollakkin että mies koki että tunne puoli olis jo kuollut ajat sitten, mutta kokee olonsa parempana suhteessa kuin että jää yksin.

Juu tämäkin on hyvä pointti. Olen ollut oikeasti tosi rakastava tyttöystävä ja hän on saanut minulta huomiota yllin kyllin. Olen ollut aina häntä varten, jota hän piti täysin itsestään selvänä. Hän ei mitenkään arvostanut minun sitoutumista suhteeseen vaan kykeni vehkeilemään yhtä jos toista selkäni takana, joten en koe että minun tarvitsee edes olla tässä suhteessa. Varmaan jotain omistushalua.

Jos toinen ei ole sitoutunut eikä suhde ole hänelle prioriteetti, on sama olla pelkkä ystävä. Miksi menettää yöunet kun toinen lähtee, jos ei itsekään arvostanut naista niin paljon että olisi tahtonut tämän kanssa esim naimisiin. Tai kiinnosti omat menot enemmän kuin naisen kanssa oleminen. Eikä voinut elää ilman niitä muita naisia. Minkälainen ihminen voi ajatella että toinen voi olla kanssaan ? Minusta tämä on vain niin absurdia.

Miksi, oi miksi, olet tehnyt lapsen tuollaisessa tilanteessa? Aika vastuutonta myös sinulta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi, oi miksi, olet tehnyt lapsen tuollaisessa tilanteessa? Aika vastuutonta myös sinulta.

Tulin raskaaksi ehkäisystä huolimatta enkä kyennyt tekemään aborttia. Ja olen päätösestä onnellinen joka päivä!

Sillä on ikävä seksiä, ei sinua

Vierailija kirjoitti:

Sillä on ikävä seksiä, ei sinua

Tätä epäilen. Mutta voihan se niinkin olla. En vain ajatellut tässä taustalla olevan minkäänlaista ikävää.

Jos alkaa tuntua siltä, että haluaisit antaa sille mahdollisuuden, niin kirjoita ensin kaikki kokemasi loukkaukset ylös, lue ne ja mieti sitten uudestaan, että tuohonko oikeasti haluat palata.

Sitä vaan ahdistaa, kun ei ole ehtinyt löytämään ketään tilalle passaamaan, huomioimaan ja antamaan itsetuntoboostia (monelle riittää itsetunnonkohotukseksi jo pelkästään se, että "on joku"). Varmaan etsii raivoisasti netissä paraikaa sopivia. Rauhoittuu sitten, kun löytää seuraavan kohteen ja kohtelee sitä ihan samalla tavalla kuin sinua.

Älä anna itseäsi manipuloitavan millään säälinkerjuuviesteillä. Kyllä hänen täytyy kunnioittaa sinun päätöstäsi.

Sanot vaan kylmästi että sori, se juna meni jo.

Mä luulen että se ikävöi vaan sitä, kun ei olekaan naista huolehtimassa. Noi on just noita ikuisia pikkupoikia, jotka haluaa jonku äitihahmon huolehtimaan ja vähän rajoittamaan menemisiä, että sitten olisi jännittävämpää kapinoida ja touhuilla selän takana. En usko että tollasen kanssa kovin tyydyttävää parisuhdetta saa koskaan aikaiseksi.

Voi se silti isä olla lapselleen, mutta älä sä sekoo tohon ihmiseen enää.

Mielestäni on asiatonta tulla nyt syyttämään vastuuttomaksi kun ei kukaan tiedä historiaa. Eikä tilannetta muutenkaan. Tässä oli nyt puhtaasti kyse siitä, miksi miehen sydän on särkynyt vaikka hän on jätetty perustuen hänen omaan käytökseen? Avioero tilastot ovat fifty fifty luokkaa. Mielestäni ketään on turha tuomita yhtään mistään. Se miten mies on suhtautunut raskauteen tai isyyteen ei ole riittävä syy abortille. Kun tilanne on siis näinkin päivänselvä, mikä ihmeen motiivi miehellä on ?

Vierailija kirjoitti:

Jos alkaa tuntua siltä, että haluaisit antaa sille mahdollisuuden, niin kirjoita ensin kaikki kokemasi loukkaukset ylös, lue ne ja mieti sitten uudestaan, että tuohonko oikeasti haluat palata.

Sitä vaan ahdistaa, kun ei ole ehtinyt löytämään ketään tilalle passaamaan, huomioimaan ja antamaan itsetuntoboostia (monelle riittää itsetunnonkohotukseksi jo pelkästään se, että "on joku"). Varmaan etsii raivoisasti netissä paraikaa sopivia. Rauhoittuu sitten, kun löytää seuraavan kohteen ja kohtelee sitä ihan samalla tavalla kuin sinua.

Älä anna itseäsi manipuloitavan millään säälinkerjuuviesteillä. Kyllä hänen täytyy kunnioittaa sinun päätöstäsi.

Kiitos tästä! Tämä oli hyvin järkeenkäypä näkemys! En anna :)