Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tunnistatko itsesi, tyttöjen kiinnostus tieteeseen ja teknologiaan loppuu 14-vuotiaana
05.01.2017 |
http://yle.fi/uutiset/3-9387980
Mitä ovat nämä "huonot kokemukset" jotka lopettavat kiinnostuksen? Olin itse tuon ikäisenä luonnontiedepainotteisella luokalla enkä huomannut tuon kaltaista ilmiötä. Luokan sukupuolijakauma oli suunnilleen 50/50 enkä muista että sukupuoli olisi koskaan mitenkään tullut esille opiskeluun liittyvissä asioissa.
Kommentit (62)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tytöillä on vaikea ikä, tulee menkat monille ja paljon uutta ja jännää. Ei siinä sitten tiede kiinnosta.
Häviääkö muutkin kiinnostuksen aiheet siinä samalla? EIkä ne tule koskaan takasi, koska sillo joskus alko menkat?
Kuulostaa vähän ontuvalta selitykseltä.
Tipahdin kaikesta mahdollisesta matematiikka-luonnontiede -jutuista jo kolmannella luokalla. Yhtä helvetin kärvistelyä koko loppukouluaika. Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksessa vika - ei tyttöjen iässä, kuukautisissa, maailmankuvassa, keskenkasvuisuudessa! Olen kuullut vain yhdestä matematiikanopettajasta, joka opettaa niin, että oppilaat tykkäävät, osaavat, oppivat.
Lähtökohtaisesti matematiikan/luonnontieteiden oppisisältö on laadittu aikuisten (miesten) näkökulmasta. Eivät he osaa ajatella edes, että joku ei voi tajuta, saati ymmärtää, teoreettisia, abstrakteja käsitteitä - joilla ei ole mitään tarttumapintaa nuoren tai lapsen maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häviää se into pojiltakin, tilalle tulee pillu-pallo-pullo. Opiskeluhaluja on vain nörteillä ja herrojen kakaroilla.
Tunnistan itseni siinä mielessä, etten ole koskaan ollut kiinnostunut teknologiasta ja ns. kovista tieteistä. Esim. matematiikka ja fysiikka tuntuivat liian teoreettisilta ja abstrakteilta, sillä oppituntien esimerkit ja aihepiirit eivät koskettaneet millään tavalla arkikokemusta. Tai sitten esimerkit olivat "miesten maailmasta".
Tuli myös sellainen fiilis, että tiettyjen oppiaineiden opiskelusta, esim. historian ja uskonnon, on enemmän hyötyä arjessa ja kohtaamisissa muiden ihmisten kanssa. Toisaalta laskut ja vaikkapa koneet eivät kiinnostaneet myöskään mekaanisuutensa vuoksi. Ihmisen mieli ja mitä erilaisimmat vaikuttimet valintoihimme ja toimintaamme, joita ei voi samalla tavalla ennustaa tai ohjelmoida, tuntui kiehtovammalta ja hyödyllisemmältä arjessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei loppunut. Olen taiteellinen ihminen, mutta kiinnostunut scifistä, innovaatioista, teknologiasta ja sen mahdollisuuksista.
N23
Mua aina häiritsi pitkässä matikassa kun soveltavissa laskuissa laskettiin usein jotain jalkapalloon tai jääkiekkoon liittyvää, oli se sitten kentän pinta-aloja tai jonkun pelitilanteen todennäköisyyksiä. Aika erikoista ettei kirjantekijät keksineet mitään neutraalimpaa tai edes vastapainoksi joskus jotain mikä saattaisi kiinnostaa teinityttöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle kävi juuri päinvastoin, kiinnostuin matematiikasta 16-vuotiaana. Peruskoulussa en ollut jaksanut tehdä yhtään mitään, vaan olin luisunut peliriippuvuuteen. Menin lukioon vanhempien pakottamana, ja ajattelin, että vaihdan amikseen pian.
Lukio oli yhtä kärvistellä muiden aineiden kanssa, mutta matikasta ja fysiikasta tykkäsin ja pärjäsin oikein hyvin.
Nyt syksyllä sain ulos paperit LLCB (Ma, fy, en, äikkä). Eihän nuo nyt huiput ole mutta olen tosi ylpeä että jaksoin käydä lukion loppuun, lähden todennäköisesti AMK:hon lukemaan sähköinsinööriksi.
Historiakin oli ennen lähes pelkästään miesten historiaan. Onneksi siihen sentään on tullut jo muutosta, kirjoista löytyy myös arjen historiaa, perhehistoriaa jne, ei pelkkiä valtiomiehiä ja sotimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ovat nämä "huonot kokemukset" jotka lopettavat kiinnostuksen?
Tekniikka muuttuu hankalammaksi ja eteen tulee ongelmia joiden ratkaisuksi ei enää riitäkkään se, että on tyttö vaan pitää tietää tai osata jotain.
En tunnista, minulla ei hävinnyt.
Monilla kavereillani ei koskaan kiinnostanutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunnista. Olen 50 v tutkija, jolla on loppumaton kiinnostus tieteeseen. Ei kyllä suoraan teknologiaan, mutta kai on sallittua valita tieteenala, johon kiinnostus eniten kohdistuu ;) Oman alani lisäksi "harrastan" muidenkin tieteenalojen seuraamista maallikkopohjalta esim avaruustutkimusta.
Vierailija kirjoitti:
Mua aina häiritsi pitkässä matikassa kun soveltavissa laskuissa laskettiin usein jotain jalkapalloon tai jääkiekkoon liittyvää, oli se sitten kentän pinta-aloja tai jonkun pelitilanteen todennäköisyyksiä. Aika erikoista ettei kirjantekijät keksineet mitään neutraalimpaa tai edes vastapainoksi joskus jotain mikä saattaisi kiinnostaa teinityttöjä.
Tämä. Ehkä alakouluikäisenä oppiaineiden sukupuolittuneisuus ei häirinnyt niin paljon, tai asiaa ei toisaalta osannut edes ajatella. Teini-ikään tultaessa naiseksi ja naisena nähdyksi tuleminen alkoi kiinnostaa eri tavalla. Ja tämä ei tarkoita sitä, että pitäisin teknologiasta ja luonnontieteistä kiinnostuneita tyttöjä ja naisia yhtään vähemmän naisina. MINUN kohdallani orastavaan naiseuteeni ei kuulunut missään määrin sen pohtiminen, millä todennäköisyydellä mikäkin lätkäjoukkue vie mestaruuden, vaan vaikkapa sen, millaisella puhdistusaineella saan ripsivärit poistettua mahdollisimman tehokkaasti mutta hellävaraisesti.
Ainakin kymmenen vuotta sitten meidän lukion pitkän matikan opettaja hämmästeli, kun ryhmän pojat ei millään pärjänneet ja perinteisesti matikka on ollut miesten osaamisaluetta. Jos tollaisia opettajia on enemmän, ne saattaa vähän latistaa joidenkin tyttöjen kiinnostusta edes yrittää.
Opettaja oli muuten tosi pätevä ja yksi lempiopettajistani, mutta hiukan sovinistinen. Meidän ryhmässä suuri osa hyvistä opiskelijoista oli tyttöjä ja se jaksoi hämmästyttää.
Kyllä se jotakin kertoo, että vaikka yliopisto-opiskelijoista enemmistö on jo naisia, teknillisiin yliopistoihin hakijoista heitä on vain noin viidesosa. Pois lukien arkkitehtiopinnot, ne kiinnostavat enemmän naisia kuin miehiä vaikka matemaattis-teknillisiä opintoja ovatkin.
Humanistiset tieteet ovat edelleen naisten alaa.
Mulla nörttäysvimma vasta alkoi tuossa iässä kun sain ekan oman koneen. Eikä ole loppunut sittemmin.
N35, koodari ja graafikko
No, melkein aina kun asiaa tutkitaan puolueettomasti ja annetaan tyttöjen valita kiinnostuksenkohteensa täysin vapaasti, valitsevat tytöt jotain muuta kuin mat-lu-aineita. Pojilla efekti on päinvastainen.
Ehkä kuitenkin olisi aika myöntää, että koko tämä efekti ei johdu vain "sukupuolittuneesta" koulusta ja sovinistiopettajista? Ehkäpä sukupuolten välillä vain aidosti on ihan oikeita, todella suuria eroja?
Näin sivumennen sanoen minusta siinä ei tokikaan ole mitään pahaa, että valitsee sitten sukupuolensa edustajille epätyypillisen alan.
T. Mies perinteiseltä "naisten alalta".
Alue: Aihe vapaa
Tytöillä on vaikea ikä, tulee menkat monille ja paljon uutta ja jännää. Ei siinä sitten tiede kiinnosta.