Kamalin työpaikkasi?

Muutaman kesän olen viettänyt opiskelijana teollisuuspesulassa, mikä on kyllä toiminut hyvänä motivaattorina opiskella se vähän parempi ammatti. Fyysisesti rankkaa ja yksitoikkoista liukuhihnatyötä meluisassa, kuumassa ja pölyisessä pesulassa. Lisäksi kolmivuorotyö, jossa vuorot vaihtuivat viikoittain, joten kaikki vapaa-aikakin tuntui menevän pelkästään uniryhmin kääntämiseen. Homma oli sitä, että seistään isojen mankeleiden edessä, asetetaan pesusta tulleita märkiä lakanoita koneeseen ja painetaan nappia. Tahti on kova, ja sitä seurataan myös jatkuvasti. Fyysisesti todella yksitoikkoista ja pitkän päälle hyvin rasittavaa, lähes kaikki kesätyöntekijät oli jossain vaiheessa kesää joko sairaslomalla tai muuten vaan käytti kipulääkkeitä selkä- ja hartiavaivojen takia. Mullakin meni viimeisen kesän lopussa niska niin pahasti jumiin, ettei pää kääntynyt enää (vaikka olin tehnyt aktiivisesti jumppaa ja lihaskuntoa koko kesän). Pidempään työskennelleet pääsi tekemään monipuolisesti muitakin tehtäviä, mutta meitä kesätyöntekijöitä ei viitsitty perehdyttää kaikkiin tehtäviin, joten seistiin vaan siinä mankeleiden tai viikkauskoneiden edessä. Hellepäivinä lämpötilat nousi helposti yli 40 asteeseen. Hyvänä puolena voin sanoa sen, että hallintopuolella hommat sujui hyvin. Palkat tuli ajoissa ja oikein ja joitan haluamiaan päiviä oli helppo saada vapaaksi kunhan pyysi riittävän aikaisin. Työkavereista suurin osa vaikutti ihan mukavilta, mutta meluisassa hallissa piti käyttää koko ajan kuulosuojaimia ja tauoille mentiin vuorotellen, joten eipä siellä tullut kauheasti keneenkään tutustuttua.

Karmeita tarinoita onko lisää?

Rakennussiivoojaksi pääsin kerran kesätöihin. Töissä tällä firmalla pääasiassa ulkomaalaisia joille pomo selittänyt veroista sun muista jotain ihan puuta heinää eli valehdellut eikä raukat ymmärtäneet mitään vaikka yritti selittää miten asiat oikeasti on. Työ oli tosi raskasta ja ylitöitä ns pakotettii tehdä. Jos vaikka alkoi tekemään lähtöä 8h jälkeen niin rakennuspuolen pomo soitti heti pomolle, että taas ne sun siivojaat lähtee aikasi tai vastaavasti saattoi sanoa meille, että sovittii teidän pomon kanssa, että teette ylitöitä. No semmoistahan ei voi sopia vaan jokaisen täytyy itse suostua siihen.

Joskus taas oltiin joku 12h töissä tai enemmänkin, mutta ylitöistä ei maksettu senttiäkään. Otettiin yhteyttä pomoon ja tämä kovasti kyseli että mitkä ylityökorvaukset? Mitkä lomarahat jne. Ja niille joilla koulutus alalle vieläkin huonompi palkka kuin meillä muilla(juurikin näitä ulkomaalaisia) Oli kuulema pomo selitellyt toiselle työntekijälle heti haastattelussa kuinka otettu pamilta yhteytt ja haukuttu paskaksi ja siivoojia alentavaksi firmaksi. Haukkui meit mys esimiehelle puhelimessa. Ei tultu yhteisymmrykseen palkoista---> otin lopputilin. 2 muuta lopetti minun jalkeeni

en saanut puhelimella a ja o pisteit >:(

Näitä kun lukee niin muistaa miten tärkeää on kohdella muita hyvin vaikka itse olisikin saanut joskus vähemmän mukavaa käytöstä osakseen..

Käyttäjä2123 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kirjoittanut tästä toiseenkin keskusteluun, mutta hirvein työpaikkani oli muuan kahvilaketju, jossa meininki oli samanlaista kuin ap:n kuvauksessa. Sain ala-arvoista kohtelua paikan muilta työntekijöiltä (kaikki tyttöjä, tietenkin). Tuo asenne alkoi heti ekana päivänä, kun kysyttäessä kerroin että "mä olen vielä opiskelija, tää on mulle vain osa-aikatyötä". Kaikki muut olivat vakkareita, mutta silloin en vielä tiennyt sitä - muuten olisin muotoillut sanani toisin. Eräs työkavereista alkoikin sitten viitata minuun "yliopistotyttönä".

Minulle laitettiin kaikki ikävimmät hommat, vaikka niiden kanssa olisi kuulunut vuorotella. Koko ajan hoputettiin toimimaan nopeammin, ja sitten kun toimin, työnjälki oli huolimatonta ja haukut tuli taas. Haukkujen lisäksi nuo työkaverit eivät juuri puhuneetkaan minulle. Aluksi yritin tehdä tuttavuutta, mutta kun heitä ei kiinnostanut, aloin keskittyä vain työntekoon ja vastailin ainostaan puhuteltaessa. 

En edes tajua miten kestin töissä viisi kuukautta. Päällikkö kutsui minut lopulta takahuoneeseen keskustelemaan ja kertoi, että minut erotetaan. Vastasin ihan suoraan, että ei haittaa, koska olisin joka tapauksessa lopettanut pian itse. Minulla ei ollut ikinä ennen ollut yhtä kevyt olo, kun lähdin kotiin siitä paikasta.

Mikä oli irtisanomisperusteena?

Samanlaisia kokemuksia nuoruudesta - myös ketjuvaateliikkeestä - silloin kyseisessä liikkeessä oli vielä vanhojakin  naisia myyjinä. Koko paikan ilmapiiri oli todella tympeä alusta alkaen. Asioita ei opetettu kunnolla ja odotettiin, että tein virheen joka sitten kanneltiin heti myymäläpäällikölle. Vanhat eivät osanneet mm. kieliä - heti kun paikalle tuli joku ulkomaalainen minut juoksutettiin paikalle avuksi. Mitään kiitosta tai kielilisää tästä ei tietenkään saanut. Kaiken huippuna oli se, kun kerran jätin henkilökunnan vessaan lavuarin reunalle lahjaksi saamani sormuksen. Huomasin sormuksen puuttumisen noin viiden minuutin jälkeen, mutta kun kävin sitä etsimässä se oli kadonnut. Ilmoitin tästä henkilöstöpäällikölle ja kiitokseksi sain lähteä koeajalla. Irtisanomisperuste?

Ensimmäinen työpaikkani peruskoulun opettajana. Olen siis aineenopettaja, ja kun aloitin työt, oli jopa yllättävää, miten raadollisia oppilaat olivat. No, samaa työtä teen edelleen, mutta eri koulussa, ja työkokemus on muuttanut saman työn jopa mukavaksi.

Eräs pienmeklarifirma, jota pyöritti kiero, möhömahainen ja jokseenkin psykoottisen pakkomielteinen pervoukko. Lievää seksuaalista ahdistelua esiintyi: kerran piti onkia avaimet ukon etutaskun pohjalta kun oli "kädet täynnä" sattumoisin juuri kun olimme menossa paperivarastoon. Olin silloin vielä nuori, hämmennyin enkä osannut kyseenalaistaa tilannetta vaikka se oli hyvin vastenmielistä. Puhui sovinistisesti "sihteerintöistä" kun alaisensa käytännössä pitivät firmaa pystyssä. Kerran erehdyin lähtemään tämän pomon kanssa "työmatkalle" ja piti hänen ja sairaan vaimonsa kanssa nukkua samoissa tiloissa jossain teollisuusalueella toimiston takahuoneessa. Hyiii! Työkaverit kertoivat että omistajalla oli tapana stalkkailla työntekijöitään, siis oikeasti seurata autolla tms., kerran yritti pitkään inttämällä saada selville mitä autoa itse ajoin töihin tullessa. Firma oli taloudellisissa ja laillisissa vaikeuksissa, miten lienee sitten puljulle käynyt. Itse viivyin vain siihen saakka että sain eka palkkani ulos, senkin saamisessa joutui jännittämään liekö tulee tilille koskaan.

Itselläni ollut monta kamalaa työpaikkaa.

17-vuotiaana olin koulun työharjoittelussa valokuvaamossa, jonka omistaja ukko oli kuvottava häirikkö; hän suolsi pervoja muka hauskoja vitsejä tuon tuosta ja vähän väliä ehdotti ties mitä alastonkuvauksia yms. Kerran hän "lämmitti" minua tultuani pakkasessa töihin, siis hinkkaamalla käsillään sopivasti juuri rintojen kohdalta. Hän oli niin oksettava, ruokatauollaan vaimonsa tuli aina paikalle tuomaan evästä tuolle sialle, jolloin pervoilu tietty loppui siksi ajaksi. Minulla heikkoitsetuntoisena nuorella ei ollut pokkaa sanoa hänelle mitään, hiljenin vain ahdistukseeni. Kerroin tästä koulussani, mutta minua ei otettu lainkaan vakavasti sillä minua pidettiin ongelmanuorena.

Hotellisiivous firmassa, joka polki työntekijöidensä oikeuksia maanrakoon...

Kerran olin henkilökohtaisena avustajana naishenkilölle, jolla oli fyysisiä ongelmia, mutta ne olivat tehneet osansa myös naisen psyykkeeseen. Hän valitti ihan kaikesta, haukkui muita työntekijöitään (hänellä oli useita) minulle ja valitti minun tekevän kaiken väärin. Edes tiskikonetta en osannut hänen mielestään täyttää, enkä kaupasta kantaa ruokaa ilman että ne jotenkin pilaantuvat kauppakassissa kun "hölskytän" kassia ja pakkaan väärin. Ei jessus.. Parasta tässä oli se, että palkkaa ei alkanut kuulua, ei useaan kuukauteen kunnes päätin lopettaa. Hän aina keksi jonkun ihme selityksen kun kysyin, lopulta kaupungille soittaessa ei hän ollut edes toimittanut papereitani perille. Karenssin pelossa jatkoin noinkin kauan. Nainen soitteli ja lähetteli anovia viestejä vielä hyvin pitkään perääni...

Eräässä eskarissa ainoa työparini (yli 50v akka) päätti kohdella minua alempi arvoisena, vaikka tehtävämme ja asemamme oli täysin sama. Hän mm. moitti tekemisiäni (jotka hoidin varmasti yhtä hyvin kuin hän itse) lasten kuullen, joka on tuossa työssä iso virhe. Hän suorastaan vittuili minulle ja käytti hyväkseen tilanteita, jos jouduin joskus haastavaan paikkaan esim. jonkun villin lapsen kanssa. Pomolle kerroin ja pomo totesi että hänen takiaan siellä on muut työntekijät lopettaneet kesken (en vain ymmärrä miksi hän saa sitten jäädä)

Yksi pahimmista oli kiinalainen firma, jonka ainoa suomalainen olin. Paikan työntekijöistä vain yksi osasi suomea, pomoni vain englantia omalla kiinalaisella tavallaan ja loput pelkkää kiinaa. Oli siis hankalaa jo lähtökohtaisesti saada selvää ja tulla itse ymmärretyksi.

kokemuksen kautta opin miten rehellistä porukkaa suomalaiset yleensä ovat verrattuna kiinalaisiin. Minua vedätettiin alusta asti mitä tuli työtehtävään, työaikoihin, kaikkeen. Kaikki yritettiin repiä työntekijöistä irti mutta mitään hyvää ei mistään saanut takaisin. Kiinalaiset työntekijät firmassa painavat joka päivä 11h päiviä ma-la, päälle saavat haukut. Minut koulutettiin tätä työpaikkaa varten ihan toiseen työtehtävään, kuin mitä sain sitten firmassa toteuttaa ja siihen hommaan ei mitään kunnon perehdytystä tullut. Ja ihan käsittämätöntä se kiinalaisten logiikka, miten saivatkin yhdestä yksinkertaisesta hommasta helvetin monimutkaista ja vaikeaa paperinpyöritystä omalla kivikautisella systeemillään... Kaikki perus työntekijän oikeudet, kuten taukoihin yms liittyvät asiat olivat ihan hepreaa. Ja firma sijaitsee siis ihan Suomessa. Lisäksi eräs työntekijä, joka ei puhunut suomea eikä edes englantia, yritti koko ajan pomottaa minua vaikkei todellakaan ollut mikään pomo siellä, ei tehnyt edes samaa tehtävää. Mulkoili ja ölisi kiinaksi jotain kakkaa minusta. Hirveä paikka... Ja asiakkaille esitetään niin peofessionaalista että oikein oksettaa.

Turun Työvoimatoimisto. En oikein edes tiedä, mistä aloittaa. En tajua ettei ministeriössä kukaan valvo ja yritä kontrolloida mitä noissa toimistoissa tehdään. 

Nykyinen paikkani. Oon ollu neljä vuotta töissä. Ettiny jo jonkun aikaa uutta duunia, mutten pysty enää edes kehumaan itseäni hakemuksiin. On haukuttu ja lytätty niin monta vuotta että on jo alkanut uskoa siihen, et oon aivan paska. Vaikka toisaalta tiedän olevani ihan ammattilainen tehtävissäni. Työmotivaatio on laskenut kun lehmän häntä ja en todellakaan ole työntekijänä enää oma itseni.

Meillä töissä siis todella huono ilmapiiri. Keskitytään vaan muoden virheisiin, ei omiin. Eräs työkaveri saa aivan totaalista erityiskohtelua. Voi pomppia töissä miten tykkää ja voi pompottaa muita. Esimies on pomon sisarus. Vittuilee minkä kerkiää. Mollaa. Ruokataukoja hyvä jos saa pidettyä. Eka tauko 4-5h töiden aloituksesta ja ruoka tunti 1-2h ennen työpäivän päättymistä. Päähajoo tohon kokonaisuuteen. Just menossa lääkäriin, jos sais saikkua. Jos en saa, en tiedä enää mitä teen. Olin ottamassa aikoinani lopareita noin puolivuotta tuolla töissä oltuani, en kyllä tiedä miksi en lopulta lähtenyt. Luulin että palkka olisi parempi, eipä ollut. Ahdistaa, itkettää ja nytkään meinaa happea saada kun aamulla pitäis tonne paskapuljuun taas raahautua.

Yliopisto määräaikainen esimies huusi aamulla kun en ollut keittänyt kahvia. Olin epäpätevä ja vika oli aina minussa. Haukkui asiakkaita niiden selän takana. Ylöspäin oli taas  kieli pitkällä. Irtisanomisen aikana oli lomalla.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2123 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kirjoittanut tästä toiseenkin keskusteluun, mutta hirvein työpaikkani oli muuan kahvilaketju, jossa meininki oli samanlaista kuin ap:n kuvauksessa. Sain ala-arvoista kohtelua paikan muilta työntekijöiltä (kaikki tyttöjä, tietenkin). Tuo asenne alkoi heti ekana päivänä, kun kysyttäessä kerroin että "mä olen vielä opiskelija, tää on mulle vain osa-aikatyötä". Kaikki muut olivat vakkareita, mutta silloin en vielä tiennyt sitä - muuten olisin muotoillut sanani toisin. Eräs työkavereista alkoikin sitten viitata minuun "yliopistotyttönä".

Minulle laitettiin kaikki ikävimmät hommat, vaikka niiden kanssa olisi kuulunut vuorotella. Koko ajan hoputettiin toimimaan nopeammin, ja sitten kun toimin, työnjälki oli huolimatonta ja haukut tuli taas. Haukkujen lisäksi nuo työkaverit eivät juuri puhuneetkaan minulle. Aluksi yritin tehdä tuttavuutta, mutta kun heitä ei kiinnostanut, aloin keskittyä vain työntekoon ja vastailin ainostaan puhuteltaessa. 

En edes tajua miten kestin töissä viisi kuukautta. Päällikkö kutsui minut lopulta takahuoneeseen keskustelemaan ja kertoi, että minut erotetaan. Vastasin ihan suoraan, että ei haittaa, koska olisin joka tapauksessa lopettanut pian itse. Minulla ei ollut ikinä ennen ollut yhtä kevyt olo, kun lähdin kotiin siitä paikasta.

Mikä oli irtisanomisperusteena?

Samanlaisia kokemuksia nuoruudesta - myös ketjuvaateliikkeestä - silloin kyseisessä liikkeessä oli vielä vanhojakin  naisia myyjinä. Koko paikan ilmapiiri oli todella tympeä alusta alkaen. Asioita ei opetettu kunnolla ja odotettiin, että tein virheen joka sitten kanneltiin heti myymäläpäällikölle. Vanhat eivät osanneet mm. kieliä - heti kun paikalle tuli joku ulkomaalainen minut juoksutettiin paikalle avuksi. Mitään kiitosta tai kielilisää tästä ei tietenkään saanut. Kaiken huippuna oli se, kun kerran jätin henkilökunnan vessaan lavuarin reunalle lahjaksi saamani sormuksen. Huomasin sormuksen puuttumisen noin viiden minuutin jälkeen, mutta kun kävin sitä etsimässä se oli kadonnut. Ilmoitin tästä henkilöstöpäällikölle ja kiitokseksi sain lähteä koeajalla. Irtisanomisperuste?

Koeajalla puretaan työsuhde, ei irtisanota ja perustetta ei tarvitse kunhan ei ole kyse epäasiallisesta syystä.

Vaikuttaapa toi oma teksti mitättömältä. Kun osaiskin selittää sen mitä töissä kokee...

Olin innoissani saadessani saman tien valmistuttuani oman alan vakituisen työpaikan pienestä noin 10 henkilön perheyrityksestä. No, työtehtävät osoittautuivat täysin päinvastaisiksi mitä haastattelussa ja työpaikkailmoituksessa kerrottiin. Minut oli palkattu talouspäälliköksi, mutta hyvin nopeasti kävi ilmi, että yrityksen toimitusjohtaja halusi minusta juoksutytön omille juokseville asioilleen. Ensimmäisen työviikon aikana minua mm. pyydettiin hakemaan hänen tyttärensä koulusta ja viemään hammaslääkäriin, ajamaan toimitusjohtajan henk.koht. postipaketti postiin, tiskaamaan tiskit ja keittämään kahvit (päivittäin), imuroimaan aamuisin työpaikan eteinen ja yleiset tilat "jotta on mukavampi aloittaa työpäivä" ja varata toimitusjohtajan veneelle syyshuolto. Kolme viikkoa katselin tuota menoa ja sen jälkeen sanoin itseni irti, koeajalla vielä joten päivääkään en sen jälkeen joutunut tuossa yrityksessä viettämään. Muuten ihan ok työtehtäviä kaikki, mutta eipä ne oikein työnkuvaa vastanneet. Mietinkin että kukakohan siinä firmassa ne talousasiat mahtoi hoitaa 😄

Nykyinen työpaikka. Kaikille ei ole oma työnkuva selkeä, mikä johtaa siihen että yrittävät käskyttää ilman mitään esimiesasemaa. Ulina alkaa, kun et tähän suostu.

Esimies, jolta ei saa tukea mihinkään. Ei työn kehittämiseen, ei työssä jaksamisen. Kyseessä vaativa asiantuntijatyö. Lomajärjestelyillä yritetään entisestään heikentää jaksamista. Kun joku homma pykii ja esimieheltä kysyy tämän vastuusta, vierittää vastuun ja syyt aina muiden niskaan.

Muutama on kiinnostuneempi muiden kuin omista asioistaan. Jos et mitään kerro, juttuja keksitään. Jos kerrot, niitä väritetään oikein urakalla.

Olen joutunut antamaan kirjallisen selvityksen, koska yksi työkaveri oli esittänyt valheen tekemisistäni. Tavoitteena oli kai kampittaa mut ulos. Enpäs luovuttanut!

Eriarvoinen kohtelu. Osa porukasta saa vuodesta toiseen toimia vastoin ohjeita, "unohtaa" työtehtävänsä, myöhästellä palavereista, valikoida mitä töitä tekee jne. Osa saa haukut jonkun yksittäisen homman unohtamisesta.

Parista jutusta olisi voinut tehdä rikosilmoituksen, mutta asianosaiset eivät tehneet.

Näin kun näitä kirjoittaa, tajuan että johtaminen on ihan hukassa ja epävirallista vallankäyttöä on talo täynnä.

Jep, uupumus on koettu ja uutta duunia etsin koko ajan.

Tän hetkinen paikkani.

Kyseisen firman on perustanu henkilö, jolla on ollut jo saman alan firma, joka on menny konkkaan. Samalla paikkakunnalla. Paitsi että tämä pomo istuu ite nykyisin pk-seudulla puuhaamassa jotain ihan muuta.

Lähin esimies on isonpomon veli. Hänen pitäis kattoa että firma pyörii ja kaikki asiakastyöt tehään ajallaan yms. Esimies ei kylläkään huolehdi tälläisistä. Ja me työntekijät sitten saadaan huudot tästä, kun ei olla tehty töitä (joista ei olla edes tiedetty) ajoissa. Tällä esimiehellä ei ole edes mitään koulutusta tms, eikä se varmaan mistään sais töitäkään. Hän myös valittaa ettei pääse ikinä ajoissa itse kotiin - ei kai pääsekään kun ei hoida hommiaan siellä työpaikalla, kunhan käy tupakalla ja hengailee tietokoneella muuten vaan. Me saadaan sit paikkailla senkin tekemättömiä töitä.

Kaikki on ihan kettuuntuneita töissä, mikään ei toimi. Kukaan ei kehtaa kohdata näitä pomoja, ite en voi kun olen koeajalla. Karenssiin mulla ei ole varaa. Tässä sitä kitkutellaan - ja voin olla aika varma, että tämä koeaikakin puretaan, tiedän jo että firmaan tulee ilmainen harjoittelija ens kuussa. Sitä odotellessa.

Tämä on kuin suoraan minun työpaikalta. Ainoa ero on tuo esimiehen sukulaisuus suhde. Tsemppiä👍

Erään liiton, eräs paikka :)

Kamalaa p*skaa. Suoritin tuolla vielä näyttöni, joka ei mennyt läpi. En kuulemma ollut hoitanut omia työtehtäviäni "näyttöpäivänä". Hassua sinällänsä, että tämä joka minut arvioi pystyi näin sanomaan, hän kun oli rakennuksen toisessa päässä, enkä edes työvuoroni aikana häntä aamun jälkeen nähnyt, kun määräsi paikkani ja tehtäväni. Omani hoidin kyllä, kuten muidenkin. Nämä palkalliset meinaan olivat joko tupakalla, juttelemassa tai syömässä koko ajan. Hoidin siis hommani hyvin + muidenkin hommat.

No ei tämä ainoa asia ollut mikä mätti. Meidät harjoittelijat laitettiin testaamaan mm turvallisuus juttuja. Tyyliin hyppää tolla köyhellä tuolta korkealta että nähdään, onko turvapuoli kunnossa :D

Juorusivat sairaslomastani. Olin ilmoittanut esimiehelle syyn ja muut työntekijät olivat aamukahvilla ihmetelleet missähän mahdan olla. Toinen harjoittelija oli ihan pahaa tarkoittamatta sanonut, olenkohan ollut palkallisessa työssäni (tein siis töitä opintojen ohella) ja jos on vaikka mennyt tosi myöhään ja en ole jaksanut tulla niin joku palkallisista väänsi asian esimiehelle, että olen kertonut olleeni töissä yö 3 asti ja ei vaan huvittanut. Sain asiasta puhuttelun sekä laiskan leiman. Tämä joka oli tuumannut näin, kauhistui ettei hän pahaa tarkoittanut ja sanoi jos vaikka olet ollut. Ei auttanut pomolle selittää, että työpaikkani ei ole edes auki klo 03 asti, joten väite ei vaan voi pitää paikkansa. :)

Ja paljon muuta. Henkilökunta suurimmaksi osaksi kamalaa ja harjoittelijoita kohdeltiin kyllä kaiken muun, kun sääntöjen mukaan. Meitä saatettiin pitää siellä yli 12h kyselemättä, asiasta vain ilmoitettiin ja jos et suostunut niin ei kuulemma ollut enää asiaa töihin tullakkaan. Hieman on kyseisessä paikassa henkilökunta muuttunut, mutta meno on kuulemma edelleen samanlaista.

Vierailija kirjoitti:

Erään liiton, eräs paikka :)

Kamalaa p*skaa. Suoritin tuolla vielä näyttöni, joka ei mennyt läpi. En kuulemma ollut hoitanut omia työtehtäviäni "näyttöpäivänä". Hassua sinällänsä, että tämä joka minut arvioi pystyi näin sanomaan, hän kun oli rakennuksen toisessa päässä, enkä edes työvuoroni aikana häntä aamun jälkeen nähnyt, kun määräsi paikkani ja tehtäväni. Omani hoidin kyllä, kuten muidenkin. Nämä palkalliset meinaan olivat joko tupakalla, juttelemassa tai syömässä koko ajan. Hoidin siis hommani hyvin + muidenkin hommat.

No ei tämä ainoa asia ollut mikä mätti. Meidät harjoittelijat laitettiin testaamaan mm turvallisuus juttuja. Tyyliin hyppää tolla köyhellä tuolta korkealta että nähdään, onko turvapuoli kunnossa :D

Juorusivat sairaslomastani. Olin ilmoittanut esimiehelle syyn ja muut työntekijät olivat aamukahvilla ihmetelleet missähän mahdan olla. Toinen harjoittelija oli ihan pahaa tarkoittamatta sanonut, olenkohan ollut palkallisessa työssäni (tein siis töitä opintojen ohella) ja jos on vaikka mennyt tosi myöhään ja en ole jaksanut tulla niin joku palkallisista väänsi asian esimiehelle, että olen kertonut olleeni töissä yö 3 asti ja ei vaan huvittanut. Sain asiasta puhuttelun sekä laiskan leiman. Tämä joka oli tuumannut näin, kauhistui ettei hän pahaa tarkoittanut ja sanoi jos vaikka olet ollut. Ei auttanut pomolle selittää, että työpaikkani ei ole edes auki klo 03 asti, joten väite ei vaan voi pitää paikkansa. :)

Ja paljon muuta. Henkilökunta suurimmaksi osaksi kamalaa ja harjoittelijoita kohdeltiin kyllä kaiken muun, kun sääntöjen mukaan. Meitä saatettiin pitää siellä yli 12h kyselemättä, asiasta vain ilmoitettiin ja jos et suostunut niin ei kuulemma ollut enää asiaa töihin tullakkaan. Hieman on kyseisessä paikassa henkilökunta muuttunut, mutta meno on kuulemma edelleen samanlaista.

Tähän loppuun vielä selvennys, meitä olis pitäny pitää se 5pv/vko niin saattoi tosiaan olla jonain viikkona vain 1 vuoro ja seuraavalla viikolla olikin 6-7 10-12h vuoroa. Ja joskus piti tosiaan tuon 12h päätteeksi vielä jäädä 1-2h auttamaan kiireeseen. Ja vaihtoehtoja ei annettu.

Askartelutarvikeliike. Pidin myyntityöstä ja erilaisista työtehtävistä, kunnes eräänä päivänä myymäläpäällikkö huomasi kassassa pientä vajetta ja huomautti siitä minulle. Siitä lähtien oli todella kylmä ja epäileväinen minua kohtaan. Oli niin töykeä, että edes viimeisenä työpäivänä ei sanonut kiitosta, hyvästejä tai mitään, käveli vain ohitseni kuin olisin ilmaa. Olin todella loukkaantunut kun minua kohdeltiin kuin varasta.