Helsinkiläiset, miksi kävelette ihmisiä päin?

Mitä ihmettä? Asun Helsingissä, eikä minua päin ainakaan kukaan kävele.

Maalaistolloja ovat.

!!!!HUOM TÄMÄ EI OLE RASISMIA!!!!!!!

Olen huomannut että maahanmuuttajille ei ole vissiin opetettu että on hyvä tapa kävellä kadun oikeaa reunaa sujuvuuden vuoksi. Suurimmalle osalle teistäkin varmaan noin on opetettu? Ärsyttää kun kävellään vastaan samaa reunaa ja sitten pitää jo kävellä melkein ulkona tieltä että pääsee ohittamaan oikealta puolelta. Onko se joku ihme kunniakysymys ettei suostuta väistämään edes "väärää" puolta kulkiessa?

Jotkut vanhuksetkin tuota tekee, mutta ne ovat jo niin gonahtaneita että ymmärän heitä.

Tähän väistämättömyyteen törmään (heh heh) erityisesti Kampin, Etu-Töölön ja Punavuoren kapeilla kaduilla. En ole muissa kaupungeissa kohdannut vastaavaa. Ja useimmiten ihan keski-ikäisiä ihmisiä nämä katujen valtiaat. Tosin myös nuorisoryhmät ajattelevat, että heidän tulee saada tallustella vierekkäin ja muita lainkaan väistämättä.

Ap

Saman olen havainnut. Nykyään en itsekään väistä tällaisia, yleensä viime hetkellä aivan hiukan väistävät ja kyynärpäät osuvat yhteen. Vituttaa.

Monet luulevat omistavansa jalkakäytävän, en väistä heitä.

En ole tähän ongelmaan törmännyt niiden 20 vuoden aikana, jotka olen Helsingissä asunut, vaikka päivittäin kävelen keskustan alueella. Käyttääkö AP itse kulkuväyliä jotenkin poikkeavalla tavalla, jos joutuu jatkuvasti törmäyskurssille muiden kaduntallaajien kanssa?

Jos alat kampissa väistelemään, et pääse perille koskaan :D

Se ei ole päin kävelemistä, sua vaan pelottaa koska se näyttää siltä :D

Viime hetkellä aina luoviutuu ohitse, ei suinkaan päin, mutta mahdollisesti se saattaa näyttää siltä maalaistollosta :D

Jos kävelen kadun reunaa omalla puolellani nätisti (tai jalkakäytävän) ja joku moukka toljottaa puhelintaan eteensä katsomatta niin annan kävellä päin. Muutama hajonnu kännykkä ehkä opettaa näitäkin katsomaan eteensä.

Vierailija kirjoitti:

En ole tähän ongelmaan törmännyt niiden 20 vuoden aikana, jotka olen Helsingissä asunut, vaikka päivittäin kävelen keskustan alueella. Käyttääkö AP itse kulkuväyliä jotenkin poikkeavalla tavalla, jos joutuu jatkuvasti törmäyskurssille muiden kaduntallaajien kanssa?

Tuota minäkin mietin, että käveleekö AP jotenkin erikoisesti. Itse olen pienikokoinen nainen, ja helppo olisi kävellä päin, mutta ei mulle vaan tuollaista tapahdu täällä käytännössä koskaan. Ihan yksittäisiä kertoja muistan että joku olisi ollut kävelemässä päin mutta nämä on selvästi olleet aineissa tai juovuksissa olevia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Jos alat kampissa väistelemään, et pääse perille koskaan :D

Se ei ole päin kävelemistä, sua vaan pelottaa koska se näyttää siltä :D

Viime hetkellä aina luoviutuu ohitse, ei suinkaan päin, mutta mahdollisesti se saattaa näyttää siltä maalaistollosta :D

Haa, ja ensimmäinen katujen valtiatar ilmoittautui!

Päin käveleminen (tai viime hetkellä väistäminen) ei ole kaupungilaisen tyylikästä, se on ihan vain huonoa käytöstä. Eikä Kamppi todellakaan ole niin ruuhkainen, että tuollainen käytös olisi välttämätöntä.

Ap

Ja odotinkin jo kommenttia, että asia on varmasti oma vikani.

Miettikääpä, että millainen kanssakävelijän käytös voisi aiheuttaa sen, että koette oikeutetuksi olla väistämättä häntä?

Olen 20-v + ja pienikokoinen, ehkä se sitten antaa luvan jättää väistämättä. Totta kai väistän itse vanhuksia ja rattaita jne, niin etten odota, että he väistäisivät laisinkaan. Muilta odotan vastavuoroista väistämistä.

Ap

Koska elämä Helsingissä on BITTERSWEET SYMPHONY

Mä luulen, että tätä tapahtuu vain joillekin. Mä olen syntyperäinen helsinkiläinen, mutta saan ihan jatkuvasti väistää ihmisiä, koska muuten he tulevat päälle. ystävilleni tai miehelleni tätä ei tapahdu, ja he ihmettelevät tätä mun kanssa kaupungilla liikkuessa! Mussa on joku kummallinen asia, minkä takia ihmiset kävelee päälle (mua myös mulkoillaan ja tuijotetaan, enemmän kuin muita, muut ihmiset ovat huomanneet asian myös). En tiedä mistä kiikastaa. 

Jotenkin tuntuu että naiset ei osaa navigoida kävelyliikenteessä sen paremmin kuin autoillessaankaan.

Tulee näitä tilanteita että molemmat väistää samaan suuntaan muutaman kerran, pysähdellään tai käännytään yllättäen, kävellessä seilataan omituisen epäsäännöllisesti sivusuunnassa niin että ohittaminen on vaikeaa, ei osata arvioida törmääkö kaksi henkilö nykyisillä liikeradoilla jos eivät muuta nopeuttaan tai kurssiaan, sivusilmällä ei nähdä mitään eikä osata hahmottaa mitä muut mahdollisesti näkevät.

Jos olisin vaan huvikseni pyörimässä niin ei tuo niin haittaisi, mutta kun joka päivä kävelen tuosta keskustan läpi reippaasti töistä kotiin eikä enää samat maisemat hirveästi kiinnosta, niin tuntuu joka päivä olevan joku naisperäinen jalankulkuliikenneongelma.

Minä olen varmaan päällekävelijä, koska en ole huomannut tuollaista ongelmaa. Pyydän kyllä anteeksi jos odottaessa osuin. Ilmeisesti olen syyllinen, koska useimmiten se toinen osapuoli ei sano mitään.

Vierailija kirjoitti:

!!!!HUOM TÄMÄ EI OLE RASISMIA!!!!!!!

Olen huomannut että maahanmuuttajille ei ole vissiin opetettu että on hyvä tapa kävellä kadun oikeaa reunaa sujuvuuden vuoksi. Suurimmalle osalle teistäkin varmaan noin on opetettu? Ärsyttää kun kävellään vastaan samaa reunaa ja sitten pitää jo kävellä melkein ulkona tieltä että pääsee ohittamaan oikealta puolelta. Onko se joku ihme kunniakysymys ettei suostuta väistämään edes "väärää" puolta kulkiessa?

Jotkut vanhuksetkin tuota tekee, mutta ne ovat jo niin gonahtaneita että ymmärän heitä.

Kävelijä voi kyllä ihan vapaasti valita puolen kevyen liikenteen väylällä. Tietysti vähän kirjoittamaton sääntö on, että oikealla kävellään.

Muualta muuttanut kaveri valitti, että kotikaupungissani (ei Helsinki) ihmiset kävelevät päin. Ihmettelin asiaa, mutta kun menin itse käymään toisessa kaupungissa (ei myöskään Helsinki), en osannut yhtään kävellä siellä, vaan tuntui, että kaikki tulevat päin. Ehkä eri kaupungeissa on erilaiset kävelykulttuurit?

Vierailija kirjoitti:

Minä olen varmaan päällekävelijä, koska en ole huomannut tuollaista ongelmaa. Pyydän kyllä anteeksi jos odottaessa osuin. Ilmeisesti olen syyllinen, koska useimmiten se toinen osapuoli ei sano mitään.

Siis ohittaessa ei odottaessa.

Me ollaan totuttu siihen että molemmat väistää vähän. Juuri sen verran että mahtuu ohi. Ei meidän tarvitse vaihtaa kadun toiselle puolelle jos joku sattuu kävelemään vastaan. Mahtuu sitä ohi vähemmälläkin.