Tiedättekö te työnantajat edes miksi saatte aina töihin nuorista ne kaikkein lusmuimmat? Minäpä kerron.
Koska tuijotatte myös nuorienkin kohdalla CV:tä niin kuin jotain jumalaista totuutta ihmisen työmoraalista.
Tosiasiassahan juuri ne nuoret, joilla näin lama-aikana on siunaantunut työkokemusta, ovat juuri niitä nuoria, jotka ovat saaneet työpaikkansa suhteilla eli ns. "isän firmasta". Isän firmassa _ei_ opita mitään oikeasta työnteosta. Siellä juuri opitaan se asenne että voi lusmuilla koko työpäivän ja iskä vain taputtaa päähän. Yleensä nämä suhteilla työllistetyt jo muutenkin ovat lähtökohtaisesti paremmista oloista lähtöisin olevia nuoria, jotka ovat jo pienestä pitäen tottuneet saamaan _kaiken_ haluamansa ilman vaivannäköä.
Palkatkaa ensi kerralla nuoria, joilla ei juuri ole työkokemusta. Silloin voitte muovata heistä juuri sellaisia työntekijöitä kuin haluatte, ilman edellisistä suhdetyöpaikoista tulevaa taakkaa lusmuilun katsomisesta sormien läpi.
Kommentit (29)
Minulla on 3 lasta, kaikki nuoria aikuisia ja jokainen ollut isän firmassa lusmuilemassa (sinun mielestäsi). Työkokemusta jokaiselle on karttunut 12v iästä lähtien.
He ovat erittäin kehuttuja työntekijöitä, joita nyt akateemisen työelämänsä alkuvaiheessa on avoimesti verrattu niihin, jotka eivät ole koskaan olleet perheyrityksessä töissä. Isin firmassa kun oppii jotain sellaista, jonka nimi on vastuunkanto. Isälle ei voi ällitellä, valehdella eikä isä päästä helpolla, koska firman maine on kiinni siitä, miten työt on tehty.
Siksi kannattaa ottaa töihin se, jolla on kokemusta yritystoiminnasta kotoa alkaen. Työväen lapset osaavat lusmuilla, koska heidän vanhemmilleen kaikki on aina tullut automaattisesti pitkiä palkallisia sairauslomia myöten.
Enpä ole koskaan miettinyt asiaa tuolta kannalta, mutta kuulostaa ihan järkevältä. :)
En tosin ole mikään työnantaja, mutta mielenkiintoinen näkökulma.
Työhaastattelu painaa enemmän nuorten kohdalla. Otetaan töihin ulkonäön ja ulosannin perusteella eli hyvännäköiset valehtelijat saavat työpaikan.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 3 lasta, kaikki nuoria aikuisia ja jokainen ollut isän firmassa lusmuilemassa (sinun mielestäsi). Työkokemusta jokaiselle on karttunut 12v iästä lähtien.
He ovat erittäin kehuttuja työntekijöitä, joita nyt akateemisen työelämänsä alkuvaiheessa on avoimesti verrattu niihin, jotka eivät ole koskaan olleet perheyrityksessä töissä. Isin firmassa kun oppii jotain sellaista, jonka nimi on vastuunkanto. Isälle ei voi ällitellä, valehdella eikä isä päästä helpolla, koska firman maine on kiinni siitä, miten työt on tehty.
Siksi kannattaa ottaa töihin se, jolla on kokemusta yritystoiminnasta kotoa alkaen. Työväen lapset osaavat lusmuilla, koska heidän vanhemmilleen kaikki on aina tullut automaattisesti pitkiä palkallisia sairauslomia myöten.
Olin kanssasi samaa mieltä - viimeiseen kappaleeseen saakka. Siinä paljastit asennevammasi ja ikävän luonteesi.
Kaikissa isin tai äidin firmoissa ei opita, se riippuu täysin siitä, millaisia vanhemmat ovat kasvattajina.
Aivan sama pätee palkansaajien lapsiin, heitä voidaan kasvattaa vastuuntuntoon tai sitten ei.
Meillä vanhemmilla on hirmuinen vastuu, tässäkin asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 3 lasta, kaikki nuoria aikuisia ja jokainen ollut isän firmassa lusmuilemassa (sinun mielestäsi). Työkokemusta jokaiselle on karttunut 12v iästä lähtien.
He ovat erittäin kehuttuja työntekijöitä, joita nyt akateemisen työelämänsä alkuvaiheessa on avoimesti verrattu niihin, jotka eivät ole koskaan olleet perheyrityksessä töissä. Isin firmassa kun oppii jotain sellaista, jonka nimi on vastuunkanto. Isälle ei voi ällitellä, valehdella eikä isä päästä helpolla, koska firman maine on kiinni siitä, miten työt on tehty.
Siksi kannattaa ottaa töihin se, jolla on kokemusta yritystoiminnasta kotoa alkaen. Työväen lapset osaavat lusmuilla, koska heidän vanhemmilleen kaikki on aina tullut automaattisesti pitkiä palkallisia sairauslomia myöten.
Olin kanssasi samaa mieltä - viimeiseen kappaleeseen saakka. Siinä paljastit asennevammasi ja ikävän luonteesi.
Kaikissa isin tai äidin firmoissa ei opita, se riippuu täysin siitä, millaisia vanhemmat ovat kasvattajina.
Aivan sama pätee palkansaajien lapsiin, heitä voidaan kasvattaa vastuuntuntoon tai sitten ei.
Meillä vanhemmilla on hirmuinen vastuu, tässäkin asiassa.
Kyllä tuo asennevamma ja ikävä luonne on vain sitä, että sanon ääneen totuuden. Yrittäjäperheen lapset oppivat joustamaan ja he tietävät, että töitä ei tehdä oikeudet edellä. TYöntekijäportaan lapsille on alusta asti selvää, että täydestä työkuukaudesta kertyy 2 vrk vuosilomaa ja hehän pitävät sen juuri silloin kun heille sopii, siinä ei ole työnantajalla mitään sanomista. Kun sen nuoren äitikin sanoo, että työantajan tulee joustaa lomien kanssa. Hänenkinn työnantajansa joustaa!
Ja toinen pointti on se, että kannattaa palkata myös sellaisia, joiden vanhempia et tunne.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 3 lasta, kaikki nuoria aikuisia ja jokainen ollut isän firmassa lusmuilemassa (sinun mielestäsi). Työkokemusta jokaiselle on karttunut 12v iästä lähtien.
He ovat erittäin kehuttuja työntekijöitä, joita nyt akateemisen työelämänsä alkuvaiheessa on avoimesti verrattu niihin, jotka eivät ole koskaan olleet perheyrityksessä töissä. Isin firmassa kun oppii jotain sellaista, jonka nimi on vastuunkanto. Isälle ei voi ällitellä, valehdella eikä isä päästä helpolla, koska firman maine on kiinni siitä, miten työt on tehty.
Siksi kannattaa ottaa töihin se, jolla on kokemusta yritystoiminnasta kotoa alkaen. Työväen lapset osaavat lusmuilla, koska heidän vanhemmilleen kaikki on aina tullut automaattisesti pitkiä palkallisia sairauslomia myöten.
Jep. Mäkin olen äitini kautta saanut erittäin vastuullisen ja hyväpalkkaisen työn näin nuoreksi. Tuo työ on tehnyt minusta vastuullisemman, reippaamman, itsevarmemman ja selkeämmän kommunikoijan ja joko tuosta työstä saamani arvokas työkokemus tai sen antama itsevarmuus poikivat mulle sitten sen seuraavankin vastuullisen ja hyväpalkkaisen paikan. Työpaikalla myös paljon lusmuja joilla sitä työkokemusta ei ole lainkaan ja näin ollen työpaikan säännöt ja roolit eivät myöskään ole siellä takaraivossa. Mutta en sano että ilman työkokemusta ei voisi olla loistava työntekijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 3 lasta, kaikki nuoria aikuisia ja jokainen ollut isän firmassa lusmuilemassa (sinun mielestäsi). Työkokemusta jokaiselle on karttunut 12v iästä lähtien.
He ovat erittäin kehuttuja työntekijöitä, joita nyt akateemisen työelämänsä alkuvaiheessa on avoimesti verrattu niihin, jotka eivät ole koskaan olleet perheyrityksessä töissä. Isin firmassa kun oppii jotain sellaista, jonka nimi on vastuunkanto. Isälle ei voi ällitellä, valehdella eikä isä päästä helpolla, koska firman maine on kiinni siitä, miten työt on tehty.
Siksi kannattaa ottaa töihin se, jolla on kokemusta yritystoiminnasta kotoa alkaen. Työväen lapset osaavat lusmuilla, koska heidän vanhemmilleen kaikki on aina tullut automaattisesti pitkiä palkallisia sairauslomia myöten.
Olin kanssasi samaa mieltä - viimeiseen kappaleeseen saakka. Siinä paljastit asennevammasi ja ikävän luonteesi.
Kaikissa isin tai äidin firmoissa ei opita, se riippuu täysin siitä, millaisia vanhemmat ovat kasvattajina.
Aivan sama pätee palkansaajien lapsiin, heitä voidaan kasvattaa vastuuntuntoon tai sitten ei.
Meillä vanhemmilla on hirmuinen vastuu, tässäkin asiassa.
Kyllä tuo asennevamma ja ikävä luonne on vain sitä, että sanon ääneen totuuden. Yrittäjäperheen lapset oppivat joustamaan ja he tietävät, että töitä ei tehdä oikeudet edellä. TYöntekijäportaan lapsille on alusta asti selvää, että täydestä työkuukaudesta kertyy 2 vrk vuosilomaa ja hehän pitävät sen juuri silloin kun heille sopii, siinä ei ole työnantajalla mitään sanomista. Kun sen nuoren äitikin sanoo, että työantajan tulee joustaa lomien kanssa. Hänenkinn työnantajansa joustaa!
Sinun totuutesi tai mielipiteesi ei ole kaikkien totuus tai yleinen fakta.
"Yrittäjäperheen lapset oppivat joustamaan ja he tietävät, että töitä ei tehdä oikeudet edellä."
Ja yrittäjän kannalta olisi mukavaakin, ettei mennä "oikeudet edellä". Että palkattu työntekijä alistuisi aina silloin tällöin oikeuksiensa polkemiseen...
Tuttava (yrittäjä itsekin) muuten totesi aikanaan, että usein yrittäjäperheen lapset tosiaan oppivat joustamaan...ja olemaan yksin kotona.
Kaupoissa kaipaan vanhempia myyjiä. Nuorilla myyjillä ei ole edes tietoa että tuote pitää myydä asiakkaalle siihen hintaan mihin se kyltissä tai hyllynreunassa on ilmoitettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 3 lasta, kaikki nuoria aikuisia ja jokainen ollut isän firmassa lusmuilemassa (sinun mielestäsi). Työkokemusta jokaiselle on karttunut 12v iästä lähtien.
He ovat erittäin kehuttuja työntekijöitä, joita nyt akateemisen työelämänsä alkuvaiheessa on avoimesti verrattu niihin, jotka eivät ole koskaan olleet perheyrityksessä töissä. Isin firmassa kun oppii jotain sellaista, jonka nimi on vastuunkanto. Isälle ei voi ällitellä, valehdella eikä isä päästä helpolla, koska firman maine on kiinni siitä, miten työt on tehty.
Siksi kannattaa ottaa töihin se, jolla on kokemusta yritystoiminnasta kotoa alkaen. Työväen lapset osaavat lusmuilla, koska heidän vanhemmilleen kaikki on aina tullut automaattisesti pitkiä palkallisia sairauslomia myöten.
Olin kanssasi samaa mieltä - viimeiseen kappaleeseen saakka. Siinä paljastit asennevammasi ja ikävän luonteesi.
Kaikissa isin tai äidin firmoissa ei opita, se riippuu täysin siitä, millaisia vanhemmat ovat kasvattajina.
Aivan sama pätee palkansaajien lapsiin, heitä voidaan kasvattaa vastuuntuntoon tai sitten ei.
Meillä vanhemmilla on hirmuinen vastuu, tässäkin asiassa.
Kyllä tuo asennevamma ja ikävä luonne on vain sitä, että sanon ääneen totuuden. Yrittäjäperheen lapset oppivat joustamaan ja he tietävät, että töitä ei tehdä oikeudet edellä. TYöntekijäportaan lapsille on alusta asti selvää, että täydestä työkuukaudesta kertyy 2 vrk vuosilomaa ja hehän pitävät sen juuri silloin kun heille sopii, siinä ei ole työnantajalla mitään sanomista. Kun sen nuoren äitikin sanoo, että työantajan tulee joustaa lomien kanssa. Hänenkinn työnantajansa joustaa!
No minä olen duunariperheestä, ja kyllä työpaikoilla on lusmunnut eniten juuri ne omistajaporukan jälkikasvu.
Heiltä ei vaadittu selityksiä poissaoloille tai myöhästymisille.
Olen tehnyt töitä 16v asti, nyt 48v. On kokemusta.
Aika ikävää jos lapsillekin olet pienestä asti opettanut tätä asennettasi.
Lomapäivät on lain mukaan säädetty. Jos se ei miellytä, ota yhteys lainsäätäjiin, älä pura sitä "työntekijäluokkaan ".
Omat lapsesi eivät siis koskaan pidä lomaa?
Vierailija kirjoitti:
Kaupoissa kaipaan vanhempia myyjiä. Nuorilla myyjillä ei ole edes tietoa että tuote pitää myydä asiakkaalle siihen hintaan mihin se kyltissä tai hyllynreunassa on ilmoitettu.
Tuokaan asia ei välttämättä ole niin yksiselitteinen.
Mutta siis ongelmahan tuossa ei ole nuori työntekijä vaan se, että kaupan kassoille palkataan mm. lukiolaisia harjoittelijan palkalla sen sijaan, että otettaisiin vaikka merkonomi jolle pitää maksaa pari euroa enemmän tunnilta ja joille nuo asiat on tuttuja koulunpenkiltä.
Ööh? Mulla on plakkarissa kaksi eri alan työharjoittelua, yhteensä 9 kk.
Kyllä vaan sain töitä, koska kokemusta on ja hyvät suosittelijat.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 3 lasta, kaikki nuoria aikuisia ja jokainen ollut isän firmassa lusmuilemassa (sinun mielestäsi). Työkokemusta jokaiselle on karttunut 12v iästä lähtien.
He ovat erittäin kehuttuja työntekijöitä, joita nyt akateemisen työelämänsä alkuvaiheessa on avoimesti verrattu niihin, jotka eivät ole koskaan olleet perheyrityksessä töissä. Isin firmassa kun oppii jotain sellaista, jonka nimi on vastuunkanto. Isälle ei voi ällitellä, valehdella eikä isä päästä helpolla, koska firman maine on kiinni siitä, miten työt on tehty.
Siksi kannattaa ottaa töihin se, jolla on kokemusta yritystoiminnasta kotoa alkaen. Työväen lapset osaavat lusmuilla, koska heidän vanhemmilleen kaikki on aina tullut automaattisesti pitkiä palkallisia sairauslomia myöten.
Juu johtoportaaseen varmaan oivat eväät, delegointi sujuu. Työnteosta oli tässä kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Työhaastattelu painaa enemmän nuorten kohdalla. Otetaan töihin ulkonäön ja ulosannin perusteella eli hyvännäköiset valehtelijat saavat työpaikan.
Kokemuksesta sanon, että olemattomalla CV:llä jo edes haastatteluun pääseminen on todella haastavaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaupoissa kaipaan vanhempia myyjiä. Nuorilla myyjillä ei ole edes tietoa että tuote pitää myydä asiakkaalle siihen hintaan mihin se kyltissä tai hyllynreunassa on ilmoitettu.
Mitä sä selität? Jos sulla on käynyt noin, niin syy ei todellakaan ole kassan ikä, älä ole tyhmä.
Kauppiaan/myymälä- tai osastopäällikön homma on pitää huolta, että koneen ja hintalappujen hinnat täsmäävät. (!!! 😠)
Myös toki opastaa, että saako manuaalisesti alentaa hintaa, jos kone näyttää väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 3 lasta, kaikki nuoria aikuisia ja jokainen ollut isän firmassa lusmuilemassa (sinun mielestäsi). Työkokemusta jokaiselle on karttunut 12v iästä lähtien.
He ovat erittäin kehuttuja työntekijöitä, joita nyt akateemisen työelämänsä alkuvaiheessa on avoimesti verrattu niihin, jotka eivät ole koskaan olleet perheyrityksessä töissä. Isin firmassa kun oppii jotain sellaista, jonka nimi on vastuunkanto. Isälle ei voi ällitellä, valehdella eikä isä päästä helpolla, koska firman maine on kiinni siitä, miten työt on tehty.
Siksi kannattaa ottaa töihin se, jolla on kokemusta yritystoiminnasta kotoa alkaen. Työväen lapset osaavat lusmuilla, koska heidän vanhemmilleen kaikki on aina tullut automaattisesti pitkiä palkallisia sairauslomia myöten.
Olin kanssasi samaa mieltä - viimeiseen kappaleeseen saakka. Siinä paljastit asennevammasi ja ikävän luonteesi.
Kaikissa isin tai äidin firmoissa ei opita, se riippuu täysin siitä, millaisia vanhemmat ovat kasvattajina.
Aivan sama pätee palkansaajien lapsiin, heitä voidaan kasvattaa vastuuntuntoon tai sitten ei.
Meillä vanhemmilla on hirmuinen vastuu, tässäkin asiassa.
Kyllä tuo asennevamma ja ikävä luonne on vain sitä, että sanon ääneen totuuden. Yrittäjäperheen lapset oppivat joustamaan ja he tietävät, että töitä ei tehdä oikeudet edellä. TYöntekijäportaan lapsille on alusta asti selvää, että täydestä työkuukaudesta kertyy 2 vrk vuosilomaa ja hehän pitävät sen juuri silloin kun heille sopii, siinä ei ole työnantajalla mitään sanomista. Kun sen nuoren äitikin sanoo, että työantajan tulee joustaa lomien kanssa. Hänenkinn työnantajansa joustaa!
Turha yrittää, olet vain tyhmä, asenteellinen ja ylimielinen.
Ja todennäköisesti huono yrittäjä - tai miehesi on. Sellaisia meillä on pilvin pimein. Yrittäjät eivät ole mikään homogeeninen ryhmä, aika paljon joukossa on sellaisia, jotka ovat menestyneet sattuman ansiosta - ja vähintään yhtä paljon sellaisia, jotka eivät menesty lainkaan.
Joka neljäs uusista perustettavista yrityksistä lopettaa, tavalla tai toisella , kolmen vuoden kuluessa.
Parhaiten menestyviä yrityksiä (kun puhutaan pk-yrityksistä) yhdistää eräs tekijä; niissä yrityksissä työntekijöitä arvostetaan ja heidän ideoitaan kuunnellaan.
Luin juuri eräästä perheyrityksestä, jossa tehtiin sukupolvenvaihdos. Uusi tj alkoi jakaa vastuuta alemmas ja myös valtuuksia niiden vastuiden toteuttamiseen. Yritys ampaisi mielettömään kasvuun, lama-aikana.
Tällaisesta ei taida teidän yrityksessänne olla pelkoa...
Vierailija kirjoitti:
Työhaastattelu painaa enemmän nuorten kohdalla. Otetaan töihin ulkonäön ja ulosannin perusteella eli hyvännäköiset valehtelijat saavat työpaikan.
Tämän olen itsekin huomannut. Sosiaalinen hakija palkataan, vaikka sosiaalisuudella ei olisi mitään merkitystä kyseisessä työssä. Tietenkin osaamista on hankala oikeasti testata haastattelutilanteessa.
Ensimmäinen työnantaja on se neuvoja ja opastaja. Kännykän käyttö, tauot ja niiden pituus ja työtehtävät kerrotaan selvästi, mieluiten kirjallisena .