Minttu Vettenterä bloggaa taas!
http://www.sabotage.fi/mahdottomuuksia-ennen-aamiaista/ala-valita-siita…
Mitä ajattelet? Julkisuuden hakua vaiko oikeasti halu olla kuin me kaikki muut, ilman ainaista tuomitsemista Enkeli-Elisasta? Ihan kuin elämä ei saisi jatkua ilman tuon kohun seuraamista?
Rohkeutta vaatii kirjoittaa ajatuksia, kun ihmiset ajattelee vain huomionhakuna.
Kommentit (37)
"PS. Meidän perheessä ei ole yhtään normaalia ja mä olen kohtalaisen ylpeä siitä".
- Minttu Vettenterä
Mä en yllättyis, jos tää lehdissä nyt muutamana päivänä ollut keissi lapselle sairauksia keksineestä äidistä olis itse MV.
Vierailija kirjoitti:
Mä en yllättyis, jos tää lehdissä nyt muutamana päivänä ollut keissi lapselle sairauksia keksineestä äidistä olis itse MV.
Mulle tuli kans uutista lukiessa mieleen kyseinen äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en yllättyis, jos tää lehdissä nyt muutamana päivänä ollut keissi lapselle sairauksia keksineestä äidistä olis itse MV.
Mulle tuli kans uutista lukiessa mieleen kyseinen äiti.
Niin minullekin, mutta lapsi taitaa olla liian vanha ja väärältä puolen Suomea. Mutta jotenkin muistuttaa...
Mintulla saattaa olla sairaalloinen huomionkipeys joka esiintyy Munchausen syndroomana. Onkohan tuo Minttu syöttänyt pariston lapselleen? Lastensuojeluviranomaiset hohhoi!!!
Vierailija kirjoitti:
Viides lapsi tulossa, koska maailmankaikkeus haluaa Mintun mukaan antaa erityisen suelun erityisen mahtavaan Vettenterän perheeseen (blogistaan). Eipä voi sanoa kuin että huh huh! Sillekin, että Minttu oikein korostaa kuinka heidän perheessään kaikki on vähän vinksin vonksin ja "hullunkurista". Ikään kuin ihmisen kyvyttömyydessä luoda normaalina pidetty, vakaa ja balanssissa elävä perhe olisi jotakin myönteistä. Monen sivullisen silmin vaikeissa psyyken ongelmissa, siinä että eletään moniavioisesti; otetaan perheeseen ulkokumppaneita, tehdään niiden kanssa lapsia ja erotaan, että pienten annetaan leikkiä hengenvaarallisilla leluilla valvomatta (Hukkis on käynyt läpi 15 operaatiota vähintään leikittyään selfiekepillä yksin, räplättyään siitä kenenkään huomaamatta patterin irti ja nielaistuaan patterin, seurauksena massiiviset ruokatorven syöpymät), siinä että työnnetään lapsiakin julkisuuteen, että luodaan patologisen valehtelun ja lukuisten sivupersoonien siivittämä Elisa-keissi, siinä että koti on kuin pommin jäljiltä, että ruokapöydästä tuntuu löytyvän eineksiä vähän joka päivä, että kärsitään huomiota herättävästä huomiontarpeesta, minäkeskeisyydestä, kehujen kaipuusta, ailahtelusta, itsemurha-ajatuksista, että rakastetaan murhatarinoita ja ollaan kauhufriikkejä ja kuvataan mm. omaa lasta nettiin verisenä, itseä viiltohaavoja täynnä... Niin, kaikessa tässä ja paljossa muussa on kenties sivullisen silmin kyse paljon enemmästäkin pahasta luin vain hupaisasta pikku "hullunkurisuudesta" (Minttua siteeratakseni).
Mintun mukaan hänen "kaverinsa" oli tästä viidennestä lapsesta todennut:"Nämä erityiset lapset annetaan vain erityisiin perheisiin, joiden maailmankaikkeus tietää parhaiten selviytyvän tehtävästä". .. Kukakohan tämä "kaveri" on..? Miksu? Riikka? Elisa Olemattoman spiritti? Vai joku Mintun lukuisista muista sivupersoonista, joiden valheellisuuden toteamiseen tarvittiin poliisi.
Mä, ihan tavistallaajana ja ihan ilman universumin erityishuomiota sanon, uhalla että yleistän, että Mintun kaltaisilla - sivullisen silmissä itsensä hukanneilla mutta itsessään silti rypevillä naisilla on taipumusta hankkia lapsia. Paljon lapsia, usein jo hyvin nuorina, terveen itsensä ja elämänsä kehittämisen, kouluttautumisen, uran luomisen sijaan. Joskus käy hyvin, usein ei.
Toivottavasti Mintun turvaverkko kestää. Pärjäisikö, pärjääkö, jos jäisi - syystä tai toisesta - yksin lastensa kanssa? Lapsia pitäisi hankkia vasta kun ko. kysymykseen saattaa vastata "kyllä" rehellisen-vakaalla, syvällä rintaäänellä.
Kylmää, kyllä.
**
Kirjoituksen perusteella olet joku tuttu?
Parasta lapsille toivoen.
Vierailija kirjoitti:
Viides lapsi tulossa, koska maailmankaikkeus haluaa Mintun mukaan antaa erityisen suelun erityisen mahtavaan Vettenterän perheeseen (blogistaan). Eipä voi sanoa kuin että huh huh! Sillekin, että Minttu oikein korostaa kuinka heidän perheessään kaikki on vähän vinksin vonksin ja "hullunkurista". Ikään kuin ihmisen kyvyttömyydessä luoda normaalina pidetty, vakaa ja balanssissa elävä perhe olisi jotakin myönteistä. Monen sivullisen silmin vaikeissa psyyken ongelmissa, siinä että eletään moniavioisesti; otetaan perheeseen ulkokumppaneita, tehdään niiden kanssa lapsia ja erotaan, että pienten annetaan leikkiä hengenvaarallisilla leluilla valvomatta (Hukkis on käynyt läpi 15 operaatiota vähintään leikittyään selfiekepillä yksin, räplättyään siitä kenenkään huomaamatta patterin irti ja nielaistuaan patterin, seurauksena massiiviset ruokatorven syöpymät), siinä että työnnetään lapsiakin julkisuuteen, että luodaan patologisen valehtelun ja lukuisten sivupersoonien siivittämä Elisa-keissi, siinä että koti on kuin pommin jäljiltä, että ruokapöydästä tuntuu löytyvän eineksiä vähän joka päivä, että kärsitään huomiota herättävästä huomiontarpeesta, minäkeskeisyydestä, kehujen kaipuusta, ailahtelusta, itsemurha-ajatuksista, että rakastetaan murhatarinoita ja ollaan kauhufriikkejä ja kuvataan mm. omaa lasta nettiin verisenä, itseä viiltohaavoja täynnä... Niin, kaikessa tässä ja paljossa muussa on kenties sivullisen silmin kyse paljon enemmästäkin pahasta luin vain hupaisasta pikku "hullunkurisuudesta" (Minttua siteeratakseni).
Mintun mukaan hänen "kaverinsa" oli tästä viidennestä lapsesta todennut:"Nämä erityiset lapset annetaan vain erityisiin perheisiin, joiden maailmankaikkeus tietää parhaiten selviytyvän tehtävästä". .. Kukakohan tämä "kaveri" on..? Miksu? Riikka? Elisa Olemattoman spiritti? Vai joku Mintun lukuisista muista sivupersoonista, joiden valheellisuuden toteamiseen tarvittiin poliisi.
Mä, ihan tavistallaajana ja ihan ilman universumin erityishuomiota sanon, uhalla että yleistän, että Mintun kaltaisilla - sivullisen silmissä itsensä hukanneilla mutta itsessään silti rypevillä naisilla on taipumusta hankkia lapsia. Paljon lapsia, usein jo hyvin nuorina, terveen itsensä ja elämänsä kehittämisen, kouluttautumisen, uran luomisen sijaan. Joskus käy hyvin, usein ei.
Toivottavasti Mintun turvaverkko kestää. Pärjäisikö, pärjääkö, jos jäisi - syystä tai toisesta - yksin lastensa kanssa? Lapsia pitäisi hankkia vasta kun ko. kysymykseen saattaa vastata "kyllä" rehellisen-vakaalla, syvällä rintaäänellä.
Kylmää, kyllä.
**
Kirjoituksen perusteella olet joku tuttu?
Parasta lapsille toivoen.
En ole lukenut blogia tai kirjaa, enkä muutenkaan tutustunut juorulehdistön kautta Vettenterään. Tänään törmäsin Iltalehdessä(?sanomissa) koontiartikkeliin kyseisestä henkilöstä, enkä voi olla ihmettelemättä kuinka sosiaalitoimi ei ole jo kiikuttanut noita lapsia hukkapiiloon äidiltään. Jutun perusteella Vettenterä on sairaalloinen niin fysiikaltaan kuin psyykeltäänkin, eikä pysty tarjoamaan lapsilleen rauhallista ja tasapainoista kasvuympäristöä.
Lukiessani en voinut välttyä ajatukselta joka tälläkin palstalla on usein ponnahtanut esiin. Kuinka suuren osan tuosta sirkuksesta voi oikeasti pistää surkeiden sattumusten piikkiin?
Vierailija kirjoitti:
Mintulla saattaa olla sairaalloinen huomionkipeys joka esiintyy Munchausen syndroomana. Onkohan tuo Minttu syöttänyt pariston lapselleen? Lastensuojeluviranomaiset hohhoi!!!
Tuli heti sama mieleen.
Vierailija kirjoitti:
En ole lukenut blogia tai kirjaa, enkä muutenkaan tutustunut juorulehdistön kautta Vettenterään. Tänään törmäsin Iltalehdessä(?sanomissa) koontiartikkeliin kyseisestä henkilöstä, enkä voi olla ihmettelemättä kuinka sosiaalitoimi ei ole jo kiikuttanut noita lapsia hukkapiiloon äidiltään. Jutun perusteella Vettenterä on sairaalloinen niin fysiikaltaan kuin psyykeltäänkin, eikä pysty tarjoamaan lapsilleen rauhallista ja tasapainoista kasvuympäristöä.
Lukiessani en voinut välttyä ajatukselta joka tälläkin palstalla on usein ponnahtanut esiin. Kuinka suuren osan tuosta sirkuksesta voi oikeasti pistää surkeiden sattumusten piikkiin?
Todellakin. Tuollainen moniavioisuusrumba ja lasten tehtailu sinne tänne kielivät kyllä vakavista ongelmista. Menee vielä mediaan kertomaan että pitää kahta miestä ja vientiä on. Jotain vikaa täytyy miestenkin päässä olla kun lähtevät tuohon kuvioon.
Luulis että tällä allopecialla ja down-lapsella saa nyt oikein urakalla ja näyttävästi sääliä ja huomiota koko loppuiän :)
Ei vaikuta kaikkein tasapainoisimmalta ihmiseltä.
Minullekin on tullut mieleen, että mintulla on vakavia psyykkisiä ongelmia. Munchausen varmaan, ajattelin heti, että hän syötti itse sen pariston lapselleen. Mketin jopa, pnko tuo alopeciakaan aitoa vai nykiikö itse itseltään karvat. Polyamoria on sairasta, etenkin julkisesti. Kylläkai lapsetkin kärsivät, kun perheessä on kaksi isää. Onko minttu niin hyvä manipuloimaan, että saa nuo miehetkin mukaan tuohon?
Tästä ihmisestä lähtee kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä, hrrr. Tämä ja Joensuun ”blogisti” kuuluvat häiriintyneimpien nettipersoonien joukkoon, kumpikin omalla tavallaan. Ja tällä on vielä lapsia :(
<<>>
Kuules Minttu. Myös halveksimissasi, niin kutsutuissa normaaleissa normaalien perheissä voidaan omata hirveän läheiset perheenjäsenten väliset suhteet. Myös monissa normaaleiksi katsotuissa perheissä kannustetaan toisia, touhutaan ja tehdään yhdessä, luodaan taidetta, keskustellaan kaikesta älyllisesti ynnä humoristisesti, kaikesta maan ja taivaan välillä, kunnioitetaan muita, kasvetaan yhdessä. Normaaleissa perheissä vallitsee yleensä tämän kaiken lisäksi vakaus, turvallisuus, ennalta-arvattavuus. Nämä, rutiinit, eivät ole, etenkään lasten vakaan kasvun kannalta, mitenkään huonoja juttuja.
Mistä sinä olet ylpeä? Tässä kohdin, tarkoitan, että tunnut ajattelevan perheenne olevan peppipitkätossumainen idylli, ja jotakin epänormaaliudessaan paljon positiivisempaa, sieluja ravitsevampaa kuin on ns. keskiverto normiperhe?
Minä olen hemmetin ylpeä siitä että käyn tylsästi työssä sen lisäksi että kasvatan kolmea lasta. Olen ylpeä etten jaksa mietiskellä itseäni ja tuntemuksiani, kiertää kehää pienessä mielessäni vuodesta toiseen. Olen ylpeä että lapsenikin ovat oppineet ettei itseään ja tunteitaan tarvitse aina ottaa niin vakavasti, takertua egoonsa. Olen ylpeä ettei kukaan meidän perheessä kärsi mielenterveys- tai käytösongelmista. Olen ylpeä siististä kodista, järjestyksestä jonka me vanhemmat olemme luoneet lastemme turvaksi. Olen ylpeä, ettei onnellisuuteni riipu eikä heilu mistään ulkoisesta, tykkäyksistä, huomiosta. En bloggaa, vloggaa, en käytä Facea enkä mitään muutakaan. Lasteni kuvia en työnnä nettiin, ei tulisi mieleenikään tehdä niin. Ei, vaikka pyytäisivät sitä ja jos, asiasta keskusteltaisiin ymmärrykseen asti. Olen ylpeä siitä että olemme iloinen, paljon naurava tavallinen, tylsä normaaliperhe - rutiineihinsa juuttunut ja käynniltään tasainen kuin sveitsiläinen kello. Meillä on yhtä tylsän-tavallisia tuttavaperheitä ja sosiaalinen oikea elämä matkoineen verkkoelämän sijasta. Ja kyllä, mä olen ylpeä ystävistänikin, joilla kaikilla on tasainen, harmaa (oikeastaan ennalta-arvattavasti harmaan-valkoinen, mitä sisustuksiin tulee) elämä.
Niin. Ymmärrämme toistemme ylpeilyä varmasti ihan yhtä huonosti puolin ja toisin, Minttu. Mutta en tosiaankaan tunne enkä tiedä ketään, joka näkisi tasapainottomuudessa ja kaikessa yleisiin perhearvoihin nähden epänormaalissa ylpeilyn aihetta vain siksi, että epänormaalius on niin coolia ja voi ainoastaan tarjota lapsille riittävän sielukkaat eväät (kummallisia käsityksiä kerrassaan).
Eksyin blogiisi ensi kertaa sitten Elisa-kohun. Tunsin tarvetta ottaa kantaa. Paljon on vielä, mitä ihmettelen, mutta olkoon. Maailma tulee toimeen ilman mielipiteitäni, ja mä olen olemassa ja onnellisen-ylpeä, vaikken koskaan kirjoittaisi nettiin sanaakaan.