Kuka ei ikinä menisi naimisiin ulkomaalaisen kanssa?
Onko ketään joka ei voisi kuvitella menevänsa naimisiin muun kuin suomalaisen kanssa?
Ja miksi ei?
Kommentit (33)
Mutta minkään neekerin tai ählämin kanssa en menis!
rodusta viis, vaikka olis ruotsalainen tai kiinalainen tai mikä vaan, mutta tuttavapiirin kokemuksista olen nähnyt että kultturierot voi olla tosi tosi isoja vaikka olis ihan vaan naapurimaistakin kyse. Ja ne kulttuurierot voi olla tosi isona muurina pariskunnan välissä...
Olen kyllä jo naimisissa, joten sinänsä hypoteettista pohdintaa, mutta kuitenkin..
Yhteinen (äidin)kieli ois aika tärkeä, mutta varmaan ruotsilla tai englannillakin pärjäis. Sitten ne kulttuurierot..en esim. muslimin kanssa menisi naimisiin.. Enkä ottais sitä riskiä, että mies kaappaa lapset johonkin kauas minusta!
Missään nimessä en menis somalin, turkkilaisen, intialaisen, irakilaisen tms. kanssa edes yhteen!!!
Ja lasten hommaaminen suhteeseen, jossa toinen on kotoisin maapallon laidalta, esim. jenkeistä, on hirmuinen riski. Jos ero tulee, siinä on hyvin vaikea olla sovinnainen!
Onhan nämä Camboyt ja Kosket nähty! Koski on muuten menny uudelleen naimisiin; yllätys yllätys, taas amerikkalaisen miehen kanssa!
en ikinä menisi naimisiin afrikkalaisen, intialaisen tai kiinalaisen kanssa.
Meillä eurooppalaisillakin on tarpeeksi isoja kultuurieroja.
En ole ulkomaalaisvastainen, mutta realisti. Tuttavapiirissä paljon moku-perheitä ja tiedän, että voi sattua kohdalle hyvä kuin huonokin liitto. Sen kuitenkin tiedän varmasti, että itse en ole valmis joustamaan asioista, joita pidän tärkeinä, kuten uskontoni, suomalainen arvoperusta ja toimintatapa, ja olen sitä mieltä, että olisi epäreilua olla liitossa, jossa ei olisi tasa-arvoisessa asemassa molemmat puolisot. Siksi voin sanoa ei tähänkin kyselyyn.
ikinä menisi suomalaisen kanssa naimisiin!! suomalainen on minua hakannut, pitänyt vankina, pelottanut minut melkein kuoliaaksi ja melkein tappanut!
Oikein ällöttää, että jonkun hullun suomalaisen kanssa enää ikinä olisin!
Rakkaudella ei pitkaan eleta.
Taytyy ajatella asioita vahan pitemmalle ennen kuin menee naimisiin ulkomaalaisen kanssa, pitaa perehtya aviopuolison kulttuuriin ja tapoihin.
enkä anna lastenikaan mennä! Tai ainakin ulkomaalaisen on oltava puoliksi-suomalainen, siis vahvoja siteitä Suomeen. Mustien ja/tai muslimien on turha vaivautua yrittämäänkään. No, saapa nähdä mikä taistelu lasten kanssa aikanaan tulee....
Mieheni on keskieurooppalainen, ja yhdessä ollaan oltu jo yli kymmenen vuotta. Hyvin menee.
Mitäs jos sinun äitisi " ei olisi antanut" sinun mennä naimisiin miehesi kanssa ;-)
No joo, mä olen naimisissa ruotsalaisen kanssa. Kulttuurieroja on, tosin ne on lieviä ja niiden kanssa oppii elämään. Ruotsin ja Suomen väliset kulttuurierot nyt on samaa luokkaa kuin kenen tahansa kahden ihmisen väliset luonne-erot.
Ainoa mitä kaipaan on äidinkieleni. Vaikka puhun täysin sujuvaa ruotsia niin välillä kaipaan sitä että saisin puhua suomea mieheni kanssa. (Toki hän vähän suomea osaa mutta ei niin että voisi jostain syvällisistä jutuista puhua suomeksi.)
Kyllä mä kuitenkin olen tämän henkilön kanssa naimisissa enkä hänen ruotsalaisuutensa!
suomi ei ole kuin pieni hiiren kakka maapallolla! Maailma on pullollaan erilaisia kulttuureja ja suomen kulttuuri ei todellakaan ole se ainut ja oikea! Olen maailmalla asuessani kuullut aika mukavasti stereotypioita suomalaisista.. miehet ovat viinaa juovia, naisia hakkaavia.. Naiset nukkuu puukot tyynyn alla, koska siippa voi milloin vaan hyökätä kimppuun kirveen kanssa.. Ryöstämme ja olemme todella köyhiä..
Tuomitaan ihmiset vasta kun olemme heihin tutustunet. Mieti jos joku inhoaisi sinua vain siksi,että olet suomalainen..
Kyse ei ole siitä, ettäkö Suomen kulttuuri olisi ainoa oikea, mutta MINULLE se on ainoa oikea. Olen tähän kulttuuriin voimakkaasti juurtunut.
Pohjoismaalainen menisi, mutta taidan silti pysyä mieluummin suomalaisessa turjakkeessani :)
Aika onnetonta olisi erotilanteessa taistella lasten huoltajuudesta jonkun toisen maan oikeusistuinta vastaan ja jonnekin Usaan on kuulkaas pikkasen pidempi matka kuin kittilän perukoille!
Juuri toissa päivänä mietin millaista olisi elämäni jos olisin jäänyt asumaan Suomeen ja mennyt suomalaisen kanssa naimisiin.
Vaikea kuvitella. En ole ikinä katunut päätöstäni, vaikka joskus kaipaan suomen kieltä ja suomalaista rauhallisuutta.
eikö nämä kamalat tapaukset missä suomalainen isä tappaa koko perheensä velkojen yms takia?? entä perheväkivaltatilastot?? entä suomalaisten miesten " tunteettomuus" HALOO??!??
Maantieteellisesti pohjoinen/etelä, itä/länsi ja kaupunki/maaseutu-akseleilla on todella isoja eroja niin tavoissa kuin mentaliteetissakin. Itse esimerkiksi olen sukutaustaltani itäsuomalainen, vaikken ole siellä koskaan asunutkaan, enkä ole varmaan koskaan tullut juttuun kenenkään Turku-Pori-akselin ihmisen kanssa.
Sitten on vielä erikseen sukujen rasitteet - joku arvostaa rahaa, toinen isänmaata ja uskontoa, kolmas koulutusta. Jossain perheessä ollaan himosiistejä, jossain toisessa taas pannaan puhtaat ja likaiset vaatteet samaan kaappiin ja kerätään roskapusseja vuori eteiseen. Järjestä siinä sitten lusikat samaan laatikkoon!
Minulla on ollut suurempia kulttuurieroja ihan suomalaisten miesten kanssa kuin suunnilleen samasta sosiaalisesta taustasta tulevan englantilaisen puolisoni kanssa.
Mutta ei paljon pyristelty kun rakkaus iski ja lujaa. On vaikeita ja on helppoja päiviä, kuten kaikilla. Kulttuuri on tietyltä osin asennekysymys. Useimmat ajattelevat että kulttuurieroista seuraa vain vaikeuksia, mutta arvatkaa mikä rikkaus se myös voi olla! Nää paikalliset ruuat on niiiiin hyviä...
Monen suomalaisen sukulaisen/tuttavan kohdalla on hyvä vain että pysyvät Suomessa, niillä asenteilla ei pärjäis edes ekaa viikkoa.
sitten vasta suomalaisen tai ulkomaalaisen
Toki en ole vielä mennyt suomalaisenkaan kanssa mutta ehkä voisin harkita juuri ja juuri.