Onko rivitaloasuminen köyhää?

19 jatkaa. Kaikista hirveintä omakotitalossa oli nimenomaan se että se oli ns. landella. Oma elämänlaatu nousi huikeasti asumismuodon vaihdon jälkeen.

Oi kiitos kun muistutitte vielä tuosta nurmikon leikkuusta!

Ihanaa, taloyhtiön yhteinen leikkuri (ei tarvi miettiä missä sitä säilyttää, kuka korjaa, kuka tankkaa) ja pihaan menee max puoli tuntia ja siihen lasketaan myös leikkurin puhdistaminen ja palauttaminen varastoon.

Rivrimme sijaisee Espoossa, järven rannalla. Arvo 300teur. Oktalo vieressä 500teur. Haluanko asua arvokkaalla asuinalueella postimerkkitontilla, jonka hinta on 200teur ylöspäin vai rivarissa, jonka ikkunoista siintää järvi. Hmmm

Tämä nyt oli vain yksi näkökanta.

Riippuu paikkakunnasta. Espoon rannassa rivitalo-osake on kalliimpi kuin kartano jossain perähikiällä.

ainakin rivariasuminen pitää köyhänä. Vastikkeet ovat isoja ja lämmitysmuodot ovat usein hölmöjä. Silti joutuu osallistumaan talkoisiin ja maksamaan ekstraa isommista remonteista.

No me asumme pienkerrostalossa (10 asuntoa) emmekä ole köyhiä vaan päinvastoin keskivertoa varakkaampia.

Mutta emme halua omakotitaloa koska pihatyöt ym ei kiinnosta pätkääkään ja haluamme ehdottomasti asua ihan keskustassa. Meille riittää pieni terassi ja yhteinen kiva sisäpiha. Helppoa asumista kun talonmies hoitaa lumet, nurmikon, pensaat ja haravoinnin. Ja isännöitsijä hoitaa juoksevat asiat. Yhtiövastike on silti vain 300e/kk ja meillä on 100 neliön velaton koti. Naapuritkin ovat ihan mukavia ja kesäisin usein kotona ei ole kuin me niin ihan rauhassa saa grillata ja lojua riippukeinussa pihassa. Ja 5min kävellen pääsee torille tai rantaan...juu ihan heti en ole muuttamassa mihinkään!

Minä asun rivitalossa vuokralla ja olen Suomen mittapuulla ihan vitun köyhä. :D (Opiskelija.) Täytyy sanoa, että kyllä tämä kohtalaista glamouria on tällaiselle 500e/kk opintotuen varassa elävälle. Tosin on mulla ollut hienompiakin asuinpaikkoja, mm. omakotitalo joen rannalla omalla saunalla. Tässä Uudella maalla vaan ei ole oikein vaihtoehtoja. Muualla maassa asuminen on paljon halvempaa.

Onneksi vanhemmat ja mies tulee taloudellisesti vastaan, ei mulla olisi varaa omaan puoliskooni vuokrasta. Itseäni ahdistaa ajatus kerrostaloista ja sellainen olisi vihoviimeinen vaihtoehto. Seinänaapureista ei ole ollut ongelmaa, mutta omaa sisäänkäyntiä tässä arvostan suunnattomasti.

Veemäisintä lienee, että parkkitilaa on kovin rajoitetusti ja koirien kanssa joutuu lenkille lähtiessä kyttäämään, etteivät pääse vahingossa merkkaamaan naapurien pensaita. (Ei ole kyllä kukaan valittanut, vaikka niin välillä pääsee käymäänkin..)

Oma ihanteeni olisi asua SYRJÄSSÄ niin, että lähimpään naapuriin on vähintään useita satoja metrejä, ellei jokunen kilometrikin. Tämä tietenkin edellyttää omakotitaloa. Olen sen verran erakko ja introvertti ihminen, etten kaipaa ihmisiä lähettyvilleni - ainakaan muita kuin ystäviä ja perheenjäseniä. Nyt meillä on todella mukava naapuri, jonka kanssa on tullut välillä juteltua. Ahdistaa kuitenkin, kun ei voi esim. käppäillä kämpässä alasti pitämättä verhoja kiinni, kun ikkunoista on suora näköyhteys rivarin yhteiselle pihalle. Kaipaisin totta puhuen enempi omaa rauhaa.

Omakotitaloon me miehen kanssa ehdottomasti ajan kanssa halutaan. Meille ei ole mikään ongelma, jos lähimpään kauppaan on muutama kilometri. Miehen työpaikan ja minun opiskelupaikkani takia ollaan kuitenkin toistaiseksi sidottuja pääkaupunkiseutuun, jolloin tämä rivitalokaksio on parempi kompromissi kuin kerrostalossa ahdistuminen.

Toisille kerrostalotkin ovat mieluisia asuinpaikkoja - riippuu ihan ihmisestä. Ja voisin kuvitella, että jos meillä olisi lapsia, rivitalon muista lapsiperheistä löytyisi helposti leikkikavereita. :)

Osa ei vaan tajua että moni ei nykyään haluakaan sitä omakotitaloa vaan arvostaa ihan muita juttuja.

Tietysti jos oma unelma on se omakotitalo ja sitä ei syystä tai toisesta saa niin ei ymmärrä miksi joku muu ei osta taloa vaikka olisi varaa.

Meillä olisi varaa ostaa taloa vaikka heti nyt käteisellä mutta ei todellakaan osteta eikä tulla ikinä ostamaan.

Omakotitalo on elämäntapa joka ei sovi meille.

Meille sopii iso keskustakoti keskellä kaikkea. Kaikki kun eivät halua asua korvessa tai lähiössä.

Ja ainakaan tässä kaupungissa ei edes ole omakotitaloja ihan keskustassa kun ei ole sellaista vanhaa kaupunkia enää jäljellä missä olisi esim. vanhoja puutaloja. Ne puutalot mitkä on jäljellä ovat monen asunnon taloja.

Meillä on rivitaloasunto, neliöitä on 120 ja vähän päälle, kylpyhuoneita kaksi ja takkakin löytyy. Piha on aika pieni, mutta suojaisa. Huoltoyhtiö hoitaa kaiken ja naapurit on ihan ok. Alue on ihanan rauhallinen, vaikka ei maineeltaan tai hintatasoltaan kaupungin paras ja kallein. Koulu on loistava, pienehkö lähikoulu ja lapsilla sinne turvallinen koulumatka jolla ei tienylityksiä. 

Miinuksia on isohko vastike, mutta se johtuu remonttikuluista. Niitä taas tulee vastaan kaikille kaikissa asumismuodoissa, ja voi ottaa vastaan tai sitten vaihtaa kotia. 

Meillä on ensimmäinen omistusasunto nyt vuokralla, ja lainalupauksen turvin etsitään parhaillaan kesämökkiä. Etelän lomilla käydään kerran vuoteen tai kahteen, kahdestaan käydään jossain kaupunkireissulla kerran vuodessa. Mies matkustaa työnsä ohessa silloin tällöin, joten ei ole innostunut reissaamaan useammin. 

Saisimme tämän myymällä talon samalta alueelta mutta emme halua. Osakeyhtiön huolettomuus ja tasaisesti vastikkeena jakautuvat kustannukset tekee elämästä niin paljon helpompaa. Oma, aidattu piha on suurempi kuin asunto ja lisäksi 15 neliön parveke.

Huollot pelaa, samoin isot rempat tulee hoidettua ilman että itse tarvitse muuta kuin maksaa vastikkeensa. Seinät on sellaiset ettei naapurista kuulu pihahdustakaan - ihan sama kuin asuisi yksin koko talossa.

Koti on kahdessa kerroksessa järkevillä ja viihtyisillä tilaratkaisuilla ja varastotilaa melkein 30 neliötä (3 omaa ulkovarastoa ja iso vaatehuone).

Ainoa joka närästää on vesimaksu, joka on kalliimpi kuin omakotitalossa olisi ja siihen ei (vielä) voi omalla toiminnalla vaikuttaa.

Voe voe.. entä kerrostaloasuminen. Sehän se vastaa köyhää onki. Eiku hmmm moniko varakas asuu kerrostalossa jossain pääkaupunkiseudun eliittialueella..

Vierailija kirjoitti:

Rivitalossa voi asua sellainen varakas ja viisas, joka ei halua tehdä kaikkia omakotitalon ylläpitämiseen liittyviä askareita itse, vaan voi "tehdä" ne taloyhtiön piikkiin.

Juuri näin. Jos olisi varaa, asuisin rivitalossa järven rannalla lähellä keskustaa, matkustaisin milloin huvittaa, antaisin huoltoyhtiön hoitaa pihat.

On pakko asua omakotitalossa, leikata nurmikkoa ja tehdä lumitöitä. Tän sai halvemmalla.

Asun rivitalossa. Takapihan kokoinen terassi on huoleton, vastike pieni ja jää rahaa muuhunkin. Naapurit ok.

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa nyt miksi te kaikki puhutte että rivitaloasunnossa ei tarvitsisi tehdä mitään mitä omakotitalossa? Ymmärrän, että omakotitaloasumisessa vastuu on omistajalla pelkästään, mutta ei kai rivitaloissa mitään palvelijoita pyöri?

Yksi sana: HUOLTOYHTIÖ

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa nyt miksi te kaikki puhutte että rivitaloasunnossa ei tarvitsisi tehdä mitään mitä omakotitalossa? Ymmärrän, että omakotitaloasumisessa vastuu on omistajalla pelkästään, mutta ei kai rivitaloissa mitään palvelijoita pyöri?

Yksi sana: HUOLTOYHTIÖ

Saahan sen huoltoyhtiön omakotitaloonkin tilattua. Samasta syystä kun en aikanaan maksanut omakotitaloon huoltoyhtiötä, meillä ei makseta sitä myöskään rivariimme - tuntuu kalliilta siihen työmäärään nähden, mieluummin teemme itse kuin maksamme.

Mutta joo, onhan tämä vähän köyhäilyä. En haluaisi asua rivarissa lähiössä vaan mieluummin keskustassa hienossa kivitalossa, mutta minulla ei ole tällä hetkellä varaa. Viihdyn kyllä rivarissa paremmin kuin omakotitalossa (johon siis oli silloin varaa, koska oli kaksi työssäkäyvää aikuista maksamassa, nyt vain yksi), koska en ollenkaan ole sellainen vanhan talon kunnostajatyyppi, mutta ei tästä asumismuodosta GLAMOURIA löydy.

Pitäisi ehkä mahtua myös auto.