Lue keskustelun säännöt.
Millaisia ovat tuntemanne super-saidat ihmiset? Piheistä piheimmät?
Meillä on yksi tuttavaperhe, joilla rahaa riittää, mutta ovat niin saitoja, ettei tiedä itkeä vaiko nauraa. Ruokatarjoilut ovat niin syvältä kuin olla ja voi. Hyvä jos raaskivat edes kananmunia tarjota.
Kommentit (2134)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä ovat hyvää terapiaa. :')
Eräs mies laittoi ruokaa ja siinä kokatessaan pudotti muutamia hassuja riisinjyviä lattialle. Hän suureksi hämmästyksekseni alkoi poimimaan niitä takaisin pakkaukseen, eikä lakaissut niitä roskiin...
Olen vuosien varrella tuntenut muutaman todella nuukan kaverin vaikka heidän taloudellinen tilanteensa on ollut aivan kohtuullinen. Kun kävimme aikoinaan syömässä kaveriporukalla yliopiston kuppilassa, hän merkitsi tavallisesti vihkoon paljonko hänellä meni rahaa kyseiseen ateriaan. Kyse ei ollut todellakaan mistään kalliista ruuasta vaan aivan perus-VARK/Amica-ateriasta
Toinen nuuka kaveri ei osta yleensä mitään kun olemme joskus menneet istumaan jonnekin kahvilaan vaan hän ottaa vain lasillisen vettä, joka ei varmasti maksa mitään. Hän on myös hyvin tarkka autonsa kanssa eikä häneltä kannata kysyä kyytiä vaikka olisi menossa samaan suuntaan. Taksin tilaaminen on helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten lähditte seurustelemaan pihin puolison kanssa? Eikö hälytyskellot soineet?
Minun eksäni oli myös pihi. Ei nyt sairaalloisen, mutta pihi, joo. Menimme yhteen niin nuorina eikä minulla ollut tuloja eikä omaa rahaa. Miehen rahoilla elettiin ja aina vastaus oli, että jos haluat, maksa itse. Sitten siihen elämään laitostui...
Nykyinen mieheni on tosi antelias, ja pitää minua varmaan pihinä...
Hälytyskellot ei soineet, olis pitänyt. Eksä ei ostanut esim. joululahjoja ellei muistutettu, eikä syntymäpäivänäkään tai muina merkkipäivinä. Silloin kun erottiin, niin sanoin että ihan vinkkinä vain että naiset tykkää jos yllättää lahjoilla joskus..on kuulemma ottanut opikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen vanha niksi 80-luvulta. Muutamat ystäväni pitivät yhteyttä postin "Olemme muuttaneet" korteilla, kortein sovittiin missä tavataan. Asuttiin eri paikkakunnilla, tietenkään nettiä ja kännyköitä ei ollut. Puhelimia ei nuorilla ollut, ellei kotona asunut. Olisi pitänyt ostaa puhelinosake tai vuokrapuhelin. Maalla käytettiin sanomalehteä vessassa. Tunsin erään tosi varakkaan maalaistalon perheen, eivät vessapaperia koskaan ostaneet.
Muistan nuo 'olemme muuttaneet' -kortit - tuli käytettyä monta kertaa. Osoitteet korttiin ja sit sinne jonnekin nurkkaan viesti kaverille.
Sanomalehti vessapaperina on tuttu juttu mummolasta, silloin oli tietty ulkohuussi eikä mitään sisävessoja.. Kiva juosta talvella sinne navetan päätyyn vessaan kun oli -20 pakkasta ja hätä.. :)
Vierailija kirjoitti:
Mun mies kehtaa ehdottaa toisinaan, että maksaisin puolet ravintolalaskusta! Sehän on miehen homma.
Jos maksan, korkeintaan rinnakkaiskortilla hänen tililleen.
Jaa, ja miten te jaatte muut laskut? Kumpi tienaa enemmän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttuni kuori homeen hillon päältä ja kiehautti hillon kattilassa. Väitti hillon olevan jälleen syömäkelpoista ja säilyvää. Kehui mummolta oppineensa. Sama tuttu leikkasi juustosta pilaantuneet kohdat pois ja söi jäljelle jääneen. En enää näistä tietoisena syönyt hänen luonaan mitään.
Tuo on totta, että home kuolee kiehauttaessa, mutta se onkin sitten eri asia, että maistuuko se hillo sitten enää miltään ja onko siinä enää paljon mitään muuta ravintoaineita kuin sokeria ja kuituja... Mutta onhan ne nekin jotain! ;) :D
Juusto sen sijaan pitäisi AINA heittää kokonaan pois, jos siinä on näkyvää hometta! Siinä on siiten nimittäin jo hometta kaikkialla muuallakin, vaikka ei silmin näkyisikään. Näkyvä home on vain ikään kuin "jäävuoren huippu"...
Juuston nakkaisin pois ainoastaan jos siina on vihreää hometta joka puolella. Täytyy tunnustaa että jos sitä on vain yhdellä puolella useimmiten vain leikkaan pois ison osan ja naamaan loput.
https://www.voice.fi/terveys-ja-hyvinvointi/a-72192
Kavereille en kyllä sitä tarjoaisi. Itse syön omalla vastuulla.
Mä vaan kirjoitti:
En jaksanut lukea kaikki viestejä.
Meillä lähipiirissä on yksi saita ihminen, joka laittaa ns. kuivumaan wc-paperin vessaan, jota käyttänyt pissalla käydessään pyyhkimiseen. Nämä kuivuneet pissapaperit käytetään, kun hän käy isolla asialla wc:ssä.
Mielestäni jo niin sairasta hommaa. :(
Onko kyse vanhemmasta ihmisestä? Kuulostaa dementian oireilta. Mummoni aloitti saman homman ja ei mennyt kauaa kun hänellä todettiin dementia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystävättäreni (rikkaasta suvusta) keittää kerran viikossa kahvit samaa kahvinsuodatinta käyttää kauan. Mikrossa sitten niitä jämiä lämmittää.
Leikkaa itse hiuksensa ja ompelee vaatteensa.
"Rahaa on mutta se ei tarkoita sitä että siihen kosketaan"👍
Vierailija kirjoitti:
Ei näin kirjoitti:
Pihin tuttavani teini-ikäinen tytär tykkäsi käyttää tiettyä hiusten hoitoainetta. Ihan market-tuote, mutta kalleimmasta päästä. No, tuttavani huijasi ostamalla halvinta ja laittoi sitä kalliimman purkkiin. En tiedä saiko tytär tietää, että äiti huijaa...
Pahinta tuossa on että ÄITI HUIJAA LASTAAN!
Niin kauan kuin äiti maksaa, niin saa huijata :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Wc-pönttöä ei saa vetää, jos käy vain pissalla - ettei kulu vettä turhaan.
If it's yellow, let it mellow. If it's brown flush it down.
Australiassa ihan normaalia kun maaseudun talojen vesivarastot on sateiden varassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs kollega, joka ei tuo koskaan työpaikalle mitään tarjottavia, kerää itselleen kotiinviemisiksi työajan lähestyessä loppua muiden tuomia tarjottavia. Kerää muiden tuomia karkkeja taskuihinsa Hän ei kuulu kahviporukkaan, mutta on jäänyt kiinni kahvin salajuomisesta. Perui illanviettoon tulonsa, kun ilmeni, että omavastuu täydestä juhlaruoasta ja viineistä onkin peräti 10 euroa.
Sellaisia työpaikkoja, missä ei tarjota firman puolesta kahvia, ei pitäisi olla edes olemassa. En ymmärrä miten joku voi halveksia työntekijöitään niin paljon, ettei viitsi edes kahvihuoneeseen kahvia ostaa. Tällaiset pomot ovat psykopaattinarsisteja, jotka pitäisi lukita pöpilään, eikä heidän pitäisi olla johtamassa minkäänlaista firmaa.
Jaa, en ole koskaan ollut työpaikassa, jossa olisi firman puolesta tarjottu henkilökunnalle päivittäin kahveja. Jossain pikkufirmassa, jossa on kourallinen työntekijöitä, tilanne tietysti voi olla erilainen.
Nokia, Microsoft, Arrow esimerkiksi tarjoavat. Pikkufirmoja juu.
Mun työnantaja tarjoaa kaffet/teet/kaakaot ja hedelmiä tulee joka viikko kahvitilaan. Mut pieni firma niin voi, vain 15 000 työntekijää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä työpaikalta varastajia kyllä riittää. Olin itse aikanaan vastuussa teen, kahvin ym. keittiötavaroiden ostamisesta työpaikalle, niin eikö joku urpo ollut varastanut kaikki kahvi- ja teepaketit keittiön kaapeista. Sen jälkeen en vienyt keittiöön kuin yhden paketin kutakin kerrallaan, loput olivat lukkojen takana työhuoneessani. Tämä urpo siis varasti työkavereiltaan, tosi reilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pussissa on muutama siivu jäljellä, ei pidä avata uutta pussia. Kysehän on siitä, että leipää ei pidä ostaa automaattisesti joka kerta vaan ainoastaan tarpeeseen. Useimmiten ostohetkellä nyt sattuu olemaan hieman jäljellä.
En minäkään makaronia suosi, mutta esim. makaronilaatikkoon tuota menee.
" Miten niin pöljää". Minähän selitin että miksi. Siksi että joutuu aina syömään vanhaa leipää. Ennen kuin ne muutamat siivut vanhasta pussista on syöty niin " uusi" leipäkään ei ole enää ole tuoretta joten aina syödään vanhaa.
Makaroni on makaronia makaronilaatikossakin.
Mutta kun tuo selitys ontuu. Jos sinulla alkaa olla leipä loppumaisillaan, esim. 2 siivua jäljellä. Söisit niitä yhteensä neljä.
Vaihtoehtoja (missään näissä ei syödä pilaantunutta leipää):
a) Syöt ne ensin ja lähdet sitten kauppaan ostamaan paketin josta otat seuraavat 2 siivua.
b) Heität ne menemään ja lähdet ostamaan kaupasta uuden paketin, josta syöt 4 siivua.
c) Tiedostat edellisellä ostosreissulla, että sinulla on leipä vähissä. Ostat uuden paketin ja heität vanhat pois.
d) Tiedostat edellisellä ostosreissulla, että sinulla on leipä vähissä. Ostat uuden paketin, syöt kaksi viimeistä vanhaa palaa ja loput uutta.
e) Ostat joka kerta leipää, heität aina vanhat menemään.
Tokihan se olisi miellyttävää syödä aina uunilämmintä leipää, mutta jos tällä perusteella toimitaan kaikissa ostoksissa niin ruokahävikki on melkoinen.
Jos tulee ostettua liian iso leipäpaketti, niin osan voi pakastaa...niin minä ainakin teen. Sitten ei tarvitse aina lähteä kauppaan jos tuore leipä loppuu kesken.
Yksi tätini vie hotellihuoneen kaukosäätimestä patteritkin ettei tarvitse ostaa itse uusia. Sanoo että "kyllä niillä on varastossa niitä tarpeeksi".
Hän tienaa varmaan jotain 80,000 - 120,000 euron välillä vuodessa.
Meillä on opiskeluajoilta viiden tytön kaveriporukka ja nähdään edelleen se 4-5 kertaa vuodessa. Kun oltiin opiskelijoita niin nyyttäriperiaatteet ja kulujen jakaminen oli ihan okei, yhdellä meistä nyt ihan jokainen pikkusummakin piti jakaa.
Vaikka jos oli brunssi jonkun kotona ja oltiin sovittu etukäteen, mitä jokainen tuo niin saatiin monenlaista ja suunnilleen saman hintaista (jokainen toi vaikka noin 5-10e edestä ruokaa), tää aina kyseli hintoja ja sitten tasattiin kuluja, jos hän olikin ostanut vähän kalliimpaa kuin joku muu. Muut maksettiin sitten vaikka 70 sentin tasauksia henkeä kohden ettei tää vaan maksanut eniten.
Köyhänä opiskelijana tää oli vielä jokseenkin ymmärrettävää, mutta nyt lähempänä kolmeakymmentä vähemmän. Meistä kolme on töissä ja kaks viimeistelee opintojaan. Tää laskujen tasaaja on parhaiten palkatussa työssä ja asuu vanhempien sijotuskämpässä. Miesystäväkin on erittäin rikas. Silti tää on just se tyyppi, joka edelleen vaatii kaikkien jakavan hänen kulunsa. Mun mielestä tässä iässä ja tilanteessa ei jaksa itkeä joka sentin perään ja tiedän, että mulla keskituloisena on enemmän rahaa kuin opiskelijoilla niin talous ei kaadu siihen, että mä ravintolassa maksan sen yhteisesti jaetun 30e viinipullon. Oon yrittänyt muutaman kerran vihjata toisen kaverin kanssa, että illanvietoissa me ei tarvita enää korvauksia pienistä tarjoiluista tai jos kaikki tuo jotain niin turha jakaa kuluja. No kyllähän meidän tarjoamisesta kelpaa ja kiitetään, kun näin annetaan ruokaa, mutta jos kaupassa yhteistä ruokaa ostaessa ja mun maksaessa tää käy vaikka sillä välin Alkossa ostamassa yhteiseksi kympin viinipullon, kyllä sen hinta jaetaan kaikkien kesken. Sentilleen. Nykyään sen verran edistystä sentään, ettei karhua alle euron summia.
Kävin juhannuksena naapurini kesäpaikalla, mennessä piti ostaa emännälle tarvikkeita ja kukka. Otin omat lakanat onneksi mukaan. Emäntä tajoili hyvin vetelää riisivelliä, jota syödessäni emäntä vahti jokaista suupalaa. Jäi kauhea nälkä, perheellä oli varastossa monta purkkia jogurttia yms. syötävää.
Matkasta, joka oli noin 30 km suuntaansa, pyysivät vielä 100 mk, tulin ja menin heidän kyydissään.
Tympeä nainen, joka orjuuttaa miestään ja mies ei tiedä olevansa aisankannattaja.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on opiskeluajoilta viiden tytön kaveriporukka ja nähdään edelleen se 4-5 kertaa vuodessa. Kun oltiin opiskelijoita niin nyyttäriperiaatteet ja kulujen jakaminen oli ihan okei, yhdellä meistä nyt ihan jokainen pikkusummakin piti jakaa.
Vaikka jos oli brunssi jonkun kotona ja oltiin sovittu etukäteen, mitä jokainen tuo niin saatiin monenlaista ja suunnilleen saman hintaista (jokainen toi vaikka noin 5-10e edestä ruokaa), tää aina kyseli hintoja ja sitten tasattiin kuluja, jos hän olikin ostanut vähän kalliimpaa kuin joku muu. Muut maksettiin sitten vaikka 70 sentin tasauksia henkeä kohden ettei tää vaan maksanut eniten.
Köyhänä opiskelijana tää oli vielä jokseenkin ymmärrettävää, mutta nyt lähempänä kolmeakymmentä vähemmän. Meistä kolme on töissä ja kaks viimeistelee opintojaan. Tää laskujen tasaaja on parhaiten palkatussa työssä ja asuu vanhempien sijotuskämpässä. Miesystäväkin on erittäin rikas. Silti tää on just se tyyppi, joka edelleen vaatii kaikkien jakavan hänen kulunsa. Mun mielestä tässä iässä ja tilanteessa ei jaksa itkeä joka sentin perään ja tiedän, että mulla keskituloisena on enemmän rahaa kuin opiskelijoilla niin talous ei kaadu siihen, että mä ravintolassa maksan sen yhteisesti jaetun 30e viinipullon. Oon yrittänyt muutaman kerran vihjata toisen kaverin kanssa, että illanvietoissa me ei tarvita enää korvauksia pienistä tarjoiluista tai jos kaikki tuo jotain niin turha jakaa kuluja. No kyllähän meidän tarjoamisesta kelpaa ja kiitetään, kun näin annetaan ruokaa, mutta jos kaupassa yhteistä ruokaa ostaessa ja mun maksaessa tää käy vaikka sillä välin Alkossa ostamassa yhteiseksi kympin viinipullon, kyllä sen hinta jaetaan kaikkien kesken. Sentilleen. Nykyään sen verran edistystä sentään, ettei karhua alle euron summia.
Yksinhuoltajakasi jäänenä osallistuin nyyttikesteihin, vein paljon kalliita syötäviä, joita ei tarjoiltu. Pöydässä oli tarjolla piparkakkuja ja pieniä voileipiä.
Sinulla on ollut niin hirveä kämppis, ettei haittaa kappalejaon puute.