Haluaisin vielä lapsen, mutta en halua enää ikinä mennä TAYS.aan synnyttämään.:(
Se oli niin kammottava kokemus, että en enää tee lapsia. Se on oikeasti niin hirveä laitos, kylmä ja kliininen etten halua sinne enää ikinä.
Tuntui kuin olisin ollut siellä vankina.
Kommentit (80)
Mulla on parin kuukauden päästä laskettu aika ja synnytys juurikin TAYS:issa. Esikoinen siis eli ei ole kokemuksia ennestään. Tämä keskustelu ei saa odottamaan synnytystä innolla, mutta pitää yrittää pitää pää kylmänä. Tai siis etten ajattele etukäteen kaikki menee varmasti päin honkia jne.
Juuri neuvolassa puhuttiin terkkarin kanssa, että olisi kiva jos synnytyksessä voisi olla mukana aktiivisesti eikä hommaa hoidettaisi kylmästi rutiinilla ja sillein mikä on kätilölle paras - synnyttäjästä viis. No saa nähdä, miten menee :-/
Itse olen synnyttänyt Taysissa vuosina 2010, 2014 ja kohta taas uudestaan. Minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa kummastakaan kerrasta. Toisella kerralla olin vielä suurimman osan ajasta ilman miestäni, mutta onneksi kohdalleni osui kätilöopiskelija, joka vietti suurimman osan ajasta kanssani salissa. Hotelliin en päässyt, koska istukka jouduttiin irroittamaan käsin, mutta tällä kolmannella kerralla toivon, että mikään ei sitä estäisi.
Mulla on hyvä kokemus Taysista vaikka olin sitä etukäteen pelännyt kun niin moni haukkuu. Synnytystä hoitaneet kätilöt oli kaikki tosi ystävällisiä ja koin että mut huomioitiin hyvin.
Osastolla.. Siellä oli sitten vähän sitä meininkiä josta olin lukenutkin, vauva haettiin tutkimuksiin tyyliin sanomatta mitään, sille vaihdettiin vaippaa ja vaatteita (olisin mieluusti nääkin tehnyt itse vaikka ensisynnyttäjä olinkin), tyrkytettiin lisämaitoa kun mulla oli kuulemma niin huonot nännit ettei vauva saa niistä mitään irti jne..
Onneksi jouduin olemaan siellä vain yhden yön, seuraavana päivänä vapautui paikka potilashotelliin ja päästiin sinne. Se oli ihana ja ihanat hoitajat jotka vakuutti mm. että kyllä se vauva munkin tisseistä saa ihan riittävästi maitoa..
Vierailija kirjoitti:
Mulla on hyvä kokemus Taysista vaikka olin sitä etukäteen pelännyt kun niin moni haukkuu. Synnytystä hoitaneet kätilöt oli kaikki tosi ystävällisiä ja koin että mut huomioitiin hyvin.
Osastolla.. Siellä oli sitten vähän sitä meininkiä josta olin lukenutkin, vauva haettiin tutkimuksiin tyyliin sanomatta mitään, sille vaihdettiin vaippaa ja vaatteita (olisin mieluusti nääkin tehnyt itse vaikka ensisynnyttäjä olinkin), tyrkytettiin lisämaitoa kun mulla oli kuulemma niin huonot nännit ettei vauva saa niistä mitään irti jne..
Onneksi jouduin olemaan siellä vain yhden yön, seuraavana päivänä vapautui paikka potilashotelliin ja päästiin sinne. Se oli ihana ja ihanat hoitajat jotka vakuutti mm. että kyllä se vauva munkin tisseistä saa ihan riittävästi maitoa..
Vielä siitä potilashotellista. Kyllä sinne pääsee, mulla on moni tuttu ollut ja tosiaan itsekin. Muistaakseni sinne vielä viime vuosina on lisätty paikkoja jotta kaikki halukkaat pääsis (kriteerinä terve vauva ja hyväkuntoinen äiti). Mutta osastolla hotellia koitettiin vähän mustamaalata mulle ja mm. peloteltiin miten "siellä pitää sitten ihan itse pärjätä, apua eI saa". Ja kun se paikka lopulta vapautui niin hoitajan kommentti oli jotakuinkin että "no nyt sä pääset sinne kun niin kovasti halusit".
Oli totta että hotellissa sitä apua ei tyrkytetty vaan vauvan kanssa sai olla ihan rauhassa. Mutta pyytämällä kyllä sai aina apua ja tosi ystävällisesti vielä autettiin ja neuvottiin.
Olen synnyttänyt TAYS:ssa 2010, 2012 ja 2014 ja joka kerta saanut hyvää hoitoa. Kun oikein yrittämällä yritän, voisin nillittää näistä:
En esikoisen kanssa saanut tarpeeksi imetysopastusta. Tuotatin miehellä läppärin ja mokkulan sairaalaan, ja opettelin sitten itse lypsämään, eri imetysasentoja yms. (Ei ollut älypuhelimia tuolloin vielä. :D)
Keskimmäisen kanssa minut jätettiin yksin sinne synnytyssalin eteen odottamaan, että kätilö ehtisi toisesta huoneesta viemään minut sisään saliin. Kärsivät juhannusruuhkasta tuolloin maaliskuun lopussa. ;) Lopulta ikuisuudelta tuntuneen ajan (ehkä 5-10 min todellisuudessa) jostain ovesta ilmestyi ensimmäistä saliharjoitteluviikkoaan tekevä kätilöopiskelija viemään minua saliin, ottamaan esitietoja ja laittamaan ilokaasuhanaa päälle. Lapsi syntyi 3 min saliin pääsymme jälkeen, onneksi opiskelija oli luokkansa priimuksia. (Olen monesti harmitellut, etten muista hänen nimeään, lähettäisin anteeksipyynnön siitä, miten rumasti puhuin hänelle, kun sattui niin penteleesti.) Mutta siis minun jättämiseni yksin käytävään oli aika paha virhe, ei ollut paljosta kiinni, ettei tyttö syntynyt sinne.
Kuopusta synnyttäessäni en päässyt suihkuun enkä voinut liikkua, koska käynnistyksen vuoksi hänen sydänääniään piti seurata, eivätkä "läpyskät" mahan päällä rekisteröineet sykettä kunnolla, jos en ollut tietyssä asennossa. Tämä toki on pieni paha lapsen terveyden edellä, mutta kun jostain pitää valittaa. :D
Muuten olen saanut tosiaan hyvää hoitoa. Vaikka hoitohenkilökunta on palveluammatissa, monilta on asiakaspalveluhenki vähän hukassa. Kannattaa muistaa, että niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. :) Meillä ei ole neljäs lapsi suunnitelmissa, mutta jos olisi, menisin mielelläni TAYS:in, jossa aiemminkin on otettu pelkoni ja toiveeni niin hyvin huomioon ja jossa opiskelijoista saa seuraa saliin, jos mies sattuu olemaan kuskaamassa isompia lapsia hoitoon tai vaikka syömässä. Oma asenne ratkaisee paljon.
Vierailija kirjoitti:
Ja potilashotellista. Itselläni on vaikka kuinka paljon tuttuja jotka ovat päässeet potilashotelliin. Siinä on tietyt kriteerit, ei saa olla mitään infektioepäilyjä jne. Ja onkohan niin, että ensi synnyttäjiä ei sinne laiteta.
Niin ja minulla kokemus, ettei kukaan tuttunikaan ole sinne päässyt. Ei sinne pääse jos infektio, ensisynnyttäjä, saanut epiduraalin, vauvalla vähäkään tulehdusarvot koholla, keltaisuutta.
Ihan news flash, se on pelkkä mainoskikka. Sinne ei ole päässyt kukaan, paitsi mainosvideossa.
Synnytin Taysissa 2011 ja se oli sellainen kokemus, että vannoin ettei toista lasta tule. Myöhemmin tutustuin ihmiseen,joka oli siellä kätilönä ja hän vahvisti, että en ole ihan ainoa, jonka kokemus on hyvin negatiivinen nimenomaan henkilökunnan suunnasta. En missään nimessä enää haluaisi Täysiin lasta saamaan. Meillä lapsi meni tehohoitoon ja minä koin jääväni täysin statistiksi. Onneksi lapsen isä piti puolen, kun itse en jotenkaan jaksanut. Hänellekin kokemus oli negatiivinen, lähinnä siksi miten kylmää ja osittain tylyäkin meno oli. Erityisesti kesken synnytyksen vaihtunut kätilö oli sellainen,etten lämmöllä muista.
Onneksi on hyviäkin kokemuksia ja loistavia kätilöjä.
Vierailija kirjoitti:
Ja potilashotellista. Itselläni on vaikka kuinka paljon tuttuja jotka ovat päässeet potilashotelliin. Siinä on tietyt kriteerit, ei saa olla mitään infektioepäilyjä jne. Ja onkohan niin, että ensi synnyttäjiä ei sinne laiteta.
Pääsee ensisynnyttäjä hotellin jos kriteerit täyttyy. Mukava oli huone paitsi kylmähkö. En ole osannut edes ajatella että Taysissa oli jotain vikaa, paitsi kyllä siellä yksi mätämuna oli, onneksi ei hänen kanssaan tarvinnut enempiä asioida kuitenkaan. Kun ei ole kokemusta muusta niin on tietysti hieman hankala arvioida.
Näin me ihmiset ollaan erilaisia. Jos maailman naisilta kysyttäisiin, aika iso osa varmaan mielellään synnyttäisi lapsensa suomalaisessa yliopistosairaalassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja potilashotellista. Itselläni on vaikka kuinka paljon tuttuja jotka ovat päässeet potilashotelliin. Siinä on tietyt kriteerit, ei saa olla mitään infektioepäilyjä jne. Ja onkohan niin, että ensi synnyttäjiä ei sinne laiteta.
Pääsee ensisynnyttäjä hotellin jos kriteerit täyttyy. Mukava oli huone paitsi kylmähkö. En ole osannut edes ajatella että Taysissa oli jotain vikaa, paitsi kyllä siellä yksi mätämuna oli, onneksi ei hänen kanssaan tarvinnut enempiä asioida kuitenkaan. Kun ei ole kokemusta muusta niin on tietysti hieman hankala arvioida.
Ja pääsee myös vaikka olis saanut epiduraalin.
Kyllä ensisynnyttäjäkin pääsee potilashotelliin.
Synnytys ei ole mikään elämysmatka, joten aivan sama. Lapsi synnytetään ja kun voidaan niin lähdetään kotiin. Olen aivan omalla järjellä varustettu ihminen enkä myöskään kaipaa mitään prinsessakohtelua. Tuo on muutama päivä elämästä, aivan sama missä sen viettää. Kolmesti olen synnyttänyt taysissa ja toki hoitajia on moneen junaan. Mutta niin on äitejäkin. Jotkut ovat ihan uskomattomia vinkuiitoja. Ei ihme että hoitajatkin kyynistyvät sitä ruikutusta kuunnellessa.
Vierailija kirjoitti:
Ja ne puheet potilashotellista oli täyttä paskaa. Pihalle minut nakattiin, ja vauva jäi sairaalaan. Ei mitään mahdollisuuksia päästä potilashotelliin vauvan kanssa, saatika että olisi puhuttu jostain " kulkuputkista" .. Raapotin juuri synnyttäneenä hotellilta vauvaa syöttämään sairaalaan kilometrin matkan.
Minä olin nuorimman kanssa potilashotellissa ekan yön. Tykkäsin tosi paljon kun sai parisängyssä köllötellä kaksin. Ja hotellin aamupala eri luokkaa kun sairaalassa :) Mies oli muiden kanssa yön kotona. Mutta sitten tarkastuksessa olikin tulehdusarvot nousseet ja poika joutui lastenosasto vitoselle. Minä lähdin kotiin, en viittinyt yksin jäädä siihen hotelliin koska nimenomaan sitä tunnelia ei päässyt kulkemaan. Maaliskuisessa loskapaskassa pimppa kipeenä ei huvittanu sitä matkaa kävellä ulkokautta. Koin että oli helpompi ajaa kotoa, noin 40 kilsaa suunta pari kertaa päivässä pientä katsomaan. Pääsikin kotiin onneksi jo kahden päivän päästä :)
Vierailija kirjoitti:
Olen synnyttänyt TAYS:ssa 2010, 2012 ja 2014 ja joka kerta saanut hyvää hoitoa. Kun oikein yrittämällä yritän, voisin nillittää näistä:
En esikoisen kanssa saanut tarpeeksi imetysopastusta. Tuotatin miehellä läppärin ja mokkulan sairaalaan, ja opettelin sitten itse lypsämään, eri imetysasentoja yms. (Ei ollut älypuhelimia tuolloin vielä. :D)
Keskimmäisen kanssa minut jätettiin yksin sinne synnytyssalin eteen odottamaan, että kätilö ehtisi toisesta huoneesta viemään minut sisään saliin. Kärsivät juhannusruuhkasta tuolloin maaliskuun lopussa. ;) Lopulta ikuisuudelta tuntuneen ajan (ehkä 5-10 min todellisuudessa) jostain ovesta ilmestyi ensimmäistä saliharjoitteluviikkoaan tekevä kätilöopiskelija viemään minua saliin, ottamaan esitietoja ja laittamaan ilokaasuhanaa päälle. Lapsi syntyi 3 min saliin pääsymme jälkeen, onneksi opiskelija oli luokkansa priimuksia. (Olen monesti harmitellut, etten muista hänen nimeään, lähettäisin anteeksipyynnön siitä, miten rumasti puhuin hänelle, kun sattui niin penteleesti.) Mutta siis minun jättämiseni yksin käytävään oli aika paha virhe, ei ollut paljosta kiinni, ettei tyttö syntynyt sinne.
Kuopusta synnyttäessäni en päässyt suihkuun enkä voinut liikkua, koska käynnistyksen vuoksi hänen sydänääniään piti seurata, eivätkä "läpyskät" mahan päällä rekisteröineet sykettä kunnolla, jos en ollut tietyssä asennossa. Tämä toki on pieni paha lapsen terveyden edellä, mutta kun jostain pitää valittaa. :D
Muuten olen saanut tosiaan hyvää hoitoa. Vaikka hoitohenkilökunta on palveluammatissa, monilta on asiakaspalveluhenki vähän hukassa. Kannattaa muistaa, että niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. :) Meillä ei ole neljäs lapsi suunnitelmissa, mutta jos olisi, menisin mielelläni TAYS:in, jossa aiemminkin on otettu pelkoni ja toiveeni niin hyvin huomioon ja jossa opiskelijoista saa seuraa saliin, jos mies sattuu olemaan kuskaamassa isompia lapsia hoitoon tai vaikka syömässä. Oma asenne ratkaisee paljon.
No täytyy tähän sanoa, etten ole kätilöille enkä hoitajille huutanut enkä rumia puhunut..
Vähän älytön asenne sullakin.
Synnytys ja tuore äitiys on niin herkkiä asioita, ettei siinä pelkkä suoraviivainen toimitus ole pääasia.
Varsinkin jos lapselle tulee jotain hätää ja siinä tilanteessa hoitajilla on vain kiire ja hoitajat ja lääkärit muuttuvat aivottomomiksi roboteiksi, ei tee kovin turvallista tunnetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ne puheet potilashotellista oli täyttä paskaa. Pihalle minut nakattiin, ja vauva jäi sairaalaan. Ei mitään mahdollisuuksia päästä potilashotelliin vauvan kanssa, saatika että olisi puhuttu jostain " kulkuputkista" .. Raapotin juuri synnyttäneenä hotellilta vauvaa syöttämään sairaalaan kilometrin matkan.
Minä olin nuorimman kanssa potilashotellissa ekan yön. Tykkäsin tosi paljon kun sai parisängyssä köllötellä kaksin. Ja hotellin aamupala eri luokkaa kun sairaalassa :) Mies oli muiden kanssa yön kotona. Mutta sitten tarkastuksessa olikin tulehdusarvot nousseet ja poika joutui lastenosasto vitoselle. Minä lähdin kotiin, en viittinyt yksin jäädä siihen hotelliin koska nimenomaan sitä tunnelia ei päässyt kulkemaan. Maaliskuisessa loskapaskassa pimppa kipeenä ei huvittanu sitä matkaa kävellä ulkokautta. Koin että oli helpompi ajaa kotoa, noin 40 kilsaa suunta pari kertaa päivässä pientä katsomaan. Pääsikin kotiin onneksi jo kahden päivän päästä :)
Näin, mutta meillä oli se ongelma, ettei vauva suostunut syömään pullosta lainkaan. Siksi minun piti olla saatavilla kun vauvalle tuli nälkä. Asuttiin 70 km päässä sairaalasta.
No reagoitiinko asiaan jotenkin? Tai siihen että nukuin 2 yötä sairaalan käytävillä? EI.
Olisivat pitäneet vauvan vielä pitempään ja makuuttaneet sairaalan käytävillä, jos todella ihana hoitaja ei olisi keksinyt, että sinivalopedin voi saada kotiin lainaan. Tähänkin lääkäri pisti vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Synnytin Taysissa 2011 ja se oli sellainen kokemus, että vannoin ettei toista lasta tule. Myöhemmin tutustuin ihmiseen,joka oli siellä kätilönä ja hän vahvisti, että en ole ihan ainoa, jonka kokemus on hyvin negatiivinen nimenomaan henkilökunnan suunnasta. En missään nimessä enää haluaisi Täysiin lasta saamaan. Meillä lapsi meni tehohoitoon ja minä koin jääväni täysin statistiksi. Onneksi lapsen isä piti puolen, kun itse en jotenkaan jaksanut. Hänellekin kokemus oli negatiivinen, lähinnä siksi miten kylmää ja osittain tylyäkin meno oli. Erityisesti kesken synnytyksen vaihtunut kätilö oli sellainen,etten lämmöllä muista.
Onneksi on hyviäkin kokemuksia ja loistavia kätilöjä.
Just tämä. Jos matkalla ei olisi sattunut mitäön, niin olisi se kai juuri sellaisena toimituksena mennyt. Ei se synnystyskään kummoinen ollut, mutta sen olisi vielä kestänyt. Kun lapsi joutui tehohoitoon " kaiken varalta" ja kerrottiin vain, että lasta sattuu tutkimukset ja se huutaa kuin tapettava, ettei sinne vanhempia päästetä, tuli niin kamala olo, etten toivu siitä traumasta ikinä.
Samoin se, kun lapsi vietiin mitään sanomatta tutkimuksiin ja otettiin kokeita. Minulle eikä isällekään ei puhuttu mitään.
Tuli sellainen olo, että lapsi on valittu koekaniiniksi.
Mitään kunnollista syytä lapsen rääkkäykselle ei kerrottu, ja hyvin kylmää oli kun kyselin..
Äitini joutui olemaan toisen sisarukseni kanssa sairaalassa 6pv. Oli keltaisuutta ja solisluu murtui veljellä.
Olen ite plussannut juuri ja pelkkään/vihaan näitä synnytys juttuja. Silti luen niitä.
Onko tuo potilashotelli paljonkin kalliimpi kuin osastolla olo? Haetaanko ruuat jostain erikseen ym?
Kertokaa joku siellä ollut kokomuksestanne, että millaista siellä käytännössä on.
Ja potilashotellista. Itselläni on vaikka kuinka paljon tuttuja jotka ovat päässeet potilashotelliin. Siinä on tietyt kriteerit, ei saa olla mitään infektioepäilyjä jne. Ja onkohan niin, että ensi synnyttäjiä ei sinne laiteta.