Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Tein tyhmän virheen

Vierailija
02.01.2017 |

Olen satuttanut itseäni tahallisesti eikä puolisoni tykkää yhtään jos tietäisi niin tapahtuneen. Jäljet näkyvät, ei vakavat, pintanarmuja. Puolison kanssa sovittu tapaaminen illalle. Näin on käynyt ennekin, joten tiedän miten hän suhtautuisi. Hänellä on aavistus että olen tehnyt niitä ja aikoo varmasti tarkastaa!

Kommentit (27)

Vierailija
21/27 |
02.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi nyt, mutta oletko sä teini? Ja se "puoliso" on poikaystävä, samoin teini?

Nuoria aikuisia olemme molemmat. Ei itsensä satuttaminen ole teinien yksinoikeus. Tavan opinkin vasta täysi-ikäisenä.

ap

Monesti toivon että olisi vain teinien yksinoikeus, N27 ja itsensäsatuttaminen jatkunut kohta 15vuotta. Tsemppiä sinulle! Toivottavasti miehesi ymmärtää eikä syyllistä sinua :)

"Eikä syyllistä sinua"! "Syyllistää" tarkoittaa sitä että saa jonkun toisen tuntemaan (tarkoituksella tai tarkoittamatta) syyllisyyttä. Nykyisen pullamössösukupolven höpökieltä,jolla oma vastuu/syyllisyys pyritään siirtää toisten tilille. Ja itsemurhalla kiristäminen on halveksittavaa

Tässä tarkoitin lauseella syyllistä sinua sitä että "etkö mieti miltä MINUSTA tuntuu kun satutat itseäsi? etkä koskaan mieti miltä MINUSTA tuntuu kun puolestasi pitää pelätä?" MINÄ, MINÄ, MINÄ... tässä tapauksessahan kukaan ei ole itsemurhalla kiristämässä.

Vierailija
22/27 |
02.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ihmekään jos tämä 'puoliso' aiheuttaa sinulle ahdistusta. Seuraava askel voisi olla, kokeile elämää ilman puolisoasi ja josko surusi, vihasi ja ahdistuksesi vähenisi.

Ja muuten, ei ole hyvä idea itseään raapia jos tuntee surua ja vihaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/27 |
02.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hullu.

Vierailija
24/27 |
02.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

No kylläpäs taas ämmiin uppoaa paskat provot. No ihmekös tuo, kun tietää keskimääräisen av-lehmän älykkyyden.

Vierailija
25/27 |
02.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuule, sun murheista tuo puolison reagointi on nyt pienin. Saatko sä mitään oikeaa apua noihin ongelmiin? Sun kannattaisi vaikka ihan päivystyluonteisesti mennä ensiapuun.

Ei jäljet ole vakavia, pieniä pintanaarnuja jotka eivät edes vuoda. Mielestäni ei ole kovin iso ongelma jos vähän raapaisee itseään kun kokee surua ja vihaa.

ap

Katsos kun tervettä on antaa sen surun tulla ja mennä.

Tunteista ei selviä muuten kuin tuntemalla.

Ja mistäpä tiedän? No siitä että minä en viillellyt, mutta sain raivokohtauksia. Sitten menin terapiaan ja opin että viha on sekundäärinen tunne jolla suojelen itseäni surulta ja pettymykseltä lähinnä.

Elämä ilman raivareita on parempaa, ja nyt olen oppinut havainnoimaan tunteitani ja toimimaan niiden mukaan, josta on seurannut se että elämä on entisestään parantunut.

Saatan kyllä edelleenkin syödä suklaalevyn jos siltä tuntuu, mutta kun ei tunnu siltä kun on paremmin selvillä varsinaisista tunteistaan eikä yritä paeta niitä ruokaan tai raivareihin.

Vierailija
26/27 |
02.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten tuo on muka virhe, kun tieten tahtoen itseäsi satutat?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/27 |
02.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä lupasin miehelleni etten enää viiltele/naarmuta ranteitani. Hän kauhistuisi jos rikkoisin lupauksen. Mulla paha olla pääsi ulos ranteiden kautta.