Lue keskustelun säännöt.
Miten paljon miehen lapselta tulee sietää?
Nina
02.01.2017 |
Miehelläni on erittäin hemmoteltu lapsi. Todellakin, mitä tahansa pyytää niin asiat menevät juuri niin. Osaa myös teeskennellä erittäin hyvin.On miehen ainut lapsi, joten tietää myöskin, miten tärkeä on.
Voi sanoa vaikka mitä loukkaavia asioita toisille/käyttäytyä huonosti muita kohtaan, mutta tähän ei saisi puuttua.
En nyt ala tässä edes kaikkea luettelemaan, mutta lapsi on hyvin nenäkäs, sellainen lällättelijätyyppi. Kuvittelee olevansa jonkin sortin kingi, kotona ja kaveripiirissä. Suuttuu jos asiat ei mene kuten haluaa. Piilottelee/varastaa muiden tavaroita jne. Jos kukaan ei näe, hänen mielestään on ihan ok vaikka varastaa toisen lompakosta.
Tästä syystä mulla on aina hänen kanssaan sellainen olo, että en voi rentoutua, kun ei tiedä, mikä tavara voi taas kadota...:/
Mies on sitä mieltä, ettei mun tulisi puuttua hänen lapsensa kasvatukseen. Esim. tänään lapsi sanoi pöydässä ennen kuin edes koski ruokaansa:"Saanko oksentaa. Hyi yäk." Ja isä ei todellakaan sano mitään.
Mitä te olette mieltä? Pitäisikö mun todellakin tiukemmin alkaa torumaan lasta, silläkin uhalla, että isä vetää herneen nenäänsä? Onko tää tuhoon tuomittu suhdekin, jos mies antaa lapsensa tehdä mitä vain?
Lapsi myös nukkuu isänsä vieressä kaikki yöt, on täysin selvä, että hän nukkuu siinä, en minä, jos sänkyyn ei kolmea vaikka mahdu. Poika tietää tämän, ja todellakin vahvistaa hänen kingi-fiilistään.
Härnää koiraamme jatkuvasti, niin että koira murisee pojalle, vaikka kenellekään muulle ei murise. Sen sijaan että silittäisi koiraa, melkein lyö tätä. Väittää sitten, ettei muka tehnyt mitään, kun koira murisee."Mä vaan halasin." Niin varmaan.
Siis ehkä saitte kuvan käyttäytymisestä?
Näen suurimpana syynä käyttäytymiseen sen, että lasta hemmottelevat kaikki läheiset. Jos käyttäytyy väärin, ei toruta. Saa hyppiä kaikkien silmille jatkuvasti ja olla röyhkeä. Kuitenkin on isin, äidin, mummin ja kummien oma pikku kultamussukka, jota ei sovi torua, ettei mussukka vaan pahoita mieltään.
Kommentit (199)
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisit olla tuollaisen miehen kanssa?
Kumma tosiaan, että suurin osa pitkästä aloitusviestistä kohdistuu pienen pojan haukkumiseen, ja vain muutamalla lauseella viitataan itse isään, jonka syytä on että pojasta on tullut tällainen. Jännä miten naiset osaa aina haukkua miesten lapsia tai exiä, mutta miehessä ei koskaan ole mitään vikaa. Käy sääliksi tuota pikkupoikaa. Sehän on vielä ihan nappula, vaatii huomiota itselleen negatiivisella käytöksellä. Helposti olisi tilanne hoidettavissa, kun lapselle laitettaisi rajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä esimerkki siitä, miksi uusioperheet eivät toimi.
Kannattaisi varmaan vaan tapailla tuota miestä, ilman että sekoitatte molempien perheet ja lapset siihen sekoiluun mukaan. Tätä mieltä olen melkeinpä kaikista uusioperheistä, koska siellä on aina joku joka kärsii siitä järjestelystä. Tuo pikkupoika varmasti oireilee vanhempiensa erosta, onko koskaan tullut mieleen?
Kuule ei se ydinperhekään toimi sillä lailla, että lapsia ei kasvateta ollenkaan. Aikuisten velvollisuus on kasvattaa ja toimia lapselle turvana ja apuna, oli perhesuhde minkälainen tahansa.
Ap:n kaltainen tilanne on valitettavasti täyttä totta monessa ydinperheessä, kun vanhemmuus on täysin hukassa. Uusioperheessä taas voi olla asiat paljon paremmin. Vanhemmuus ei ole biologiaa. Pääasia, että lapsella ja koko perheellä on hyvä olla ja kaikilla tasapuoliset yhteiset säännöt.
Ap:n puolisonkin tulisi ajatella lapsensa parasta, eikä sulkea perheen toista aikuista ulkopuolelle.
Ei ole mitään perhettä. Molemmat asuvat omillaan.
Ap, sinulla on vastuu kasvattaa lasta vaikka miehesi olisi asiasta eri mieltä. Kaikkien aikuisten vastuulla on puuttua lasten käytökseen niin että opettaa oikean väärästä. Jos jäät miehen luo niin sinun on omaksuttava tämä vastuu ja oltava aikuinen. Et saa sulkea silmiäsi tai olla hiljaa kun lapsi tekee väärin. Mies ei ole niin tärkeä kuin se lapsi, joka ei ole saanut ohjausta.
Se on turhauttavaa kasvattaa lasta kun biologiset vanhemmat eivät ole sitä tehneet. Rajat on lapselle hyväksi. Monet raivarit olen minäkin rajojen asettamisen takia kuunnellut.
T. Opettaja, täti ja äiti
Miehellä ei ole mitään nokan koputtamista jos lasta ei ojenna vihapäissään.
Ap:n alkuperäisen postauksen kun luin niin luulin että kyseessä on lapseton ja siksi epävarma aikuinen. Mutta kai sinäkin nyt haluaisit että jos sun lapset sikailee, niin joku äärimmäisen lehmänhermoinen mutta perusystävällinen ihminen tekisi säännöt ja seuraamukset lapsille selväksi?
Esimerkiksi toi eläinten kohtelu: jos ei osaa niin ei voi olla samassa tilassa kuin eläin.
Kuulostaa siltä että miehellä on huono omatunto erosta ja uusperhetilanteesta. Siitä kannattaa puhua, ja kannattaa myös tehdä selväksi että syyllisyydessä kieriskely aiheuttaa vain huonoja kasvatuspäätöksiä.
Aiempi elämä on mennyt miten meni, nyt on eri tilanne ja pitää elää sen mukaan, kaikkien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä esimerkki siitä, miksi uusioperheet eivät toimi.
Kannattaisi varmaan vaan tapailla tuota miestä, ilman että sekoitatte molempien perheet ja lapset siihen sekoiluun mukaan. Tätä mieltä olen melkeinpä kaikista uusioperheistä, koska siellä on aina joku joka kärsii siitä järjestelystä. Tuo pikkupoika varmasti oireilee vanhempiensa erosta, onko koskaan tullut mieleen?
Kuule ei se ydinperhekään toimi sillä lailla, että lapsia ei kasvateta ollenkaan. Aikuisten velvollisuus on kasvattaa ja toimia lapselle turvana ja apuna, oli perhesuhde minkälainen tahansa.
Ap:n kaltainen tilanne on valitettavasti täyttä totta monessa ydinperheessä, kun vanhemmuus on täysin hukassa. Uusioperheessä taas voi olla asiat paljon paremmin. Vanhemmuus ei ole biologiaa. Pääasia, että lapsella ja koko perheellä on hyvä olla ja kaikilla tasapuoliset yhteiset säännöt.
Ap:n puolisonkin tulisi ajatella lapsensa parasta, eikä sulkea perheen toista aikuista ulkopuolelle.
Eihän se nyt noinkaan mene, paitsi sinun toiveajattelussasi. Ydinperheessähän lapset on tehty siihen tilanteeseen, että vanhemmat rakastavat toisiaan ja haluavat yhteisen lapsen. Yleensä, ja sanon yleensä! silloin myös kasvatetaan lapsi yhdessä ja jos kasvatustyylissä on eroja, ne on helpompi selvittää, koska molemmat rakastavat omaa lastaan yhtä paljon ja tietävät että se on lapsen parhaaksi. Uusioperheessä taas perhe on tullut kasaan siitä syystä, että mies ja nainen haluavat olla yhdessä, eikä suinkaan siitä syystä että ollaan yhdessä päätetty perustaa perhe. Eli ylimääräisiä jäseniä on toisen puolison tai molempien puolelta, eikä rakkaus niitä ylimääräisiä lapsia kohtaan voi olla samaa kuin biologiasta lasta kohtaan. Yritäppä siinä sitten sopia kasvatussäännöistä, kun yrität yhdistää kaksi eri perhettä, joilla saattaa olla aivan eri säännöt ja käytännöt. Tässä ap:n tapauksessa esimerkiksi tuo viimeinen lauseesi " Pääasia, että lapsella ja koko perheellä on hyvä olla ja kaikilla tasapuoliset yhteiset säännöt" ei siis todellakaan toteudu, ellet huomannut? Puheesi on siis kärpäsen surinaa korvissani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinuna kirjottaisin ihan oikean kirjeen jossa kertoisin että mies on minulle todella tärkeä mutta en voi elää parisuhteessa miehen kanssa joka antaa lapsensa/äitinsä/kenenvaan puhua epäkunnioittavasti minua kohtaan. Lapset on lapsia. Ne sanoo asioita välillä ilkeästikkin, mutta jonkun pitää kasvattaa se lapsi niin, että se ymmärtää ettei KENELLEKKÄÄN puhuta niin. Jos mies ei ole valmis kasvattamaan lapsestaan muita kunnioittavaa ihmistä niin minä en kykene olemaan mukana semmoisessa parisuhteessa, missä koen että lapsi sekä sen isä alentaa/väheksyy minun arvoani ihmisenä.
Jos sulla olisi oma lapsi ja miehen lapsi löisi häntä, niin etkö silloinkaan sanoisi mitään? Miksi olet tuollainen ovimatto? Lokkeiletko miehen omistamassa kämpässä? Kyllä omassa kodissa saa laittaa omat säännöt. Jotkut naiset jopa kieltävät exien kanssa hankittujen lasten vierailut. Sano miehelle että poika ei ole enää tervetullut jos ei ala käyttäytyyn. Kai sillä äiti on jossain minne lykätä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinuna kirjottaisin ihan oikean kirjeen jossa kertoisin että mies on minulle todella tärkeä mutta en voi elää parisuhteessa miehen kanssa joka antaa lapsensa/äitinsä/kenenvaan puhua epäkunnioittavasti minua kohtaan. Lapset on lapsia. Ne sanoo asioita välillä ilkeästikkin, mutta jonkun pitää kasvattaa se lapsi niin, että se ymmärtää ettei KENELLEKKÄÄN puhuta niin. Jos mies ei ole valmis kasvattamaan lapsestaan muita kunnioittavaa ihmistä niin minä en kykene olemaan mukana semmoisessa parisuhteessa, missä koen että lapsi sekä sen isä alentaa/väheksyy minun arvoani ihmisenä.
Melko hyvä idea, mutta myös aika helposti arvattavissa miten ap:n kuvailema mies tulisi reagoimaan kyseiseen kirjeeseen.
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla olisi oma lapsi ja miehen lapsi löisi häntä, niin etkö silloinkaan sanoisi mitään? Miksi olet tuollainen ovimatto? Lokkeiletko miehen omistamassa kämpässä? Kyllä omassa kodissa saa laittaa omat säännöt. Jotkut naiset jopa kieltävät exien kanssa hankittujen lasten vierailut. Sano miehelle että poika ei ole enää tervetullut jos ei ala käyttäytyyn. Kai sillä äiti on jossain minne lykätä?
Minä tekisin näin! Tosin minun tapauksessani omat tunteeni olisivat jo laantuneet miestä kohtaan, joka on noin nynny. Ja olisin jo kysynyt suoraan että miksi hän haluaa kasvattaa eläintenrääkkääjän, tai olisin raahannut miehen psykologille joka olisi voinut esittää hänelle saman kysymyksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä esimerkki siitä, miksi uusioperheet eivät toimi.
Kannattaisi varmaan vaan tapailla tuota miestä, ilman että sekoitatte molempien perheet ja lapset siihen sekoiluun mukaan. Tätä mieltä olen melkeinpä kaikista uusioperheistä, koska siellä on aina joku joka kärsii siitä järjestelystä. Tuo pikkupoika varmasti oireilee vanhempiensa erosta, onko koskaan tullut mieleen?
Kuule ei se ydinperhekään toimi sillä lailla, että lapsia ei kasvateta ollenkaan. Aikuisten velvollisuus on kasvattaa ja toimia lapselle turvana ja apuna, oli perhesuhde minkälainen tahansa.
Ap:n kaltainen tilanne on valitettavasti täyttä totta monessa ydinperheessä, kun vanhemmuus on täysin hukassa. Uusioperheessä taas voi olla asiat paljon paremmin. Vanhemmuus ei ole biologiaa. Pääasia, että lapsella ja koko perheellä on hyvä olla ja kaikilla tasapuoliset yhteiset säännöt.
Ap:n puolisonkin tulisi ajatella lapsensa parasta, eikä sulkea perheen toista aikuista ulkopuolelle.
Eihän se nyt noinkaan mene, paitsi sinun toiveajattelussasi. Ydinperheessähän lapset on tehty siihen tilanteeseen, että vanhemmat rakastavat toisiaan ja haluavat yhteisen lapsen. Yleensä, ja sanon yleensä! silloin myös kasvatetaan lapsi yhdessä ja jos kasvatustyylissä on eroja, ne on helpompi selvittää, koska molemmat rakastavat omaa lastaan yhtä paljon ja tietävät että se on lapsen parhaaksi. Uusioperheessä taas perhe on tullut kasaan siitä syystä, että mies ja nainen haluavat olla yhdessä, eikä suinkaan siitä syystä että ollaan yhdessä päätetty perustaa perhe. Eli ylimääräisiä jäseniä on toisen puolison tai molempien puolelta, eikä rakkaus niitä ylimääräisiä lapsia kohtaan voi olla samaa kuin biologiasta lasta kohtaan. Yritäppä siinä sitten sopia kasvatussäännöistä, kun yrität yhdistää kaksi eri perhettä, joilla saattaa olla aivan eri säännöt ja käytännöt. Tässä ap:n tapauksessa esimerkiksi tuo viimeinen lauseesi " Pääasia, että lapsella ja koko perheellä on hyvä olla ja kaikilla tasapuoliset yhteiset säännöt" ei siis todellakaan toteudu, ellet huomannut? Puheesi on siis kärpäsen surinaa korvissani.
Niin, ei se kaikilta onnistu, ja tässä ketjussa näkyy olevan valitettavan paljon huonoja kasvattajia. Jos ihmiset ovat järkeviä Aikuisia, niin se sujuu hyvin. Olen pahoillani puolestasi ja erityisesti lasten puolesta, jos katsot, että et siihen kykene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä esimerkki siitä, miksi uusioperheet eivät toimi.
Kannattaisi varmaan vaan tapailla tuota miestä, ilman että sekoitatte molempien perheet ja lapset siihen sekoiluun mukaan. Tätä mieltä olen melkeinpä kaikista uusioperheistä, koska siellä on aina joku joka kärsii siitä järjestelystä. Tuo pikkupoika varmasti oireilee vanhempiensa erosta, onko koskaan tullut mieleen?
Kuule ei se ydinperhekään toimi sillä lailla, että lapsia ei kasvateta ollenkaan. Aikuisten velvollisuus on kasvattaa ja toimia lapselle turvana ja apuna, oli perhesuhde minkälainen tahansa.
Ap:n kaltainen tilanne on valitettavasti täyttä totta monessa ydinperheessä, kun vanhemmuus on täysin hukassa. Uusioperheessä taas voi olla asiat paljon paremmin. Vanhemmuus ei ole biologiaa. Pääasia, että lapsella ja koko perheellä on hyvä olla ja kaikilla tasapuoliset yhteiset säännöt.
Ap:n puolisonkin tulisi ajatella lapsensa parasta, eikä sulkea perheen toista aikuista ulkopuolelle.
Eihän se nyt noinkaan mene, paitsi sinun toiveajattelussasi. Ydinperheessähän lapset on tehty siihen tilanteeseen, että vanhemmat rakastavat toisiaan ja haluavat yhteisen lapsen. Yleensä, ja sanon yleensä! silloin myös kasvatetaan lapsi yhdessä ja jos kasvatustyylissä on eroja, ne on helpompi selvittää, koska molemmat rakastavat omaa lastaan yhtä paljon ja tietävät että se on lapsen parhaaksi. Uusioperheessä taas perhe on tullut kasaan siitä syystä, että mies ja nainen haluavat olla yhdessä, eikä suinkaan siitä syystä että ollaan yhdessä päätetty perustaa perhe. Eli ylimääräisiä jäseniä on toisen puolison tai molempien puolelta, eikä rakkaus niitä ylimääräisiä lapsia kohtaan voi olla samaa kuin biologiasta lasta kohtaan. Yritäppä siinä sitten sopia kasvatussäännöistä, kun yrität yhdistää kaksi eri perhettä, joilla saattaa olla aivan eri säännöt ja käytännöt. Tässä ap:n tapauksessa esimerkiksi tuo viimeinen lauseesi " Pääasia, että lapsella ja koko perheellä on hyvä olla ja kaikilla tasapuoliset yhteiset säännöt" ei siis todellakaan toteudu, ellet huomannut? Puheesi on siis kärpäsen surinaa korvissani.
Niin, ei se kaikilta onnistu, ja tässä ketjussa näkyy olevan valitettavan paljon huonoja kasvattajia. Jos ihmiset ovat järkeviä Aikuisia, niin se sujuu hyvin. Olen pahoillani puolestasi ja erityisesti lasten puolesta, jos katsot, että et siihen kykene.
Ihanasti osasit kääntää asian päälaelleen. En minä missään uusioperheessä ole, joten kenen lasten puolesta sinä olet pahoillasi? Aika huvittavaa, yrität saada minulle huonon omatunnon. Noh, tiedoksesi, olen erittäin hyvä vanhempi ja syytä huoleen ei ole. Mieti mielummin näitä Suomen kahtasataamiljoonaatuhatta uusioperhettä, jossa lapset oireilevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En haluaisi olla yhdessä tollaisen henkilön kanssa joka on saanut "kasvatettua" tuollaisen hirviön. Lapsen vika se ei ole mutta hänelle on selkeästi annettu liikaa periksi. Tulee muuttumaan vielä hankalammaksi koko homma. Jos ei aio mies muuttaa mitään, lähde heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi kysymys: mitä sinä näet tuollaisessa miehessä? Seurusteletko vain, koska et osaa/uskalla olla yksin? Ei kukaan voi pitää noin tyhmää miestä haluttavana...
Kaikki maailman pahimmat sarjamurhaajat ovat olleet eläinrääkkääjiä lapsena, ja nauttineet siitä. Tämä on profiloitu fakta. Juuri tuommoisia koiran kaulankatkaisujuttuja ensin, ja ovat lopulta toteutelleet niitä. Juokse karkuun. Just saying.
Todella huolestuttava ja surullinen tilanne. Miehesi on selvästi aivan hukassa vanhemmuutensa kanssa. Pääsisittekö jonnekin keskustelemaan asiasta puolueettoman ja ulkopuolisen asiantuntijan kanssa esim. perheneuvolaan? Mikäli mies ei halua käsitellä asiaa kanssasi tai ongelmat eivät käsittely-yrityksistäkään huolimatta ratkea, suosittelisin valitettavasti jättämään miehen. Tiedän, että se olisi vaikea ja iso ratkaisu, mutta niin on kuvaamasi tilannekin. Mitä kauemmin toimit mahdollistajana näin ongelmallisessa kasvatuskuviossa, sitä isommaksi lapsi kasvaa ja myös haasteet muuttuvat vakavimmiksi ja pelottavammiksi. Voimia!
Huonosti käyttäytyvälle voi kertoa ettei lippalakki pidetä päässä sisällä.osaa käyttäytyä ruokapöydässä.ei paisko ovia.ei kiroile jne
Eihän siinä kauaa mene kun pyryllä käy ja kädet pesee. Pytyllä. Em ei oo umnetusta
Kuule ei se ydinperhekään toimi sillä lailla, että lapsia ei kasvateta ollenkaan. Aikuisten velvollisuus on kasvattaa ja toimia lapselle turvana ja apuna, oli perhesuhde minkälainen tahansa.
Ap:n kaltainen tilanne on valitettavasti täyttä totta monessa ydinperheessä, kun vanhemmuus on täysin hukassa. Uusioperheessä taas voi olla asiat paljon paremmin. Vanhemmuus ei ole biologiaa. Pääasia, että lapsella ja koko perheellä on hyvä olla ja kaikilla tasapuoliset yhteiset säännöt.
Ap:n puolisonkin tulisi ajatella lapsensa parasta, eikä sulkea perheen toista aikuista ulkopuolelle.