Lue keskustelun säännöt.
Voisitko seurustella raittiin alkoholistin kanssa?
31.12.2016 |
Eli tuollainen kysymys.
Olen nyt reilu kolmekymppinen. Juopottelu ei ollut jokapäiväistä, mutta iso ongelma. 2-3 päivääkin kun viikossa joi niin loppuaika meni lähinnä toipuessa. Ja sitten taas uudestaan. Lähinnä pahaan henkiseen oloon tullut viime vuodet juotua. Ja tunteakseni edes hetkellisesti onnellisuudentunnetta. Vaikka kyllähän se kostautui aina sitten krapulassa.
Nyt olen lopettanut juomisen ja tarkoitus on olla loppuelämä ilman alkoholia. Vajaa neljä kuukautta vasta tosin ilman. Mieli on maassa, mutta teen parhaani. Käyn psykiatrilla, mielenterveysyhdistyksellä ja a-klinikalla ja vähän harrastankin jotain vaikkei mitään kauheaa intohimoa ole vielä harrastuksia kohtaan syntynyt.
En varsinaista himoa ole koskaan viinaan tuntenut, mutta se on vaan ollut niin helppo ratkaisu pahaan oloon.
Voisitko alkaa suhteeseen minunlaiseni kanssa? Vai onko liian kova pelko että kohta se taas ratkeaa? Tai että ei kelpaa koska on hyvin vähäinen työura takana eikä muutenkaan ole ns. menestynyt elämässä?
Kommentit (39)
Mun mies on kuiva holisti kuudetta vuotta. Itse olen absolutisti. Uskoisin että hyvin toimii suhde kunhan toinenkin on juomatta, syystä tai toisesta. Se on niin pieni ja mitätön osa häntä tai arkea ettei vaikuta mitenkään. Voisin kuvitella ongelmia olevan jos kuivan alkoholistin puoliso joisi toisinaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"miksi naiset aina rakastuvat renttuihin"-biisin sanoitus ei ole ihan tyhjästä keksitty.
Mutta jatkakaa toki valehteluanne.
Onhan korvien heiluminenkin sentään liikuntaa.
En todellakaan kaipaa elämääni sellaista pelkoa, epätasapainoisuutta, draamaa ym. Tarvitsen turvallista, tasapainoista, ei-draamaisaa elämää.
Eikä toipuvan alkoholisti kanssa voisi saada mitään tasapainosta ihmissuhdetta, ja ovat yleensä todella läheisriippuvaisia. Ei ikinä.
En, sillä otan itse. Tykkään juoda kumppanin kanssa, ja sinua varmaan juopottelu häiritsisi.
Absolutisti sopii yhteen absolutistin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kannattaa olla varovainen sen seurustelun suhteen koska olet ollut kuivilla vasta vähän aikaa. Tarkoitan, että sinun pitää löytää tasapainoinen ihminen, koska vuoristorata suhteet voi aiheuttaa ratkeamisen. Ehkä kannattaa odottaa ja tasapainottaa omaa tilannettaan vielä jonkin aikaa ennen deittailua. Hyvä, että olet hakenut apua ja voit tästäkin asiasta varmaan keskustella siellä avun piirissä.
Minun kaveri oli kunnon juoppo ja juominen loppui vasta kun lääkäri sanoi että seuraava ryyppyreissu jää viimeiseksi kun maksa on loppu. Nyt 10 vuotta myöhemmin hänellä on kiva puoliso, lapsi, työ ja koti.
Addiktio harvoin parantuu, vaan korvaantuu toisella addiktiolla (tulevat uskoon, alkavat himourheilemaan, peliriippuvuus...) eli en voisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieluummin en. Kahden sellaisen kanssa suhteessa ollut, ja kyllä ne alkoholismiin johtaneet tunne-elämän ongelmat näkyivät ja kanavoituivat herkästi muuhun riippuvuudenomaiseen käytökseen.
Olen seurustellut. Kadun. Tai no... Ei hän kyllä oikeasti ole raitiskaan, mutta vaikka olisi, niin se epärehellisyyden määrä on raivostuttava ja lisäksi alkoholisti on aina tikittävä aikap#mmi (täällä ei varmaan saa kirjoittaa sitä sanaa, lol.) Alkoholistin kanssa ei voi ikinä rentoutua täydellisesti. Jos et tiedä miksi, niin mene ja kokeile suhdetta alkoholistin kanssa. Sittenpähän tiedät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voisi. En halua enää koskaan kokea sitä helvettiä uudelleen, että olen kiinni alkoholistissa. Alkoholisti on aina holisti. Huume voi vain muuttua. Yleensä raitistunut holisti löytää vaan toisen addiktion.
Voisin hyvinkin seurustella raittiin alkoholistin kanssa, jos hän on hoitanut sairauttaan. Jos vain olisi juomatta, niin en. Raittiuden suhteen luottaisin paremmin, jos sitä olisi+5v takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itse tykkään ottaa, niin ihan siksi en ryhtyisi kanssasi suhteeseen.
Olin suhteessa miehen kanssa, joka oli ensi vuodet alkoholisti. Oli korkeasti koulutettu, hurmaava henkilö. Alkoholismi vei hänet lopulta tilanteeseen, jossa hän suistui pohjalle. Meni työpaikka ja asunto, kaikki oleellinen. Pohjalta alkoi tervehtymisprosessi, hän kävi aktiivisesti vertaistukiryhmissä, pääsi takaisin työelämään ja muutenkin elämä oli normaalia ja hyvää. Viimeiset vuodet hänen kanssaan olivat mukavia, mutta tietty epäluotettavuus ja egoismi pysyivät hänen luonteessaan jatkuvasti. Valehtelua, seksuaalista perversiota joka tuli julkiseksi. Ristiriitainen persoona, jonka kanssa vietin monta vuotta. Nyt ihmettelen, kuinka jaksoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapailin miestä joka oli ollut raittiina n. 1,5vuotta. Ei siitä oikein mitään tullut kun miehellä oli edelleen paljon asioita kesken. Kaikki tuntui pyörivän hänen raitistumisen ympärillä. Hyvä tyyppi mutta ei vaan ollut vielä valmis ja molemmat se yhdessä todettiin. Kaikilla erilaisia tilanteita mutta ehkä 4kk on vielä liian lyhyt aika suhteeseen. Hoida itsesi kuntoon, tee mieluisia asioita ja nauti päihteettömästä elämästä. Rakenna hiljalleen omaa elämää.
Itselle ei millään työurilla ja sellaisilla olisi mitään väliä. Tärkeintä on tämä hetki ja siihen sinunkin kannattaa keskittyä. Menneille ei voi mitään. Tsemppiä jatkoon.
Anteeksi mutta koko tekstisi oikein huokuu sitä miten traumatisoitunut olet ja miten sietämättömän vaikeaa sinun on olla yksin. Lopeta haaveilu siitä että kumppani eli _joku toinen_ korjaisi sinut ja ota itse vastuu itsestäsi. Tällä hetkellä sinulla ei ole mitään annettavaa, olet aivan liian sekaisin ja romuna
Muista ap, että tällä palstalla iso osa vastauksista ei tule ns. normaaleilta naisilta, joiden kanssa haluaisit parisuhteeseen, vaan yliedustettuna ovat mm. mielenterveysongelmaiset, syrjäytyneet, katkeroituneet miesvihaajat ja vanhemmat naiset. Eli paljon sellaisia, joiden kanssa tuskin edes haluaisit parisuhdetta.
Voisitko seurustella sellaisen kanssa joka on ollu vaikka auto onnettomuudessa? Ikuisesti onnettomuus taipuvainen kun on ollut onnettomuudessa.
Pari hassua KUUKAUTTA juomatta ja sairaalloisen huono itsetunto, siinäpä suorastaan mahtavat lähtökohdat tasapainoiselle parisuhteelle...
En vielä noin lyhyen raittiuskauden jälkeen, mutta ehkä vuoden päästä jo voisin jos lipsumisia ei olisi tapahtunut. Itselleen ja muille ei kannata valehdella tästä asiasta, sillä se tie on lyhyt. Raittius on varmasti jatkuvaa keskustelua itsensä kanssa ja siihen väliin ja keskeneräisyyteen en sotkisi parisuhdetta. Luulen kuitenkin, että sinulla tilanne on jo aika hyvällä mallilla ja tulet olemaan hyvä ja itsensä tunteva kumppani parisuhteessa. Kun tunnet itsesi, niin pystyt keskittymään toiseen täysillä ja jos toinenkin on ehjä ihminen, niin suhteesta voi tulla upea. Onnea matkaan siis ap!