Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Rumat naiset - avaudutaan tänne kokemuksistamme
31.12.2016 |
Tänne saa avautua nöyryyttävistä ja kipeistä hetkistään, minä aloitan.
Olin pääsykokeissa, tehtävänä oli esitellä muille jumppaliike. Jokaiseen liikkeeseen piti pyytää avustaja ryhmästä. Yksi poika viittoili itsensä avustajaksi jokaiselle kauniille tytölle. Kun tuli minun vuoroni, hän ei yhtäkkiä tullutkaan innolla auttamaan, lopulta eräs vanhempi nainen tuli avustajakseni. Tapauksesta tulee vieläkin ahdistava olo, se oli niin nöyryyttävää kaikkien edessä.
Toinen tapaus on kanssa syöpynyt mieleeni erittäin ahdistavana. Tapasin mieheni kavereiden naiset ensimmäistä kertaa. Oli todella nöyryyttävää kun esiin astelee kaksi hoikkaa ja upeaa alle parikymppistä naista, olin todella nolona mieheni puolesta, koska itse olen aivan toista maata. Minun oli pakko poistua jossain kohtaa, ahdistus ja häpeä alkoi olla niin suurta. Itkin yöllä ahdistustani, miksi minulle on annettu näin kamalat kasvot...
Kommentit (1086)
PaskaaElämää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sulla on kuitenkin mies? Et siis voi olla toivoton tapaus. Muhun ei ole mies edes koskenut koko elämäni aikana...
Ihan mielenkiinnosta, millainen ihminen muuten olet? Koska minulla on, anteeksi nyt vain hänelle, todella ruma ja lihava ystävä joka on myös äärimmäisen ujo ja hänelläkin on pari yhdenillan juttua ollut. Kuulostaa jotenkin tosi uskomattomalta ettei IKINÄ KUKAAN olisi sinusta edes vähän kiinnostunut.
Rumien naisten osaksi lankeaa ikävä kyllä olla se nainen, johon ns. lasketaan lastit hädän hetkellä mutta johon kukaan mies ei ihastu/rakastu. Olla se ihminen, jota ei aidosti haluta tai josta ei välitetä tuon taivaallista sen jälkeen kun mies on saanut tyydytettyä tarpeensa. Ei sellainen osa mitenkään ruusuinen ole, saatika että se korvaisi molemminpuolisen luottamuksen, rakkauden, kunnioituksen -ja sitoutumisen. Itse en ole koskaan onnistunut saamaan suhteeseen edes niitä vähemmän komeita miehiä, en koskaan. Olen heitä itse henkilökohtaisesti lähestynyt, silti vastaanotto on jompikumpi näistä: Joko mies haluaa kanssani vain tyyliin känniseksiä tai sitten antaa tylysti pakit. Eli suhteeseen pääsystä voin vain haaveilla. Olen muuten päälle parikymppinen nainen, ja en ole koskaan elämäni aikana ollut vakavassa parisuhteessa. Jos nainen ei kelpaa ns. huippuvuosinaan niin miksi hän kelpaisi miehille myöhemminkään? Masentavinta tässä on se että tiimalasista valuu hiekka hukkaan koko ajan eikä ole mitään mitä voisin tälle asialle tehdä. Olen kasvoistani niin ruma ettei huipputason vartalokaan sitä koskaan pystyisi kompensoimaan. En liioittele laisinkaan enkä kerjää sääliä, sanon vain asiat niin kuin ne todellisuudessa ovat.
Itsetunto on se joka ratkaisee, sukulaisissa paljon miehiä joilla naisen halveksunta yleisellä tasolla, melkein näin, mitä kauniimpi sitä enemmän. Johtunee ehkä pelosta, ei tosiaan kauneudella ole heille merkitystä, vain kenen kanssa relaavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-- Kaverimies kertoi pitävänsä minua saatanan rumana :D
siis mitä helvettiä? Täällä on parikin naista tullut kertomaan näistä "kaverimiehistään", jotka oksentavat mielipiteensä tuosta vaan. EI tuollaista tarvitse eikä pidä sietää. Miten nämä naiset suhtautuisivat, jos heidän hyvä naispuolinen ystävänsä sanoisi että 'kyl sä oikeesti oot ihan helvetin ruma'? Saattaisi tulla sanomista tai mennä välit poikki. Miksi tällaiset kommentit mies"kavereilta" ovat jotenkin hyväksyttävämpiä? Ei sellaista henkilöä voi kutsua ystäväksi, joka loukkaa toista tietoisesti ja tarkoituksella.
Siihen on tottunut rumana. Ja minusta tuo kaverimiehen kommentti oli fiksussa kohtaa sanottu, sillä olimme siinä kohtaa kahden. Teini-iässä tapahtui enemmän niin, että pojat halusivat nolata mahdollisimman monen ollessa kuulolla. Nykyisin aikuisena tuollaista ei onneksi tapahdu ja sellaista en enää sietäisikään.
On se hyvä että naisissakin on tasapainottavia henkilöitä, vaikkakin edelleen selvästi useampi miehistä jää yksin ja meninistien pitäisi taistella politiikan tasolla asiaa vastaan. Etenkin kun miehet kärsivät yksinäisyydestä enemmän. Naiset pärjäävät mainiosti yksin kuten aina kehuvat.
Ja se mitä moni ihminen ajattelee rumista ihmisistä, niin näkee myös internetissä. Meillä on esimerkiksi meemejä joissa on ruma ihminen jollain hauskalla tekstillä.
http://www.relatably.com/m/img/ugly-memes-pics/4953cd2978c12fd053056d56…
Tässä nyt esimerkkinä yksi. Ja tätä naista on kutsuttu maailman rumimmaksi. Juu, ei kieltämättä mahdu nykyisiin kauneusstandardeihin, mutta eikö ole aika julmaa kohtelua?
Voitaisiinko olla vastaamatta näihin "mene salille ja laita hiukset, niin olet kaunis" provoihin ja keskittyä olennaiseen? Minä kun kaipaisin ihan oikeasti vertaistukea omaan rumuuteeni ja siitä saamaani kohteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä myös yksi ei-niin-viehättävä nainen. Miehille olen lähinnä ilmaa tai frendimatskua. Joku kaverimies joskus ihastuu luonteeseen, olen hauska ja kiltti luonne, mutta ulkonäkö ei sitten kuitenkaan riitä. :) baarissa, tapahtumissa yms. olen näkymätön ja minut lempataan heti kun parempaa ilmestyy näköpiiriin.
Naama on muodoton pallo, pienet silmät ja isohko nenä. Aikamoiset contourit saisi tehdä että saisin naamani tasapainoiseksi. Lisäksi kropaltani olen leveäharteinen ja muutenkin roteva, joka ei tietenkään ole mitenkään naisellista. Hoikka olen kyllä, litteä vatsa, C-kupin tissit, mutta eipä ne oikein pääse oikeuksiinsa.
Ja kyllä, kohdallani sanonta "rumat ne vaatteilla koreilee" pitää täysin paikkansa! Hipsterityyli ökyhintaisilla vaatteilla/laseilla/laukuilla ja trendikäs yksiö Kalliossa tuovat iloa elämään, samoin kuin matkustelu. :) Nämä ovat ihan sallittuja myös meille ei-niin-viehättäville.
Olen 24-v nuori ylipainoinen nainen (162/80 ja kyllä, valitettavasti..). Mielestäni olen kasvoista kaunis - tummat piirteet, paksut hiukset. Rasvakin on kertynyt suht tasaisesti ympäri kehoa ja kannan itseni ryhdikkäästi, koska harrastan urheilua paljon. Ja ennen kuin joku tulee sanomaan niin kyllä, en laihdu vaikka urheilen paljon ja voin olla ylipainoinen vaikka harrastan liikuntaa, sillä syön kaikkea liikaa ja herkuttelen - ruokatottumusten muutosta harjoiteltaessa. :)
No, summa summarum - kyllä, olen ylipainoinen, mutten mielestäni ruma. Ylipaino on kuitenkin monen mielestä rumaa ja se on tullut esille mm. baarissa ja kerran jopa Prismassa.
Tämä Prisma-kokemus oli kaikista traumaattisin. Olin leipäosastolla ottamassa lihapasteijaa evääksi (hyi minua!) pussiin kun n.40-v mies n.6-v tyttärensä kanssa tulee viereeni. Mies katsoo minua ja tuhahtaa: "Etkö muka saa tarpeeksi kaloreita ruoasta?".
Voin sanoa, että siinä meni päivä pilalle. Baarissa tulleet torjunnat ym. menevät suht nopeasti toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos vaikka satuttavathan nekin. Mutta että ei voi edes ruokakaupassa käydä ilman, että joku idiootti tulee kertomaan, kuinka vastenmielinen hänen mielestään olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
PaskaaElämää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sulla on kuitenkin mies? Et siis voi olla toivoton tapaus. Muhun ei ole mies edes koskenut koko elämäni aikana...
Ihan mielenkiinnosta, millainen ihminen muuten olet? Koska minulla on, anteeksi nyt vain hänelle, todella ruma ja lihava ystävä joka on myös äärimmäisen ujo ja hänelläkin on pari yhdenillan juttua ollut. Kuulostaa jotenkin tosi uskomattomalta ettei IKINÄ KUKAAN olisi sinusta edes vähän kiinnostunut.
Rumien naisten osaksi lankeaa ikävä kyllä olla se nainen, johon ns. lasketaan lastit hädän hetkellä mutta johon kukaan mies ei ihastu/rakastu. Olla se ihminen, jota ei aidosti haluta tai josta ei välitetä tuon taivaallista sen jälkeen kun mies on saanut tyydytettyä tarpeensa. Ei sellainen osa mitenkään ruusuinen ole, saatika että se korvaisi molemminpuolisen luottamuksen, rakkauden, kunnioituksen -ja sitoutumisen. Itse en ole koskaan onnistunut saamaan suhteeseen edes niitä vähemmän komeita miehiä, en koskaan. Olen heitä itse henkilökohtaisesti lähestynyt, silti vastaanotto on jompikumpi näistä: Joko mies haluaa kanssani vain tyyliin känniseksiä tai sitten antaa tylysti pakit. Eli suhteeseen pääsystä voin vain haaveilla. Olen muuten päälle parikymppinen nainen, ja en ole koskaan elämäni aikana ollut vakavassa parisuhteessa. Jos nainen ei kelpaa ns. huippuvuosinaan niin miksi hän kelpaisi miehille myöhemminkään? Masentavinta tässä on se että tiimalasista valuu hiekka hukkaan koko ajan eikä ole mitään mitä voisin tälle asialle tehdä. Olen kasvoistani niin ruma ettei huipputason vartalokaan sitä koskaan pystyisi kompensoimaan. En liioittele laisinkaan enkä kerjää sääliä, sanon vain asiat niin kuin ne todellisuudessa ovat.
Täähän on varsinainen unelmadiili siihen verrattuna, mihin epäviehättävät miehet (mm. lyhyet, työttömät ja rumat) saavat tyytyä.
Olen ruma, tiedän sen varsin hyvin. Olen sattunut saamaan pelkästään hyväkäytöksisiä ystäviä, tuttavia ja sukulaisia, ja tavannut pelkästään miellyttäviä ihmisiä, kun olen asiasta saanut kuulla yhden ainoan kerran. Se kerta jäikin sitten mieleeni...eikä siksi, että olisi minua sen kummemmin loukannut.
Olin metrossa matkalla keskustaan. Istuskelin omissa ajatuksissani, kun kahden...noh, ei niin komean urhon keskustelu kiinnitti huomioni. "Ei ole kyllä minkään näkönen toikaan ämmä, hyi saatana" ! "Älä muuta sano, mistä noin rumia lehmiä löytyykin". Tämän keskustelun siis kävi kaksi kuselta haisevaa, sammaltavaa ja epäsiistiä sekakäyttäjää. Kuuntelin rauhallisesti loppuun heidän murheensa. Ruma naamani oli pilannut heidän siihen asti loistavan päivänsä! Heidän saatuaan ahdistuksensa ulos nousin istuimeltani, varmuuden vuoksi. Kuuluvalla ja äänellä, heitä vuorotellen silmiin katsoen kysyin että miten he, kuset housussa taapertavat, epämiellyttävät ihmisroskat katsovat voivansa arvostella satunnaista ohikulkijaa. Paskaläjät alkoivat kompuroida raivo silmissään minua kohti. Metron ovi aukesi juuri sopivasti ja livahdin ovesta ulos iloisesti nauraen reppanoiden jäädessä etsimään ovea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, on tuolla valkoisemmat hampaat kuin minulla. Murica fuck yeah.
Minua ainakin ajoittain ahdistaa paljonkin se, että tajuan etten tule koskaan kelpaamaan parisuhteeseen. Että loppuelämä tulee olemaan sitä, että asun yksin kerrostaloyksiössä ilman miestä, keskittyen vain uralla etenemiseen ja harrastuksiini. Jää täysin väliin kokemus siitä, että voisi rakastaa toista, olla toiselle kumppani ja jakaa elämä. Haave lapsista ja elämästä kaupungin ulkopuolella omakotitalossa jää toteutumatta. Joskus tunnen myös vihaa, että miksi juuri minusta tuli näin ruma etten kelpaa, mutta tuo tunne usein väistyy nopeasti kun tajuan, että ainakin olen terve ja voin elää rumuudestani huolimatta hyvää elämää.
Nykyisin aikuisena en useinkaan enää kuule olevani ruma koska en enää uskalla käydä baareissa edes lasillisella, yökerhoista puhumattakaan. Olen vain näkymätön ja tottunut suht hyvin siihen, että synttäreillä ym. olen paikan ainoa sinkku.
Olen kokeillut baarit, suomi24 ja tinderit. Ei mitään, ellei kelpaavuutta humalaiseen seksiin lasketa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun täytyy vain luottaa itseesi. Se on ainoa keino. Sinulla on oikeus elää sellaisena kuin olet.
Tuli paha mieli rumien naisten puolesta :( Haluaisin vain paijailla ja pussailla ja pitää rumaa naista hyvänä <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rumakin voi olla tyylikäs ja huomiotaherättävä, jos siihen panostaa. Tyyli on ikuista eikä kuulu vain nuorille ja kauniille. Rumasta ei saa kaunista, mutta seinäruusuksi ei kukaan pakota.
Naama muodoton ja taikinamainen, ei leukaa ja silmät syvällä päässä. Siinä ei kuulka nätit hiukset ja treenattu kroppa paljoa paina, kun pärstä näyttää tältä !
kun olin teini ,pojat huutelivat" perse upee naama karsee !" Ja tekivät oksennuseleitä. Baarissa tuttua on takaapäin tuttavuutta hieromaan saapuva mies, jolle tulee kiire pois kun käännyn !
Olen sinkku, olen ollut sinkku lähes koko elämäni. Seurusteluhistoriaan kuuluvat väkivaltainen romanimies ja sekakäyttäjä..
Lapsia ei ole,kenen kanssa minä sen lapsen tekisin ja ottaisinko muka riskin ,että saisin näköiseni tyttären?!
Vierailija kirjoitti:
Kauhean pinnallista porukkaa. Ällöttää tuollaiset miehet jotka noin selvästi juoksevat kauniiden naisten perässä (jumppa-apu). Hyvät käytöstavat ja kasvatus näkyvät. Esimerkiksi hyvännäköinen ja varakkaan taustan omaava mies joka on kohtelias kaikille on täysin eri asia kuin tuollainen opportunisti pyrkyri.
Sekö lämmittää rumaa naista, jos mies toimii pelkästä kohteliaisuudesta ja mitään muuta ei asiasta tule?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kaunis. Mut arvatkaapa mitä. Se on suurimmaksi osaksi vain stailausta,johon pystyy ihan kuka tahansa.
En halus lytätä kokemuksianne,maailma on hirveän ulkonäkökeskeinen paikka. Tiedän säästyneeni monelta harmilta ihan vain naamakertoimen mukaan.
Mutta nyt siihen itse aiheeseen. En usko,että rumuutta on. On vain ihmisiä,jotka eivät osaa tuoda parhaita puoliaan esille. Täällä moni on sanonut,että on ruma vartalo. Olisiko kuitenkin niin,että ostat vaatteita,jotka eivät leikkaukseltaan,väreiltään tai tyyliltään sovi juuri sinun vartalollesi pätkääkään?
Minulla on esim.todella(siis ihan todella)riippuvat ja pienet rinnat. Siksi ostan vain sellaisia rintsikoita,jotka nostavat niitä ylöspäin ja harvoin käytän esim.peplum-tyylisiä paitoja tai lyhyitä takkeja,koska ne vain korostaisivat tätä vartaloni "epäkohtaa".
Minulla oli myös joskus ihan kauhean värinen tukka. Näytin ihan väsyneeltä,sellaiselta,joka ei ole käynyt suihkussa viikkoihin. Sen sijaan,että värjäilin kotona,menin asiansa tuntevalle kampaajalle. Nuorelle,joka on käynyt koulutuksissa ihan lähiaikoina ja osasi kunnostaa mallin ja värin tähän päivään. Ette voi uskoa miten erilaiselta näytin!
Lisäksi opettelin meikkaamaan. Tai lähinnä vähentämään turhan raskasta meikkiä. Ostin omalle ihotyypille sopivan meikkivoiteen. Jo se,että ihoni punakkuus ja tummat silmänaluset katosivat teki ihmeitä! Opettelin piirtämään kulmat (suosittelen sitä Lumenen kynää) ja käytän arkena tämän lisäksi vain poskipunaa ja ripsaria. Ripsari maksoi Tokmannilla 4€(Lumene)eli mikään rikas ei tarvitse olla.
Huolehdin myös,että hygienia on kohdallaan. Harjaan hampaat valkaisevalla tahnalla ja suihkautin aamulla hajuvettä. Tuntuu heti paljon paremmalle!
Suosittelen rohkeasti kysymään ammattilaiselta apua. Minä olen pyytänyt niin meikkiosastolla kuin vaatekauppassakin myyjän apua. Ja kertonut budjetin. Jos haluan maksaa max.20€ meikkivoiteesta,en häpeä sanoa sitä. Koska sillä hinnalla saa jo tosi hyvän.
https://1.bp.blogspot.com/_wg2mnzIH9mI/TJ_SZubZdkI/AAAAAAAAHFI/MnjpqRTZ…
Stailaapa siitä. Veikkaan nimittäin että tähän ketjuun on kirjoittanut jotain tuon tyyppisiä, mutta kaikilla hampailla toki.
Tämä on itseasiassa huono esimerkki. Tuolla naisella nimenomaan on puutteita, joita stailauksella saisi paremmiksi kuten rasvaiset hiukset ja hampaan puuttuminen. Kasvojen luustohan on ihan normaali!
Olen kyllä samaa mieltä, että todellakaan kaikkia ei stailaus pelasta.
Vierailija kirjoitti:
Olen 24-v nuori ylipainoinen nainen (162/80 ja kyllä, valitettavasti..). Mielestäni olen kasvoista kaunis - tummat piirteet, paksut hiukset. Rasvakin on kertynyt suht tasaisesti ympäri kehoa ja kannan itseni ryhdikkäästi, koska harrastan urheilua paljon. Ja ennen kuin joku tulee sanomaan niin kyllä, en laihdu vaikka urheilen paljon ja voin olla ylipainoinen vaikka harrastan liikuntaa, sillä syön kaikkea liikaa ja herkuttelen - ruokatottumusten muutosta harjoiteltaessa. :)
No, summa summarum - kyllä, olen ylipainoinen, mutten mielestäni ruma. Ylipaino on kuitenkin monen mielestä rumaa ja se on tullut esille mm. baarissa ja kerran jopa Prismassa.
Tämä Prisma-kokemus oli kaikista traumaattisin. Olin leipäosastolla ottamassa lihapasteijaa evääksi (hyi minua!) pussiin kun n.40-v mies n.6-v tyttärensä kanssa tulee viereeni. Mies katsoo minua ja tuhahtaa: "Etkö muka saa tarpeeksi kaloreita ruoasta?".
Voin sanoa, että siinä meni päivä pilalle. Baarissa tulleet torjunnat ym. menevät suht nopeasti toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos vaikka satuttavathan nekin. Mutta että ei voi edes ruokakaupassa käydä ilman, että joku idiootti tulee kertomaan, kuinka vastenmielinen hänen mielestään olen.
Jo oli tökeröä käytöstä siltä mieheltä, olisin sanonut henkilökunnalle, ettei saa rauhassa asioida!
Täällä 22v nainen huutelee teille kaikille "rumille naisille": Minusta kukaan ei ole ruma :) kliseisesti sanottuna sisäinen kauneus on se joka näkyy ja ulkoinen olemus muuttuu kuitenkin elämän mukana. Te olette kaikki täällä kauniita! (olen itsekin vain ok:n näköinen)
Alue: Aihe vapaa
Saako naisillekin sanoa näin?