Onko oikeesti normaalia että mies pitää herättää joka helvetin päivä!
Ja jos en herätä, se nukkuu iltapäivään. Minä sitten keksin lasten loman ohjelmaa. Mies sitten ip sanoo että oisko ehdotuksia mitä tänään vois tehdä ja mua niin vituttaa!!
Kommentit (43)
Tästä syystä erosin exästä. Hänellä oli tapana tulla nukkumaan joskus kuuden aikoihin aamulla jolloin itse nousin ja lähdin koiran kanssa lenkille, ja herätä 12 tuntia myöhemmin, joten näimme toisiamme muutaman tunnin päivässä... Sitten jos jonnekin piti lähteä, niin missään tapauksessa häntä ei saanut herättää ennen yhtätoista aamupäivällä, ja herättäminen piti tehdä niin, että kävi vartin välein neljä kertaa muistuttamassa, että pitäisi herätä, ja sitten kahdeltatoista hän nousi väsymystä valittaen. Sittenkin piti vielä tunti juoda kahvia ja valittaa, ennen kuin saattoi mennä suihkuun, niin että joskus kahden aikoihin päästiin lähtemään. Ja koko reissun mies valittaa väsymystä. Sitten ihmetteli kun en halunnut tehdä hänen kanssaan mitään. En edes tajua miten kestin sitä monta vuotta. Nyt on autuasta olla sinkku, kun kukaan ei soita viereisessä huoneessa kitaraa kolmelta yöllä tai valita aiheuttamastani metelistä iltapäivällä.
Nimi_ kirjoitti:
1. en ota vastuuta aikuisen ihmisen herättelemisestä.
2. en kysele anopeilta tommonenko hän on.
3. en jää odottelemaan koskahan suvaitsee heräillä, osaan mennä ja toimia yksinkin.
4. en tilaa lääkäriä aikuiselle ihmiselle.
5. suosittelen ottamaan eron ja elämään omaa elämää ilman patalaiskaa paassuuttajaa.
Patalaiska passuuttaja, jos ei herää juuri silloin, kun sinä haluat?
Ei todellakaan tarkoita laiskaa, jos aamuisin nukkuu pidempään kuin se parisuhteen toinen osapuoli.
Vierailija kirjoitti:
Siis et ole tosissasi? Voiko tuollainen oikeasti ärsyttää jotain? Miksi silloin iltapäivällä ei voi perheenä enää mitään tehdä??
Minut pitää herättää aina, muuten nukun ihan helposti kahteentoista. Ikinä mies ei ole siitä valittanut eikä meidän tekemiset ole sen takia koskaan jäänyt tekemättä. Hyvin ollaan ehditty lasten kanssa mennä sinne sun tänne vaikka minä olisinkin nukkunut pitkään.
Kyllä tuollainen ärsyttää varsinkin jos se herättäminenkin pitää tehdä 10 kertaa ennen kuin tyyppi edes liikahtaa.
Jos lapset heräävät aamulla vaikka 9 aikaan ja aikuinen nukkuu puoleen päivään, lapsille pitää laittaa jo lounas, kun toinen vasta hiippailee aamukahville. Sitten se vielä valittaa, kun ei tee vielä mieli lounasta, vaan pitää vain saada se kahvi ja rauhassa heräillä. Siinä menee perheen yhteinen lounas. Ehkä sinusta ei ole mitenkään tärkeää, mutta joidenkin mielestä on ihan hyvä juttu, että perhe syö yhdessä ja vaikka arvostaisi sitä, että toinen on sen ruoan tehnyt.
Tähän vuodenaikaan myös monenlaiset aktiviteetit olisi kiva tehdä siinä puolenpäivän molemmin puolin, kun jo puoli neljältä alkaa olla pimeää.
Joihinkin aktiviteetteihin pitää päästä ajoissa lähtemään, jos on ajomatkaa tai jos on kyse aktiviteetistä, jossa menee koko päivä tai esimerkiksi elokuvanäytös.
Mitä muuten tapahtuisi, jos miehesikin haluaisi nukkua pidempään? Jäisivätkö lapset hoitamatta? Miksi oletat, että on ihan ok, kun mies nousee hoitamaan lapsia ja sinä vain käännät kylkeä?
Tässä nyt ihan muutamia ajatuksia.
Nuo tuollaiset mammanpojat voi passittaa kotiin kasvamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja jos en herätä, se nukkuu iltapäivään. Minä sitten keksin lasten loman ohjelmaa. Mies sitten ip sanoo että oisko ehdotuksia mitä tänään vois tehdä ja mua niin vituttaa!!
Lakkaa olemasta mutsi miehellesi!!
Pakkaat vaan aamulla muksut autoon ja viet jonnekin kivaa paikkaan koko päiväksi ja mies saa sitten soitella perään kun herää. Kotin palattuasi sitten lykkäät kiukkuiset kakarat miehelle kun se on saanu levätä koko päivän ja lähde itseksesi jonnekin tuulettumaan. Toista tarpeeksi monta kertaa niin viesti menee perille.
Vierailija kirjoitti:
Nimi_ kirjoitti:
1. en ota vastuuta aikuisen ihmisen herättelemisestä.
2. en kysele anopeilta tommonenko hän on.
3. en jää odottelemaan koskahan suvaitsee heräillä, osaan mennä ja toimia yksinkin.
4. en tilaa lääkäriä aikuiselle ihmiselle.
5. suosittelen ottamaan eron ja elämään omaa elämää ilman patalaiskaa paassuuttajaa.
Patalaiska passuuttaja, jos ei herää juuri silloin, kun sinä haluat?
Ei todellakaan tarkoita laiskaa, jos aamuisin nukkuu pidempään kuin se parisuhteen toinen osapuoli.
Mitäs se sitten on, jos olettaa, että toinen hoitaa lapset ja tekee ruoat sillä aikaa, kun toinen nukkuu? Aika harvoin taitaa olla niin, että se, joka nukkuu pidempään, on lasten kanssa valvonut illalla pidempään ja tehnyt vielä ruoan tai muita kotitöitä.
Miksi pitää herättää?
Miksi ei saa nukkua univelkoja pois?
Mikä miestä väsyttää? Stressi? Sairaus? Masennus?
Pitäisikö miehen käydä lääkärissä?
Itse kärsin nuorena yhden syksyn ajan todella voimakkaasta väsymyksestä. En jaksanut tehdä muuta kuin käydä koulussa ja tulla kotiin nukkumaan. Se meni kuitenki jossakin vaiheessa ohi.
Puoli vuotta myöhemmin toinen puoli kehosta halvaantui. Diagnoosi oli ms-tauti. Se aiempi väsymyskin oli johtunut siitä.
Ja minä olin vaan pitänyt itseäni laiskana 😞
Ei ole normaalia, ettei vaimo herätä miestä joka aamu suihinotolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos en herätä, se nukkuu iltapäivään. Minä sitten keksin lasten loman ohjelmaa. Mies sitten ip sanoo että oisko ehdotuksia mitä tänään vois tehdä ja mua niin vituttaa!!
Lakkaa olemasta mutsi miehellesi!!
Pakkaat vaan aamulla muksut autoon ja viet jonnekin kivaa paikkaan koko päiväksi ja mies saa sitten soitella perään kun herää. Kotin palattuasi sitten lykkäät kiukkuiset kakarat miehelle kun se on saanu levätä koko päivän ja lähde itseksesi jonnekin tuulettumaan. Toista tarpeeksi monta kertaa niin viesti menee perille.
Miksi mies soittelisi perään? Tuohan on vain palvelus sille miehelle. Saa nukkua ihan rauhassa ja olla koko päivän kivasti kotona tekemättä yhtään mitään. Illalla väsyneille lapsille iltapala ja nukkumaan ja taas alkaa oma aika. Mikäs sen mukavampaa.
Olisit ostanut sille joululahjaksi herätyskellon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis et ole tosissasi? Voiko tuollainen oikeasti ärsyttää jotain? Miksi silloin iltapäivällä ei voi perheenä enää mitään tehdä??
Minut pitää herättää aina, muuten nukun ihan helposti kahteentoista. Ikinä mies ei ole siitä valittanut eikä meidän tekemiset ole sen takia koskaan jäänyt tekemättä. Hyvin ollaan ehditty lasten kanssa mennä sinne sun tänne vaikka minä olisinkin nukkunut pitkään.Kyllä tuollainen ärsyttää varsinkin jos se herättäminenkin pitää tehdä 10 kertaa ennen kuin tyyppi edes liikahtaa.
Jos lapset heräävät aamulla vaikka 9 aikaan ja aikuinen nukkuu puoleen päivään, lapsille pitää laittaa jo lounas, kun toinen vasta hiippailee aamukahville. Sitten se vielä valittaa, kun ei tee vielä mieli lounasta, vaan pitää vain saada se kahvi ja rauhassa heräillä. Siinä menee perheen yhteinen lounas. Ehkä sinusta ei ole mitenkään tärkeää, mutta joidenkin mielestä on ihan hyvä juttu, että perhe syö yhdessä ja vaikka arvostaisi sitä, että toinen on sen ruoan tehnyt.
Tähän vuodenaikaan myös monenlaiset aktiviteetit olisi kiva tehdä siinä puolenpäivän molemmin puolin, kun jo puoli neljältä alkaa olla pimeää.
Joihinkin aktiviteetteihin pitää päästä ajoissa lähtemään, jos on ajomatkaa tai jos on kyse aktiviteetistä, jossa menee koko päivä tai esimerkiksi elokuvanäytös.
Mitä muuten tapahtuisi, jos miehesikin haluaisi nukkua pidempään? Jäisivätkö lapset hoitamatta? Miksi oletat, että on ihan ok, kun mies nousee hoitamaan lapsia ja sinä vain käännät kylkeä?
Tässä nyt ihan muutamia ajatuksia.
Siksi oletan, koska mies on sen sanonut. Ei häntä todellakaan haittaa se, että katsoo lasten perään aamuisin, koska on itse aamuvirkku ja joka tapauksessa heräisi aikaisin. Kun lapset olivat pienempiä, saattoivat lähteä pihalle tai laskemaan mäkeä heti aamusta eikä koskaan valittanut, kun minä en lähtenyt mukaan. Me osataan tehdä asioita lasten kanssa ilman, että se toinen vanhempi on siinä koko ajan vieressä.
Lounaan mies tekee viikonloppuisin usein ja ihan omasta halustaan, koska on hereillä hyvissä ajoin. Mä teen sen arkisin ja me syödään aina yhdessä päivällinen.
Lounaskin syödään usein yhdessä, koska syödään se n. klo 12 ja se on usein mun aamupala.
Kaikkiin lasten aktiviteetteihin ym. kyllä ehditään iltapäivälläkin. Esim. HopLop. Mikä pakko sinne on aamusta mennä?
Mä tykkään ilta-ajasta ja siitä pimeästä, kun taas mies ei silloin enää jaksa ja halua tehdä mitään. Voisinhan valittaa siitä, mutta miksi valittaisin. Mies on iltauninen ja aamuvirkku ja ihan ok mulle. Me käydään sitten ilman miestä katselemassa pimeällä tähtiä ja laskemassa valaistua mäkeä ilman ryysistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis et ole tosissasi? Voiko tuollainen oikeasti ärsyttää jotain? Miksi silloin iltapäivällä ei voi perheenä enää mitään tehdä??
Minut pitää herättää aina, muuten nukun ihan helposti kahteentoista. Ikinä mies ei ole siitä valittanut eikä meidän tekemiset ole sen takia koskaan jäänyt tekemättä. Hyvin ollaan ehditty lasten kanssa mennä sinne sun tänne vaikka minä olisinkin nukkunut pitkään.Kyllä tuollainen ärsyttää varsinkin jos se herättäminenkin pitää tehdä 10 kertaa ennen kuin tyyppi edes liikahtaa.
Jos lapset heräävät aamulla vaikka 9 aikaan ja aikuinen nukkuu puoleen päivään, lapsille pitää laittaa jo lounas, kun toinen vasta hiippailee aamukahville. Sitten se vielä valittaa, kun ei tee vielä mieli lounasta, vaan pitää vain saada se kahvi ja rauhassa heräillä. Siinä menee perheen yhteinen lounas. Ehkä sinusta ei ole mitenkään tärkeää, mutta joidenkin mielestä on ihan hyvä juttu, että perhe syö yhdessä ja vaikka arvostaisi sitä, että toinen on sen ruoan tehnyt.
Tähän vuodenaikaan myös monenlaiset aktiviteetit olisi kiva tehdä siinä puolenpäivän molemmin puolin, kun jo puoli neljältä alkaa olla pimeää.
Joihinkin aktiviteetteihin pitää päästä ajoissa lähtemään, jos on ajomatkaa tai jos on kyse aktiviteetistä, jossa menee koko päivä tai esimerkiksi elokuvanäytös.
Mitä muuten tapahtuisi, jos miehesikin haluaisi nukkua pidempään? Jäisivätkö lapset hoitamatta? Miksi oletat, että on ihan ok, kun mies nousee hoitamaan lapsia ja sinä vain käännät kylkeä?
Tässä nyt ihan muutamia ajatuksia.Siksi oletan, koska mies on sen sanonut. Ei häntä todellakaan haittaa se, että katsoo lasten perään aamuisin, koska on itse aamuvirkku ja joka tapauksessa heräisi aikaisin. Kun lapset olivat pienempiä, saattoivat lähteä pihalle tai laskemaan mäkeä heti aamusta eikä koskaan valittanut, kun minä en lähtenyt mukaan. Me osataan tehdä asioita lasten kanssa ilman, että se toinen vanhempi on siinä koko ajan vieressä.
Lounaan mies tekee viikonloppuisin usein ja ihan omasta halustaan, koska on hereillä hyvissä ajoin. Mä teen sen arkisin ja me syödään aina yhdessä päivällinen.
Lounaskin syödään usein yhdessä, koska syödään se n. klo 12 ja se on usein mun aamupala.
Kaikkiin lasten aktiviteetteihin ym. kyllä ehditään iltapäivälläkin. Esim. HopLop. Mikä pakko sinne on aamusta mennä?
Mä tykkään ilta-ajasta ja siitä pimeästä, kun taas mies ei silloin enää jaksa ja halua tehdä mitään. Voisinhan valittaa siitä, mutta miksi valittaisin. Mies on iltauninen ja aamuvirkku ja ihan ok mulle. Me käydään sitten ilman miestä katselemassa pimeällä tähtiä ja laskemassa valaistua mäkeä ilman ryysistä.
Ei olekaan kyse siitä, ettei osaisi tehdä asioita lasten kanssa ilman toista vanhempaa, vaan siitä, miten vastuu jakautuu. Jos miehesi tekee ruoan aamulla, teetkö sinä sitten iltaruoan ja hoidat myös lapset, kun mies lähtee omille menoilleen tai vaikka nukkumaan?
Meidän on ainakin lähdettävä hoplopiin tms ennen puoltapäivää, koska niihin on matkaa eikä niihin lähdetä vain parin tunnin takia.
Ahdistaa ajatuskin, että lomallakin pitää olla reipas aamusta asti ja eiku herätyskello soimaan.
Mielelläni suon miehelleni hitaat, rauhalliset aamut edes näin joululoman kunniaksi. Mun puolestani saa nukkua vaikka puoleen päivään. Elämä on muuten suorittamista, pitkiä työpäiviä tylsässä toimistossa, stressiä ja atk-työläisten jumittuneita niskoja.
Vuorostaan mies mahdollistaa mulle pitkään nukkumisen aina silloin tällöin. Arvostan tätä. Mulle yöt ovat työleiri usein heräilevän vauvan kanssa. <3
Kohta loma loppuu ja alkaa taas paikasta toiseen juokseminen aamusta asti. Neljä lasta, koulut, kerhot, työt, harrastukset. Ei tässä laiskaksi pääse. ;)
Mutta nyt, nyt vielä saa levätä ja rauhoittua. Mies on lasten kanssa, mä sängyssä. Kello on 11:30. Huomenna on miehen vuoro jäädä sänkyyn.
Miksei hän itse herää? Onko hänellä unirytmisekaisin, syökö väsyttäviä lääkkeitä vai tiäkkö edes loppupeleissä syytä? Jossei ole mitään sen tärkeämpää syytä ku korkeintaan unirytmi sekaisin niin ei oo oikee et sie joudut sen aina herättää. Kannattaa vaa nostaa kissa pöydälle ja puhua asiasta et ei tuo kovi hohdokasta ole ku aikunen mies pitää herättää ku ei ite osaa nousta ylös ajoisssa.
Minä ainakin vetäisin turpaan jos muija tulis herätteleen kesken unien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis et ole tosissasi? Voiko tuollainen oikeasti ärsyttää jotain? Miksi silloin iltapäivällä ei voi perheenä enää mitään tehdä??Minut pitää herättää aina, muuten nukun ihan helposti kahteentoista. Ikinä mies ei ole siitä valittanut eikä meidän tekemiset ole sen takia koskaan jäänyt tekemättä. Hyvin ollaan ehditty lasten kanssa mennä sinne sun tänne vaikka minä olisinkin nukkunut pitkään.
Kyllä tuollainen ärsyttää varsinkin jos se herättäminenkin pitää tehdä 10 kertaa ennen kuin tyyppi edes liikahtaa.Jos lapset heräävät aamulla vaikka 9 aikaan ja aikuinen nukkuu puoleen päivään, lapsille pitää laittaa jo lounas, kun toinen vasta hiippailee aamukahville. Sitten se vielä valittaa, kun ei tee vielä mieli lounasta, vaan pitää vain saada se kahvi ja rauhassa heräillä. Siinä menee perheen yhteinen lounas. Ehkä sinusta ei ole mitenkään tärkeää, mutta joidenkin mielestä on ihan hyvä juttu, että perhe syö yhdessä ja vaikka arvostaisi sitä, että toinen on sen ruoan tehnyt.Tähän vuodenaikaan myös monenlaiset aktiviteetit olisi kiva tehdä siinä puolenpäivän molemmin puolin, kun jo puoli neljältä alkaa olla pimeää.Joihinkin aktiviteetteihin pitää päästä ajoissa lähtemään, jos on ajomatkaa tai jos on kyse aktiviteetistä, jossa menee koko päivä tai esimerkiksi elokuvanäytös.Mitä muuten tapahtuisi, jos miehesikin haluaisi nukkua pidempään? Jäisivätkö lapset hoitamatta? Miksi oletat, että on ihan ok, kun mies nousee hoitamaan lapsia ja sinä vain käännät kylkeä?Tässä nyt ihan muutamia ajatuksia.
Siksi oletan, koska mies on sen sanonut. Ei häntä todellakaan haittaa se, että katsoo lasten perään aamuisin, koska on itse aamuvirkku ja joka tapauksessa heräisi aikaisin. Kun lapset olivat pienempiä, saattoivat lähteä pihalle tai laskemaan mäkeä heti aamusta eikä koskaan valittanut, kun minä en lähtenyt mukaan. Me osataan tehdä asioita lasten kanssa ilman, että se toinen vanhempi on siinä koko ajan vieressä.
Lounaan mies tekee viikonloppuisin usein ja ihan omasta halustaan, koska on hereillä hyvissä ajoin. Mä teen sen arkisin ja me syödään aina yhdessä päivällinen.
Lounaskin syödään usein yhdessä, koska syödään se n. klo 12 ja se on usein mun aamupala.
Kaikkiin lasten aktiviteetteihin ym. kyllä ehditään iltapäivälläkin. Esim. HopLop. Mikä pakko sinne on aamusta mennä?
Mä tykkään ilta-ajasta ja siitä pimeästä, kun taas mies ei silloin enää jaksa ja halua tehdä mitään. Voisinhan valittaa siitä, mutta miksi valittaisin. Mies on iltauninen ja aamuvirkku ja ihan ok mulle. Me käydään sitten ilman miestä katselemassa pimeällä tähtiä ja laskemassa valaistua mäkeä ilman ryysistä.Ei olekaan kyse siitä, ettei osaisi tehdä asioita lasten kanssa ilman toista vanhempaa, vaan siitä, miten vastuu jakautuu. Jos miehesi tekee ruoan aamulla, teetkö sinä sitten iltaruoan ja hoidat myös lapset, kun mies lähtee omille menoilleen tai vaikka nukkumaan?
Meidän on ainakin lähdettävä hoplopiin tms ennen puoltapäivää, koska niihin on matkaa eikä niihin lähdetä vain parin tunnin takia.
Eiköhän tuosta jo aika selväksi käynyt, että tasapuolisesti menee.
Ihan käsittämätön ajatus, että jos toinen nukkuu pidempään, niin silloin hän ei tee mitään lasten ja kodin eteen.
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa ajatuskin, että lomallakin pitää olla reipas aamusta asti ja eiku herätyskello soimaan.
Mielelläni suon miehelleni hitaat, rauhalliset aamut edes näin joululoman kunniaksi. Mun puolestani saa nukkua vaikka puoleen päivään. Elämä on muuten suorittamista, pitkiä työpäiviä tylsässä toimistossa, stressiä ja atk-työläisten jumittuneita niskoja.
Vuorostaan mies mahdollistaa mulle pitkään nukkumisen aina silloin tällöin. Arvostan tätä. Mulle yöt ovat työleiri usein heräilevän vauvan kanssa. <3
Kohta loma loppuu ja alkaa taas paikasta toiseen juokseminen aamusta asti. Neljä lasta, koulut, kerhot, työt, harrastukset. Ei tässä laiskaksi pääse. ;)
Mutta nyt, nyt vielä saa levätä ja rauhoittua. Mies on lasten kanssa, mä sängyssä. Kello on 11:30. Huomenna on miehen vuoro jäädä sänkyyn.
Eihän tuo ole ollenkaan sama asia, jos homma toimii molempiin suuntiin. Aloituksessa sanottiin, että tämä tapahtuu jokainen päivä, joten ap tuskin saa koskaan jäädä sänkyyn.
Ex-miehen kanssa tätä monesti yritettiin, mutta koskaan se ei oikeasti toteutunut. Tilanne oli aina jokin näistä:
- mies nukkuu niin sikeästi, että hänen herättelemiseensä menee aikaa ja energiaa niin paljon, että olen itse vain kettuuntunut ja virkeä, etten saa enää nukuttua
- mies vihdoin viimein herää kiukkuisena kuin ampiainen ja kuulen, miten hän tiuskii lapsille ja lapset kitisevät ja itkevät
- mies nousee ja kitinöitä ei kuulu, mutta kun herään, huomaan, että lapset leikkii itsekseen television äärellä ja mies itse kuorsaa sohvalla (ei aamupalaa, ei vaatteita, ei valvontaa)
Että näin meillä toteutui se minun aamunukkumiseni. Huomasin, että pääsen itse paljon vähemmällä, kun vain nousen itse lasten kanssa. Ei kiristy oma eikä kenenkään muun pinna, eikä tarvitse paikkailla toisten sotkuja. Opettelin hoitamaan kaiken itse ja huomasin, että en tarvitse miestä yhtään mihinkään, joten ex-mieshän tuo nyt onneksi on.
Aloittajan kommentteja ja vastausta kaipaan kysymykseeni onko mies työtön.
Onko ollut pitkään työtön ja ehkä on masentunut.
Masentuneena sitä mielellään vain nukkuu ja haluaa unohtaa huolet ja murheet.
Pitäisi päästä selkeään rytmiin joka on muun perheen rytmin mukainen. Hakea töitä aktiivisesti tai hakeutua opiskelemaan uusi ammatti itselleen.
Muistan kun olin työtön niin makoilin paljon ja en saanut juuri mitään aikaiseksi, jälkeenpäin olen tajunnut että olin tuolloin masentunut. Tein vain minimin kodin arkeen liittyen, ruoka ja pyykkihuolto, siivous oli miten sattuu. Yleensä meillä oli aina sotkuista vaikke likaista. Vasta sitten kun ryhdistäydyin hain oikeasti töitä ja sain ja kouluttauduin uuteen ammattiin työn ohessa sain elämäni ja elämänilon takaisin. Nyt käyn töissä ja elämä hymyilee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis et ole tosissasi? Voiko tuollainen oikeasti ärsyttää jotain? Miksi silloin iltapäivällä ei voi perheenä enää mitään tehdä??Minut pitää herättää aina, muuten nukun ihan helposti kahteentoista. Ikinä mies ei ole siitä valittanut eikä meidän tekemiset ole sen takia koskaan jäänyt tekemättä. Hyvin ollaan ehditty lasten kanssa mennä sinne sun tänne vaikka minä olisinkin nukkunut pitkään.
Kyllä tuollainen ärsyttää varsinkin jos se herättäminenkin pitää tehdä 10 kertaa ennen kuin tyyppi edes liikahtaa.Jos lapset heräävät aamulla vaikka 9 aikaan ja aikuinen nukkuu puoleen päivään, lapsille pitää laittaa jo lounas, kun toinen vasta hiippailee aamukahville. Sitten se vielä valittaa, kun ei tee vielä mieli lounasta, vaan pitää vain saada se kahvi ja rauhassa heräillä. Siinä menee perheen yhteinen lounas. Ehkä sinusta ei ole mitenkään tärkeää, mutta joidenkin mielestä on ihan hyvä juttu, että perhe syö yhdessä ja vaikka arvostaisi sitä, että toinen on sen ruoan tehnyt.Tähän vuodenaikaan myös monenlaiset aktiviteetit olisi kiva tehdä siinä puolenpäivän molemmin puolin, kun jo puoli neljältä alkaa olla pimeää.Joihinkin aktiviteetteihin pitää päästä ajoissa lähtemään, jos on ajomatkaa tai jos on kyse aktiviteetistä, jossa menee koko päivä tai esimerkiksi elokuvanäytös.Mitä muuten tapahtuisi, jos miehesikin haluaisi nukkua pidempään? Jäisivätkö lapset hoitamatta? Miksi oletat, että on ihan ok, kun mies nousee hoitamaan lapsia ja sinä vain käännät kylkeä?Tässä nyt ihan muutamia ajatuksia.
Siksi oletan, koska mies on sen sanonut. Ei häntä todellakaan haittaa se, että katsoo lasten perään aamuisin, koska on itse aamuvirkku ja joka tapauksessa heräisi aikaisin. Kun lapset olivat pienempiä, saattoivat lähteä pihalle tai laskemaan mäkeä heti aamusta eikä koskaan valittanut, kun minä en lähtenyt mukaan. Me osataan tehdä asioita lasten kanssa ilman, että se toinen vanhempi on siinä koko ajan vieressä.
Lounaan mies tekee viikonloppuisin usein ja ihan omasta halustaan, koska on hereillä hyvissä ajoin. Mä teen sen arkisin ja me syödään aina yhdessä päivällinen.
Lounaskin syödään usein yhdessä, koska syödään se n. klo 12 ja se on usein mun aamupala.
Kaikkiin lasten aktiviteetteihin ym. kyllä ehditään iltapäivälläkin. Esim. HopLop. Mikä pakko sinne on aamusta mennä?
Mä tykkään ilta-ajasta ja siitä pimeästä, kun taas mies ei silloin enää jaksa ja halua tehdä mitään. Voisinhan valittaa siitä, mutta miksi valittaisin. Mies on iltauninen ja aamuvirkku ja ihan ok mulle. Me käydään sitten ilman miestä katselemassa pimeällä tähtiä ja laskemassa valaistua mäkeä ilman ryysistä.Ei olekaan kyse siitä, ettei osaisi tehdä asioita lasten kanssa ilman toista vanhempaa, vaan siitä, miten vastuu jakautuu. Jos miehesi tekee ruoan aamulla, teetkö sinä sitten iltaruoan ja hoidat myös lapset, kun mies lähtee omille menoilleen tai vaikka nukkumaan?
Meidän on ainakin lähdettävä hoplopiin tms ennen puoltapäivää, koska niihin on matkaa eikä niihin lähdetä vain parin tunnin takia.Eiköhän tuosta jo aika selväksi käynyt, että tasapuolisesti menee.
Ihan käsittämätön ajatus, että jos toinen nukkuu pidempään, niin silloin hän ei tee mitään lasten ja kodin eteen.
No joo. Ajattelin vain, että yleensähän se menee niin, että lapset heräävät aamulla samaan aikaan kuin vanhemmatkin tai ennemmin ja menevät nukkumaan ennemmin kuin vanhemmat eivätkä sen jälkeen, joten se aamunukkujan aika on siitä lapsen hereilläoloajasta enemmän pois kuin iltanukkujan. Harvemmin kai iltanukkujavanhempi menee nukkumaan ennen kuin lapset.
Jos lapset heräävät jo vaikka kahdeksalta, niin kivahan se on ettei koko päivä ole tyhjäkäyntiä. Ei nyt luultavasti ole edes teineistä kysymys vaan aika pienistä koululaisista, niin eiväthän sellaiset valvokaan minnekään puolille öin.