Onko oikeesti normaalia että mies pitää herättää joka helvetin päivä!

Meillä ei ees saa herättää, pitää antaa herätä itse. Mä päätin viime kesänä, että heitän valittamasta asiasta, mutta ei myöskään muu perhe istuta hiljaa olkkarissa oottamassa milloin herra herää. Aika usein se yhden tai kahden aikaan soitteli, että missä te ootte ja vastasin että oli nii hyvä ilma et lähettiin pyörällä torille jätskille/uimaan/leikkipuistoon. Ja yhtä monesti se kahden aikaan heräili ja kyseli, että mitä aion tehdä lounaaksi kun oltiin lasten kans syöty jo pari tuntia sitten. Sitten se kehtasi oikeesti vielä sanoa, että eikö me voitas kans nukkua pitempään et sekin ehtis mukaan ja syömään lounasta meidän kans. Aamuvirkkujen 2-, 5-, ja 7-vuotiaiden äitinä nauroin siinä kohtaa päin naamaa, et millä nuijalla mä noi pidän sängyissä kahteen?

Vierailija kirjoitti:

Miksi juuri silloin aamulla pitää sen perheen kanssa niin paljon tehdä? Ehtii sitä kai iltapäivälläkin.

Mies herää kolmelta tai neljältä, tekee aamuhommiaan noin tunnin kun on kerran vapaapäivä ja sitten alkaa miettiä mitä tänään voisi tehdä. Mitä tekemistä sinä suosittelisit 1.5v taaperon kanssa Helsingissä alkaen noin 17-18?

Auktoriteetti kirjoitti:

Kyllä, erilaisuuden sietäminen on vaikea taitolaji ja oma tyyli luonnollisestikin aina ainoa ja oikea. 

Lapsilla se väärä tyyli sitten taitaa olla. Voisinkin ruveta kääntämään heidän rytmiään siten että heräävät iltapäivällä jotta jaksavat valvoa sitten meidän kanssamme aamuyöhön. Pieni rutina päikkyaamuina on sitten ihan normaalia, saahan viikonloppuna nukkua myöhään!!

Lapset ovat hereillä noin 12h vuorokaudessa, about 9-21. Toinen valvoo tämän koko ajan, toinen tästä noin viisi tuntia, loppuajan valvoo siten että lapset eivät ole häiritsemässä elämää. Reilua?