Miksi kaupoissa on kassoina ym. niin paljon työkokeilijoita? Miksi aiemmin nuoret aikuiset pääsivät suoraan palkkalistoille?

Vierailija kirjoitti:

Yhä useammat koulut ovat vähentäneet perinteisiä koulupäiviä ja pidentäneet harjoittelujaksoja. Kyse siis lähinnä ammattikouluista. Ja tämä juurikin sen takia, että työllistyväisit harjoittelun päätteeksi.

Toinen syy on se, että tänä päivänä vaan on monella nuorellakin jo asiat niin huonosti, että ainoa tapa jolla voi vielä asiat korjata on näyttää se työmoraalin kautta.

Arvaas mihin johtaa ?  Kun amiskin oppii jotakin, kun tarpeeksi monesti kustaan silmään. 

  Kolmannella kerralla, se jo osaa ottaa sen palkan suoraan sieltä hyllystä.  Siitä saa sitten kärsiä rehellisetkin yrittäjät, ei hyvältä näytä. 

Nimenomaan työmoraalista on kysymys, se asettuu ajanmittaan sen mukaan kun osapuolet toimii ja käyttäytyy.

Ikävää, että yhteiskunta haluaa pudottaa väkisin moraalin tasoa.  Sehän on nähty, että yhteiskunnan huipulle pääsee puhumalla pehmeitä, ja menestyy parhaiten kun valehtelee tarpeeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Meille otetaan hoitoalalle työkokeiluun yleensä kesäksi. Työtehtävät on ulkoiluttamista, puuron keittämistä, pieniä siivoustöitä ja etevämmille annetaan tehtäväksi syöttämistä ja hygieniassa avustamista (esim. hampaiden harjaus). Ei ole ollut kesää, jolloin ei olisi työkokeilija sanonut, että on väärin, kun ei makseta palkkaa. Minä olen selittänyt, että ei makseta, kun me hoitajat tehtäisiin ne työt ilman työkokeilijaa. Jos meillä on 20 hoitajaa, ei meille kuitenkaan palkata näinä aikoina yhtään ylimääräistä. Työkokeilijoista on iso apu, mutta on sellaisiakin, jotka ei tee mitään. Ainakaan näitä ei meille tulla palkkaamaan vaikka tulisi työpaikka aukikin. Hoitoalalla kasvetaan työhön pikkuhiljaa ja tälle alalle se sopii, että harjoittelee käytännön toimia ensin toisten ohjaamana.

Ei ihmekään jos hoitoalalla maksetaan huonosti kun kerran työntekijänkin (vai pomon?) asenne on tämä. Harjoittelijalle voisi maksaa vaikka pientä harjoittelijan palkkaa ja näin antaa osaltaan signaalia vähän joka suuntaan, että hoitoalalla ei tehdä ilmaistyötä. Tiedän toki, että esimerkiksi sairaanhoito-oppilaitokset päinvastoin maksavat, että työpaikat ottavat vastaan harjoittelijoita. Aivan käsittämätön ajatusmalli ja sitten ihmetellään kun terveydenhoitoalaa ei arvosteta blaablaa.

Nykyään kaupan alalle ei pääse työkokeiluun kovin helposti, sillä työkokeilun ei ole tarkoitus korvata sellaista työpaikkaa, mihin kaupassa on oikeasti tarve. Jos kaupassa on ollut yt- neuvotteluja tai muuten on sanottu väkeä irti, niin heidän "tilalleen" ei siis voi työkokeilijoita ottaa.

Monissa paikoissa on työntekijöitä ns. nollasopimuksilla ja silloin työkokeilun ei pitäisi onnistua kyseiseen liikkeeseen.

Eli kaupoissa olevat harjoittelijat ovat pääsääntöisesti koulun kautta otettuja opiskelijoita, ei te-toimiston kautta olevia työkokeilijoita.

Miten1980-luvun lopulla, kun oli ollut muutaman kuukauden työttömänä tuli työhönosoitus työkkäristä nuorille ylioppilaillekin jonnekin päiväkotiin, terveyskekukseen tai kouluun harjoittelemaan ja siitä sai palkkaakin?  Valtio ja kunnat työllistivät ainakin lumettomana aikana lähes kaikki työttömät. Miten silloin oli tuollaiseen varaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille otetaan hoitoalalle työkokeiluun yleensä kesäksi. Työtehtävät on ulkoiluttamista, puuron keittämistä, pieniä siivoustöitä ja etevämmille annetaan tehtäväksi syöttämistä ja hygieniassa avustamista (esim. hampaiden harjaus). Ei ole ollut kesää, jolloin ei olisi työkokeilija sanonut, että on väärin, kun ei makseta palkkaa. Minä olen selittänyt, että ei makseta, kun me hoitajat tehtäisiin ne työt ilman työkokeilijaa. Jos meillä on 20 hoitajaa, ei meille kuitenkaan palkata näinä aikoina yhtään ylimääräistä. Työkokeilijoista on iso apu, mutta on sellaisiakin, jotka ei tee mitään. Ainakaan näitä ei meille tulla palkkaamaan vaikka tulisi työpaikka aukikin. Hoitoalalla kasvetaan työhön pikkuhiljaa ja tälle alalle se sopii, että harjoittelee käytännön toimia ensin toisten ohjaamana.

Ei ihmekään jos hoitoalalla maksetaan huonosti kun kerran työntekijänkin (vai pomon?) asenne on tämä. Harjoittelijalle voisi maksaa vaikka pientä harjoittelijan palkkaa ja näin antaa osaltaan signaalia vähän joka suuntaan, että hoitoalalla ei tehdä ilmaistyötä. Tiedän toki, että esimerkiksi sairaanhoito-oppilaitokset päinvastoin maksavat, että työpaikat ottavat vastaan harjoittelijoita. Aivan käsittämätön ajatusmalli ja sitten ihmetellään kun terveydenhoitoalaa ei arvosteta blaablaa.

Ne on poliittiset päättäjät, jotka määrittelee, mihin verorahat ohjataan. Meillä on useimmissa hoitolaitoksissa ja palvelukodeissa niukkuutta. Pitää elää budjetin mukaan. Ymmärrätkö, että ei siinä pysty ottamaan asennetta, että kyllähän meillä maksetaan. Ei makseta, jos ei ole varaa maksaa. Meillä ei tehdä rahaa, sitä vain kulutetaan, tämä on yhteiskunnan (ja kunnallisten päättäjien viesti). Jos ei näitä ulkoiluttajia olisi, vanhukset pääsisivät paljon harvemmin ulos. Lisäksi ahkerat nuoret yleensä muistetaan, kun palkataan lisää väkeä. Kesätyöntekijät ovat eri asia kuin työkokeilussa olevat. Kesätyöläiset ovat usein ammattilaisia ja tuuraamassa kesälomia ja heille myös maksetaan normaalia palkkaa. T. Sh

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No höpöhöpö taas näitä teidän käsityksiä. Kuntien on nykyisin pakko (siis velvollisuus) järjestää pidempään työtttöminä olleille nuorille työtä tai muuta toimintaa, jolla edistetään työllistymistä. Siksi meillä on nuorten (ja aikuisten) työpajoja, työhön valmennusta, työllisyyskursseja ja jopa avoimilla työmarkkinoilla työkokeilupaikkoja. Kunnille palvelut maksavat selvää rahaa. Ei ne ole "avoimia" vakansseja, joihin työkokeiluun lähetetään, vaan työllistämistoimintaa, joka on siis lakisääteistä.

Ei ne avoimia työpaikkoja olekaan, mut jo 90-luvulla oli työmarkkinatuella joka paikassa työharjoittelijoita. Päiväkodissa oli työmarkkinatuella melkein joka ryhmässä joku vastavalmistunut lähihoitaja tai sosionomi. Oli se silloinkin lakisääteistä mun mielestä.

Heh. Itse olin 90-luvulla työharjoittelussa toimistotyössä. En todellakaan tajunnut mennessäni, että jälkeeni otetaan vain uusi harjoittelija, ei minulla ole lähtökohtaisesti mitään mahdollisuutta saada paikasta oikeaa työtä. Ensin työkkäristä minua innostettiin päiväkotiin harjoitteluun ja oikein hoettiin, että "kyllä lasten kanssa pärjää, kun on vaan oma itsensä". Siis minulla ei ollut eikä ole mitään koulutusta alalle, tuolloin ei kokemusta lapsista ylipäänsä. Aika hauska lastenhoitaja olisin varmaan ollut :( Vastuutonta toimintaa.

Mistä tiedätte, että kassahenkilö/työntekijä on työkokeilija? Kysyykö joku sitä oikeasti kassalta. :D

Kaupassa henkilökunnan vaihtuvuus on valtavan suurta, samaa tahtia ovesta ulos ja toisesta sisään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No höpöhöpö taas näitä teidän käsityksiä. Kuntien on nykyisin pakko (siis velvollisuus) järjestää pidempään työtttöminä olleille nuorille työtä tai muuta toimintaa, jolla edistetään työllistymistä. Siksi meillä on nuorten (ja aikuisten) työpajoja, työhön valmennusta, työllisyyskursseja ja jopa avoimilla työmarkkinoilla työkokeilupaikkoja. Kunnille palvelut maksavat selvää rahaa. Ei ne ole "avoimia" vakansseja, joihin työkokeiluun lähetetään, vaan työllistämistoimintaa, joka on siis lakisääteistä.

Ei ne avoimia työpaikkoja olekaan, mut jo 90-luvulla oli työmarkkinatuella joka paikassa työharjoittelijoita. Päiväkodissa oli työmarkkinatuella melkein joka ryhmässä joku vastavalmistunut lähihoitaja tai sosionomi. Oli se silloinkin lakisääteistä mun mielestä.

Heh. Itse olin 90-luvulla työharjoittelussa toimistotyössä. En todellakaan tajunnut mennessäni, että jälkeeni otetaan vain uusi harjoittelija, ei minulla ole lähtökohtaisesti mitään mahdollisuutta saada paikasta oikeaa työtä. Ensin työkkäristä minua innostettiin päiväkotiin harjoitteluun ja oikein hoettiin, että "kyllä lasten kanssa pärjää, kun on vaan oma itsensä". Siis minulla ei ollut eikä ole mitään koulutusta alalle, tuolloin ei kokemusta lapsista ylipäänsä. Aika hauska lastenhoitaja olisin varmaan ollut :( Vastuutonta toimintaa.

Ne harjoittelijat ja työkokeilijat on LISÄNÄ päiväkodeissa ja vanhainkodeissa, eivät lastenhoitajana tai vanhusten hoitajina. Päiväkodeissa on lakisääteiset mitoitukset ja kelpoisuusehdot. Minun lapseni ryhmässä oli syksyn ajan noin 40 v. työkokeilija. Hän auttoi askarteluissa ja ripusti kurahousuja kuivumaan, oli auttamassa ruokailuissa eli voitelemassa leipiä ja vastaavaa avustavaa työtä. Ryhmässä on normaalisti 3 aikuista, joten yhdet lisäkädet ovat hyvä lisä, eikä se lasten avustaminen mitään rakettitiedettä ole.

Keksiikö ap ihan itse, että kassoilla on työkokeilussa olevia? Ei meillä oo kaupassa kassalle päästetty koskaan työkokeilussa olevia. Oon luultavasti Suomen harvoja ikuisia opiskelijoita ja vaihtanut alaakin kahdesti, jatko-opinnot johtamisesta kesken. Tehnyt siis kaupoissa vuoroja jo 16 vuotta enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Pakko tienata jostain rahaa. Nykyisellä työnantajalla suurin osa kassatyöntekijöistä on kaupan alan merkonomeja tai tradenomeja ja jokunen opiskelija, Yleensä määräaikaiset on joko ruuhkatyöntekijöitä tai nollasopparilla. Työkokeilussa oli yksi nuori likka. Hän laittoi tavaraa hyllyihin, hinnoitteli ja hoiti pullonpalautusautomaattia. Ei täällä isoissa marketeissa ainakaan kassalle laiteta ketä tahansa rahaa käsittelemään.