Mies jätti koska löin

Oikein teki.

Kunpa naisetkin ymmärtäisivät jättää väkivaltaiset puolisonsa. Heti, ensimmäisen lyönnin jälkeen. Ihminen ,joka lyö, lyö toistenkin. Väkivaltaisista taipumuksista on erittäin vaikea päästä irti.

Miksi löit? Lähtikö mies enimmäisestä kerrasta vai olitko lyönyt aiemminkin?

Vierailija kirjoitti:

Oikein teki.

Niin tekikin... Mä olen kamala.

Ap tässä:

Mulla on ptsd ja tää lyöminen on sattunut vain kerran puoli vuotta sitten. Löin silloin koska mulla oli joku paniikkikohtaus ptsdn takia, ja se halus että meen kauppaan just sillä sekunnilla, ja menetin järkeni koska se jatkoi jankuttamista.

Lyöminen ei oo toistunut mut mä kärsin masennuksesta ja olen tosi vittumainen ja ärsyyntynyt. Ja sit suutun tosi paljon joskus, ja nyt ku suutuin ja haukuin sitä niin se jätti mut. Musta on oikein tehty mut mä olen tosi surullinen silti koska rakastan sitä.

Voi ei. Saanko kysyä missä tilanteessa löit?

Mua on pahoinpidelty lapsena aika raa'asti. Edellisessä suhteessa mies otti mua kerran naamasta kiinni, oikeasti tosi kovaa, ja räkäisi naamalle. Sain aivan karmean raivarin ja löin avarilla takaisin. Mies suuttui siitä niin, että väänsi minun kättäni selän taakse, niin että solisluu murtui. Säikähdin tuolla kertaa eniten omaa raivoani. En ole muuten väkivaltainen, en ikinä ole muihin käynyt käsiksi eikä ole tullut tuollaista raivoa.

Vierailija kirjoitti:

Voi ei. Saanko kysyä missä tilanteessa löit?

Mua on pahoinpidelty lapsena aika raa'asti. Edellisessä suhteessa mies otti mua kerran naamasta kiinni, oikeasti tosi kovaa, ja räkäisi naamalle. Sain aivan karmean raivarin ja löin avarilla takaisin. Mies suuttui siitä niin, että väänsi minun kättäni selän taakse, niin että solisluu murtui. Säikähdin tuolla kertaa eniten omaa raivoani. En ole muuten väkivaltainen, en ikinä ole muihin käynyt käsiksi eikä ole tullut tuollaista raivoa.

Kai sentään jätit tämän helmen? Selvästi kummankin kannattaa mennä terapiaan.

Minä en ikinä voisi kuvitella vahingoittavani omaa rakasta ja oletan tätä myös puolisolta.

Jos 20v aikana olen malttini menettäny niin olen purkanu huonoa oloa ulkoilemalla. Nuorempana tuli kiroiltua, mutta sekin on jääny koska vihaan riitelyä.

Nykyään pyrin sopimaan riidan ennen nukkumaanmenoa jos sellainen sattuu tulemaan.

M42

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi ei. Saanko kysyä missä tilanteessa löit?

Mua on pahoinpidelty lapsena aika raa'asti. Edellisessä suhteessa mies otti mua kerran naamasta kiinni, oikeasti tosi kovaa, ja räkäisi naamalle. Sain aivan karmean raivarin ja löin avarilla takaisin. Mies suuttui siitä niin, että väänsi minun kättäni selän taakse, niin että solisluu murtui. Säikähdin tuolla kertaa eniten omaa raivoani. En ole muuten väkivaltainen, en ikinä ole muihin käynyt käsiksi eikä ole tullut tuollaista raivoa.

Kai sentään jätit tämän helmen? Selvästi kummankin kannattaa mennä terapiaan.

Erottiin ja minä käyn traumaterapiassa. Lääkäri mulle perusteli tätä juuri tuolla traumataustalla kun kerroin lyöneeni. Että jotkut vanhat traumat aktivoituivat ja siksi sain sen raivarin.

Ehkä ei jaksanut sun vaikeuksia, halusi helpompaa suhdetta. Vaikea kuvitella miehenä, että yksi lyönti naiselta olisi oikea syy eroon.

Jätä se sika.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ei jaksanut sun vaikeuksia, halusi helpompaa suhdetta. Vaikea kuvitella miehenä, että yksi lyönti naiselta olisi oikea syy eroon.

Minä taas miehenä en voisi kuvitella olla lyövän naisen kanssa.

Lyöminen aina kertoo, että otsalohkossa joku jarru ei toimi oikein

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ei jaksanut sun vaikeuksia, halusi helpompaa suhdetta. Vaikea kuvitella miehenä, että yksi lyönti naiselta olisi oikea syy eroon.

Se onkin eron syy ettei hän jaksa mun vaikeuksia, ja tuo lyöminen on vaan yksi oire kaikesta.

Eräs löi minua useamman kerran, mutta koska kipukynnykseni on huomattavan korkealla, niin en juuri reagoinut siihen.

Korva kuitenkin vinkui kerran ikävästi ja sehän on merkki kuulovaurion syntymisestä.

Sanoin sitten, että eikö sinun kannattaisi lopettaa tuo kun se ei varsinaisesti satu, mutta vähitellen kuuloni häviää.

Jäi sitten viimeiseksi kerraksi se läimäys.

Hän oli vain kovin herkkä kritiikille ja jos sanoin selvästi mitä hänen tekemisistään ajattelin, niin korville tuli.

Myöhemmin hän alkoi arvostaa sitä miten kerroin suoraan miten asiat ovat.

Eikä siinä ollut kyse mistään ilkeydestä, vaan pelkästä realismista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi ei. Saanko kysyä missä tilanteessa löit?

Mua on pahoinpidelty lapsena aika raa'asti. Edellisessä suhteessa mies otti mua kerran naamasta kiinni, oikeasti tosi kovaa, ja räkäisi naamalle. Sain aivan karmean raivarin ja löin avarilla takaisin. Mies suuttui siitä niin, että väänsi minun kättäni selän taakse, niin että solisluu murtui. Säikähdin tuolla kertaa eniten omaa raivoani. En ole muuten väkivaltainen, en ikinä ole muihin käynyt käsiksi eikä ole tullut tuollaista raivoa.

Kai sentään jätit tämän helmen? Selvästi kummankin kannattaa mennä terapiaan.

Erottiin ja minä käyn traumaterapiassa. Lääkäri mulle perusteli tätä juuri tuolla traumataustalla kun kerroin lyöneeni. Että jotkut vanhat traumat aktivoituivat ja siksi sain sen raivarin.

Tuo sillä minunkin läimijälläni oli asiassa syynä.

Eksänsä oli ollut hänelle hyvin hankala ja ilmeisesti myös ilkeä.