Sairaan noloa! En kehtaa kohdata esimiestäni
Olen luonteeltani tosi avoin ja puhun paljon, usein sanon ennen kuin ajattelen. Nyt munasin ihan totaalisesti, enkä tiedä miten tässä enää tilanteen korjaisi ilman kasvojen menetystä. Tai no, taitaa olla myöhäistä. Menin siis sanomaan pomolle, että mulla on lapsia. Jep. Mulla siis ei ole.
Oltiin pomon kanssa yhdessä koulutuksessa. Esimies on tosi mukava, mutta vähän vanhempi ja meillä on tosi erilaiset huumorintajut. Tiesin sen, mutta silti möläyttelen aina välillä jotain tosi "hauskaa" ja sarkastista. En vaan voi sille mitään. Pomo kysyi kahvitauolla, että minkäs ikäinen mä olenkaan (hänestä näytän nuoremmalta ja hän luuli mun olevan parikymppinen vaikka olen 35) ja kerroin sitten. Hän taivasteli taas että voi että niin nuoren näköinen. Ja niin ennen kuin kerkesin miettiä enempää suusta pääsi "tässä vielä pari lasta niin johan olis varsinainen teiniäiti" :( pomo alkoi heti taivastella että aijaa sulla on lapsia, no voi että ihanaa, hän onkin miettinyt mutta ei ole tullut puheeksi. Mulla olisi ollut siinä kohtaa mahdollisuus oikaista ja sanoa että ei, ei ole lapsia mutta jotenkin jäädyin ja se tilanne oli vaan niin absurdi ja en sit sanonut mitään. En ehkä halunnut myöskään nolata pomoa, että mites se niin väärin sen käsitti ja huumorillahan mä...noh, vaihdettiin puheenaihetta ja oltiin koulutuksessa sitten loppuajan kiinni niin asia jäi. Mitä mä nyt teen? Kaikki työkaverit tietää että mulla ei ole lapsia. Tiedän joo, pitää kertoa. Mut nolottaa ja hävettää. Kerroin miehelle ja sen mielestä oli tosi hauskaa :( mä oon ihan idiootti.
Kommentit (14)
No onko sulla kotieläimiä ? Ala puhuu et ne on sun lapsia. Säilytätte kummatkin kasvonne. Jos tulee jotain niin vetoat että luulit et pomo ties et sun 10 vuotias poju onkin sun spanieli...
Nuo on just niitä elämän persetilanteita, mitä jokaisen pitäis mielukuvaharjoitella ennen nukkumaanmenoa!
Että sais jostain selkäytimestä aina reagoitua, vaikka aivot olisivat hetkellisesti poissa pelistä.
€ kirjoitti:
No onko sulla kotieläimiä ? Ala puhuu et ne on sun lapsia. Säilytätte kummatkin kasvonne. Jos tulee jotain niin vetoat että luulit et pomo ties et sun 10 vuotias poju onkin sun spanieli...
Hei nyt!!
Kotieläimet. Eivät. Ole. Ihmisen. Lapsia. Piste.
Korjaa tilanne ja pahoittele asiaa. Thats it;) Mitään vakavaa ei ole tapahtunut, voitte nauraa tuolle jutulle yhdessä...
Toi oli hauska juttu. :-) Sori, vaikka ymmärrän, että sua nolottaa nyt. Mut kyllähän tuo olisi pitänyt läpäksi tajuta... Sanot vaan pomolle joskus sopivassa kohtaa, että se oli siis vitsi, kun puhuit teiniäitijutusta ja eikä sulla siis ole oikeasti lapsia. Tuo on vaikeaa, kun kaikki ei kerta kaikkiaan tajua, jos heität jotain pokkana vitsillä etkä aina edes heti itse huomaa, että hitto ne ei tajunnut...
Vierailija kirjoitti:
€ kirjoitti:
No onko sulla kotieläimiä ? Ala puhuu et ne on sun lapsia. Säilytätte kummatkin kasvonne. Jos tulee jotain niin vetoat että luulit et pomo ties et sun 10 vuotias poju onkin sun spanieli...
Hei nyt!!
Kotieläimet. Eivät. Ole. Ihmisen. Lapsia. Piste.
Onko nuttura liian kireä? Vai etkö saanut pienenä lemmikkiä ?
Olet jo sen ikäinen että pitää osa valikoida ne möläytyshuumorinnkohteet. Vapaalla joo ja töissä eu never ever, jos haluat tulla otetuksi vakavasti työelämässä
Tavallaan on hauskaa ja nyt kun miehen kanssa tätä ollaan "käyty läpi" eli se on kuunnellut mun ulinaa siitä miten en koskaan opi, niin onhan tää nyt perkele kumma ettei jotkut ihmiset ymmärrä :D mutta...en kehtaa!! En tiiä miten aloitan. Pomo ei juurikaan utele ja on hyvin työkeskeinen puheissaankin, mutta kun tää aihe on ns. avattu ni pirustako sen tietää vaikka kysyisikin nimiä. Ihan sama onko eläimet lapsia vai ei mutta taidan käyttää tuota koska meillä on elukoita. Voi ehkä vielä pekastaa naamansa. Siltikin, kyllä pitää niin tyhmäksi taas tekeytyä koska olihan se molemmille selvää että ihan ihmislapsista puhuttiin. Ja minä tollo en saanut suutani auki kun sitä ois kerrankin tarvinnut. Ja ajatuksen tasolla on helppoa sanoa että hei muuten se lapsijuttu oli vaan vitsi. Mut ei oikeasti suu väänny koska koko juttu on täysin absurdi ja pomo on sellainen tosi konservatiivinen, mitä se ajattelee musta tän jälkeen :( -ap
Niin ja 8/9 mä.niin.tiedän. Mä en voi luonteelleni mitään, olen ihan täysipäinen aikuinen, ihan hyvässä asemassa työpaikalla, luotettava ja hoidan hommani. Mut olen tosi puhelias enkä kauhean harkitsevainen puheissani. Sen lisäksi kaikesta ulospäinsuuntautuneisuudestani huolimatta jännitän joidenkin ihmisten seurassa, mm. tämän pomon. Silloin yleensä alkaa hölötys ja ikäänkuin yritän puhua ettei tulisi vaivaannuttavaa hiljaisuutta. Samanhenkisten ihmisten kanssa tuota ei tapahdu, koska ei ole yksin keskustelua ylläpitämässä.
€ kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
€ kirjoitti:
No onko sulla kotieläimiä ? Ala puhuu et ne on sun lapsia. Säilytätte kummatkin kasvonne. Jos tulee jotain niin vetoat että luulit et pomo ties et sun 10 vuotias poju onkin sun spanieli...
Hei nyt!!
Kotieläimet. Eivät. Ole. Ihmisen. Lapsia. Piste.
Onko nuttura liian kireä? Vai etkö saanut pienenä lemmikkiä ?
Ei, mutta aika monta käytöshäiriöistä mamman pikku lapsenkorvike-hauvavauvaa on tullut nähtyä.
Niin läpänheittäjät töissä ovat tolloja
No nyt tekemään niitä lapsia hopi hopi.
Haha:D Kohta se kysyy niitten nimet!