Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olen energiasyöppö. :(
26.12.2016 |
Lapsuudesta ja ikävistä kokemuksista johtuen olen ollut ihmissuhteissa nuorempana raskas ihminen. Minut on ulkoistettu ja karsittu monen tuttavan elämästä. Tuntuu kurjalta lukea mm. ihmissuhdevalmentajien ja psykologien mielipiteitä siitä, miten raskaat ihmiset kannattaa heivata pois omasta elämästä. Samalla kuitenkin ymmärrän näitä ex-tuttaviani, olisin varmaan itsekin tehnyt samoin jos olisin ollut heidän asemassaan.
Haluaisin elämälleni uutta alkua, mutta olen alkanut pelkäämäänkin sosiaalisia tilanteita ja omaa rooliani niissä. Tuntuu vaan pahalta.
Kommentit (5)
Nyt ensimmäinen askel muuttumiseen on otettu. Onneksi sinä itse voit muuttaa itseäsi ja käyttäytymistäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen viime vuosina tutustunut todella rankasti energiasyöppöön. Hän elää hyvin synkässä maailmassa ja vetää sinne mukaansa. En missään nimessä haluaisi jättää häntä sinne yksin, sillä ilman minua hän on hyvin yksin. Äiti sentään melko säännöllisesti soittelee.
Mutta iso MUTTA. Ensinnäkin minun voimani eivät riitä kannattelemaan häntä. Olen hänestä päivittäin huolissani, peloissani, suruissani. Toiseksi perheeni ja lapseni kärsivät siitä, että ajatukseni ovat muualla. Kolmanneksi mielenterveyteni rakoilee, kun joudun joka tapaamisella arvailemaan mikä on tunnelma (kun hän ei puhu), turhautumaan ja olemaan epävarma siitä kaivataanko seuraani lainkaan.
Pelastaakseni itseni ja antaakseni lapsille arvoisensa lapsuuden nousun ottamaan reilusti etäisyyttä. Muuta en vain ole keksinyt. Tämä ei ole minulle mieleinen ratkaisu, ja olen siitä hyvin surullinen. Koen vain olevani umpikujassa.
Eli ymmärrän sä sinua, ja olet aivan oikeassa. Ja ymmärrän myös toista puolta, jolla ei ole hyviä ratkaisuja, joista valita.
Sosiaalisten tilanteiden pelkohan on ihan yleistä. Ja siihen on mahdollista vaikuttaa terapialla.
Alue: Aihe vapaa
Millainen olet sitten ollut?