Mitä pelkäät eniten maailmassa? (Jos ei lasketa läheisten menetyksiä, kuolemaa, sotaa)
Itse pelkään ihan sikana että hampaani tippuisivat, eikä minulla ole varaa ostaa uusia (:D) siis proteeseja, tekareita tms.
Pelkään sitä niin paljon, että näen tosi usein unta että minulta irtoaa tai murenee hampaat..
Toinen mitä pelkään ihan järjettömästi, on rotat, hiiret yms jyrsijät. En kykene edes katsomaan mitään kuvia edes oravista. Eilen vahingossa katsoin leffaa jossa oli rottia, tuli hirveitä puistatuksia. Jos alan liikaa miettimään, niin tuntuu että saisin sydärin.
Kerran lenkillä näin kun hiiri juoksi tien ylitse. Sen yli pyyhälsi auto, mutta renkaat eivät osuneet siihen, vaan ilmavirta laittoi sen ihan sekasi ja se pyöri paikoillaan miten sattuun. Minun oli tarkoitus mennä kaverilleni, mutta en uskaltanut kävellä hiiren ohitse, vaan käännyin ympäri ja juoksin kotiin niin lujaa kuin pääsin. Tätäkin kirjoittaessa alkaa puistattaa.
Kommentit (27)
Mulle on tapahtunut terveyden ja ulkonäön pilaantuminen. Se on pahin kokemus tähän mennessä, pahempaa kuin läheisen kuoleminen. Tästä pahempaa olisi enää, jos lapselle tapahtuisi jotain yhtä pahaa tai pahempaa. Pelkään, että häneen kohdistetaan julmuutta tai joku ilkeä ihminen onnistuu käyttämään hyväksi.
Että taivas putoaa niskaan.
-Asterix
Vierailija kirjoitti:
Oravat ei ole todellakaan söpöjä. Ne on kuin rottia nätillä hännällä, enkä ymmärrä miksi ihmiset syöttää ja ihailee niitä.
Musta rotatkin on söpöjä enkä taas vastaavasti ymmärrä miksi ne ovat joistain kammottavia kun muut karvaotukset taas söpöjä.
Vierailija kirjoitti:
Sitä että jään lopulta täysin yksin ja perheettömänä. Minulla ei ole sisaruksia, eikä läheisiä sukulaisia, joten vanhempien pois mentyä minulla ei ole enää mitään perhettä, jos en löydä kumppania itselleni.
Jotain tällaista, parisuhteen tilalla voisi tosin olla jotain muutakin pysyvää kuten oikea kestävä ystävyyssuhde ja ehkä luottaisin siihen enemmän.
Toinen pelko on, etten ikinä saa psyykettäni kuntoon ja olen vain tuomittu jäämään yksin.
Korkeita paikkoja.
Jotain kroonista, kivuliasta sairautta. Kerran hampaassani oli sellainen hermosärky, etten sitä olisi hetkeäkään pidempään jaksanut. Nostan hattua heille, jotka kamppailevat vastaavien hermosärkyjen kanssa jatkuvasti. Itse en siihen pystyisi.
Sairautta, vammautumista.
Molemmat koettu, joten tiedän näiden olevan pahinta mitä voi tapahtua ihmiselle.
Yhtä sun toista muuta on myös tapahtunut, joten vertailupohjaa on.
Sitä että jään lopulta täysin yksin ja perheettömänä. Minulla ei ole sisaruksia, eikä läheisiä sukulaisia, joten vanhempien pois mentyä minulla ei ole enää mitään perhettä, jos en löydä kumppania itselleni.