Lue keskustelun säännöt.
Lihava perheenjäsen
Huolestunut
25.12.2016 |
Minulla on hankala tilanne perheessäni, johon kaipaisin viisaamman apua. Veljeni on jo aikuinen ja yli 30-vuotias yksityisyrittäjä, jonka lihominen alkoi ensimmäisen lapsen synnyttyä. Tällä hetkellä veljeni on jo todella, todella lihava ja painoa on varmasti jo yli 150 kiloa. Veljeni on vain 165 cm pitkä, eli ylipaino on todella merkittävää.
Vanhempani sekä minä ja sisareni olemme todella huolissamme veljestämme ja vanhempani ovat yrittän eet jo vuosia nätisti neuvoa veljeäni terveellisissä elämäntavoissa, mutta hän jatkuvasti keksii erilaisia tekosyitä sille miksi se on hänelle niin vaikeaa. Tekosyitä ovat mm. yksityisyrittäjän kiireinen arki, liiallinen näläntunne ja se, ettei laihdutuskuurit auta. Olemme perheeni kanssa yrittäneet tukea häntä ja aina kun uusi "elämäntapa" alkaa, olemme iloisia ja kannustamme häntä jatkamaan. Valitettavasti mikään ei tunnu toimivan ja tuntuu, ettei veljeni itse edes käsitä enää tilanteen vakavuutta.
Perheemme pelkää sairaskohtausta ja muuta vakavia sairauksia, mm. diabetekseen aloitetaan pian lääkitys. Voimmeko auttaa häntä mitenkään, vai joudummeko vain katsomaan vierestä tätä surullista tilannetta? :(
Kommentit (28)
Surullista kun joutuu katsomaan vierestä kun rakas ihminen tuhoaa itseään hitaasti. Oletteko kertoneet hänelle kuinka tärkeä hän teille on ja sitä ettette halua menettää häntä liian aikaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vartoo vaan, kun veli synnyttää toisen lapsen.
Kerrottu ja osoitettu on, muttei sillä tunnu olevan vaikutusta.
Ikävä juttu, mutta jokainen aikuinen ihminen vastaa itse omasta elämästään. Ketään ei voi pakottaa laihtumaan/lihomaan/juomaan/olemaan juomatta jne. jos ei itse halua.
Sama tilanne sisaren kanssa. Painoa noin 150kg, erilaisia ongelmia ja terveyden reistailua asiasta johtuen. Surettaa katsoa vierestä, ja pelkään hänen terveyden puolesta. En viitsi kertoa asiasta. Enkä voi tehdä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä veljen kanssa muita puheenaiheita kuin veljen ylipaino. Kukaan ei jaksa kun ylipaino peittää koko sen sisällä olevan ihmisen. Näettekö veljeänne vai ainoastaan lihavan miehen.
Puhumalla lihavuudelle mikään ei muutu, mutta voisit kokeilla puhua veljellesi ihan jostain muusta ensin.
Joudutte katsomaan vierestä. Veljenne on täysi-ikäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä veljen kanssa muita puheenaiheita kuin veljen ylipaino. Kukaan ei jaksa kun ylipaino peittää koko sen sisällä olevan ihmisen. Näettekö veljeänne vai ainoastaan lihavan miehen.
Puhumalla lihavuudelle mikään ei muutu, mutta voisit kokeilla puhua veljellesi ihan jostain muusta ensin.
Tottakai puhumme muistakin asioista, pääosin juuri niistä muista. Töistä, lapsista, arjesta ym. Ihan normaaleista asioista. Ylipainoasia tulee harvemmin esille, koska tiedämme sen olevan vaikea asia hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne sisaren kanssa. Painoa noin 150kg, erilaisia ongelmia ja terveyden reistailua asiasta johtuen. Surettaa katsoa vierestä, ja pelkään hänen terveyden puolesta. En viitsi kertoa asiasta. Enkä voi tehdä mitään.
Tsemppiä teille asian käsittelyssä. Ei ole kummallekaan osapuolelle helppoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olette idiootteja kun murehditte tuollaista asiaa. Ihminen hänkin on vaikka olisikin ylipainoinen! Ihan kuin ylipainoiset olisivat tämän maailman pohjasakkaa! Katsokaa peiliin!!
Onko kenelläkään mitään oikeasti hyödyllisiä vinkkejä, kokemuksia? Tietenkään emme halua menettää rakasta perheenjäsentä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä veljen kanssa muita puheenaiheita kuin veljen ylipaino. Kukaan ei jaksa kun ylipaino peittää koko sen sisällä olevan ihmisen. Näettekö veljeänne vai ainoastaan lihavan miehen.
Puhumalla lihavuudelle mikään ei muutu, mutta voisit kokeilla puhua veljellesi ihan jostain muusta ensin.Tottakai puhumme muistakin asioista, pääosin juuri niistä muista. Töistä, lapsista, arjesta ym. Ihan normaaleista asioista. Ylipainoasia tulee harvemmin esille, koska tiedämme sen olevan vaikea asia hänelle.
Todennäköisesti taustalla on jokin muu ongelma, masennut tai vastaava. Syynä voitte olla juurikin te. Mitä jos katsoisitte peiliin ja pohtisitte, kunnioitatteko veljeä ihmisenä vaikka hän on lihava?
Ette voi laihduttaa hänen puolesta. Veljesi täytyy itse havahtua ja ottaa itseään niskasta kiinni. Apua kyllä on saatavilla jos sille on avoin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vituttaa tuollaiset läskipoliisit. Äitini sairasti vakavaa fyysistä sairautta, johon joutui syömään maksimimäärät kortisonia. Lisäksi oli masentunut sairaudesta johtuen ja söi masennuslääkettä. Oli siis lihava. Siskonsa oli koko ajan nokkimassa, arvostelemassa ja huomauttelemassa läskeistä. Siitäpä äiti masentui entisestään. Äiti kuoli lopulta sairauteensa ja nyt tämä sisko on itse sairastunut samaan sairauteen ja kas, pullistunut muodottomaksi. Nytpä tässä mietin, käynkö vähän vittuilemassa painonhallinnasta ja nolaamassa tyypin, kun "itsekuria" ei löydykään. Pilkka osuu omaan nilkkaan.
Ehdotan että jätätte asiasta huomauttelun kokonaan, vaikka olettekin huolissanne. Olen itse ollut lapsesta asti lihava, samoin veljeni. Molemmat saatiin kuulla huomautteluja ja neuvoja vuosikausia, mutta ei ne ihan tosissaan auta. Niistä sanoista tulee vain ahdistunut ja arvoton olo. Juuri niinkuin minussa ei olisikaan muita ominaisuuksia kuin lihavuus. Läskit määrittelivät minut ihmisenä sekä oman pään sisällä että muiden silmissä.
Lopulta havahduin itse tilanteeseen kun paino vain nousi ja nousi ja tajusin etten voi jatkaa samalla tavalla. Myös veljeni laihdutti omassa tahdissaan. Parasta on se, että lopetatte tyystin painoasioista ja laihduttamisesta puhumisen ja osoitatte kaikin muin tavoin, että hän on teille tärkeä. Hän joko havahtuu itse joskus tai sitten valitettavasti ei. Muutoksen on lähdettävä ihmisestä itsestään.
Tuntuu omituiselta osa kommenteista. Ihan kuin kyttäisimme veljeni jokaista liikettä ja suupalaa, ei tietenkään. Meistä jokainen arvostaa häntä veljenämme ja lapsena, hänen kaikki kolme lasta arvostavat häntä isänä. 95 % ajasta puheenaihemme ovat aivan tavanomaisia asioita. Olemme aivan normaali perhe ja vietämme paljon aikaa yhdessä, mutta tottakai jokainen toisesta välittävä ihminen huolestuisi.
Tarkoituksenani oli kerätä vinkkejä ja kokemuksia siihen miten asiaan tulisi suhtautua ja miten häntä voisi paremmin opastaa, kun omat keinot loppuvat/ovat vääriä. (Kiitos niille, jotka tarkoituksenmukaisesti vastasivat.)
Tuollainen lihavuus johtuu aina, ihan aina, henkisistä ongelmista. Kuten joku jo sanoi masennus tms. tai menneisyyden trauma. Se henkinen ongelma pitää ratketa ensin sen ihmisen omassa päässä ennenkuin laihduttaminen onnistuu.
Veljelläsi on joku asia, jopa ihan alitajunnassa, mikä vaivaa. Hänen pitää itse hakea apua itselleen, te muut ette voi tehdä mitään muuta kuin rakastaa ja kannustaa häntä sitten kun hän jotain tekee asialle. Te ette voi neuvoa häntä laihduttamaan tms.
Monilla on hylkäämisen tai menetyksen tunteita vaikka lapsuudessa, jotain hyväksikäyttöä, pahoinpitelyä tai kiusaamista. Niitä ei aina edes omat perheenjäsenet tiedä.
Se on sama juttu kuin alkoholistilla, se lähtee itsestä. Kaikki addiktiot on sellaisia että niitä ei voi ulkopuolinen hoitaa, vaan oma korvien väli on laitettava kuntoon ihan itse, vaikka sitten ammattilaisten ohjauksessa, mutta työ on tehtävä itse.
N 130kg
Itel sama. Amfetamiini on hyvä laihsutuslääke