Auttakaa mielipiteillä menikö joulupukin tulo putkeen?
Vietimme tämän joulun anoppilassa. Siellä oli kolmen sisaruksen pikkulapsiperheet mukaanlukien me. Yksi lapsenlapsista on paapalle pienoinen suosikki joka lähtökohtaisesti ok, koska taapero on vanhin ja sitä kautta enemmän historiaa sekä kontaktipintaa.
Oli kyseessä oman alle vuoden ikäisen ensimmäinen joulu.
"Suosikki" istuu pääsääntöisesti tuolilla, mutta nyt hän vei ainoastaan syöttötuoli-ikäiseltä syöttötuoli. Tämä oli appivanhempien mielestä ok, joten emme saaneet esikoistamme mukaan ensimmäiseen joulupöytään, joka olisi ollut meille tärkeää. Vauvalle oli uniajan rajamailla kun aloimme syömään. Joten hän oli todella väsynyt kun ruokailu loppui. Ei hätää nyt hän saisi nukkua kunnon jouluinen ennen pukin tuloa.
Koska vauva joutui nukkumaan normaalissa sängyssä jäin vahtimaan häntä, ettei hän herää ja rytmi reunan yli.
Tällä aikaa pappa kuitenkin oli päättänyt että vauva on herätetään kesken unien koska hän haluaa jakaa lahjat joulupukkina. Puolisoni kieltäytyi herättämistä vauvaa mutta paine oli niin vahvaa että puolisoni joutui käymään 5min välein katsomassa onko vauva hereillä. Lopulta puolisolle ilmoitettiin että vauva herätetään. Puolisoni tuli sanomaan tästä stressaantuneena ja äänekkäästi. Vastustan kuiskaillen mutta lopputulos oli Puolisoni toteamus tämän metaania jälkeen että " nythän se heräsi", ja samantien itkusireeni pamahti käyntiin ja vauva oli itkuinen seuraavan vartin. Usein kun herää ilman herätystä hän on iloinen.
Pian pappa olikin pukin tarinoissa eteisessä kun mietin. Ilmoitamme että 2 lasta tarvitsee vielä vaipan vaihdon. "Suosikki" sai tuoreen vaipan ensin johon pukki reagoi astumalla välittömästi sisään. Menin vaihtamaan vauvalle vaipan olin todella ihmeissäni tästä hässäkästä. Palattuamme huomasimme että pukki sekä muut oli aloittaneet esikoistamme esikoulun kohokohdat ilman meitä.
Sain kuulla jälkeenpäin että pukille on aika milloin tulee eikä sille voi mitään. Tämmöstä aikaa ei koskaan annettu, vaan se tuli täysin sattumanvaraisesti. Vauvalle ensijoulu kohokohta alkoi aivan turhaan ikuisesti, koska meidän vauva jätettiin siitäkin huolimatta pois pukin tulosta. Ja siis tarkennuksen että lahjojen jaon jälkeen ei ollut mitään pakollista tai aikataulutettua ohjelmaa.
Emme voi määrätä miten anoppilassa toimitaan, mutta jatkossa kun lapsemme jo ymmärtää asioista on meidän vanhempien vastuulla lapsemme kehitys ja onnellisuus, korreloivat esim. minkälaisessa ympäristössä lapsemme viettää jouluna jatkossa.
Mietin traumatisoituuko ja tunteeko lapsemme isompana itsensä syrjityksi, jos vietämme jouluna tällaisessa ympäristössä. Omasta mielestäni jokaisen lapsen tulee tuntea itsensä rakastetuksi, varsinkin jouluna?
Miten itse reagoisitte, ylireagoinko kun mietin tällaista?
Kommentit (84)
Meitä on 7 serkusta. Nykyisin olemme suurin osa jo aikuisia. Suurin osa meistä oli tyttöjä mutta ukille rakkain oli se lähellä asuva nimenjatkajapoika. Tämä on jatkunut aikuisuuteen saakka. Tytöissä oli lääkäriä, sm-tason urheilijaa jne, mutta ukille suurinta oli kun poika pärjäsi jossain ala-asteen hiihtokilpailussa. Kenekään muun kuulumisia ei koskaan kerrottu tai noteerattu mitenkän. en pahemmin jaksanut välittää mutta jo lapsena päätin että jos mulla on joskus lapsia/lapsenlapsia, niin en tee noin.
joulupukin tulemisen putkeen menosta en tiedä, mutta sen tiedän, että oma toimintanne ei todellakaan mennyt putkeen. Ihmettelen, että olette noin hampaattomia vanhempina. Jos pappa/mummu tulee vaatimaan, että lapsi on herätettävä kesken päikkäreiden, niin eikö miehesi pysty sanomaan vanhemmilleen, että lapsenne nukkuu nyt ja piste. Ja jos lapselle ei löytynyt syöttötuolia, niin ettekö voineet ottaa häntä syliin joulupöydässä ja vaikka vuorotella keskenänne, niin että molemmat olisivat voineet syödä jouluaterian ja vauva olisi myös ollut mukana? Ei kaikessa voi olla valmista käsikirjoitusta, vaan joskus on pakko improvisoida ja mennä tilanteen mukaan. Ja kyllä niille appivanhemmille voi sanoa vastaankin, napakasti mutta silti ystävällisesti. Pahemmat traumat lapsi voi saada siitä, että vanhemmat ovat heittopusseja ja tuuliviirejä, ja vailla kykyä tehdä omia päätöksiä.
Mun lasten vauva-ajoista on niin kauan aikaa, että jos kylään tulisi vauva niin en muistaisi mitä kaikkea tämä vauvaelämä sisälsikään ja miten pitää huomioida. Puhumattakaan, että osaisin huomioida jonkun tietyn vauvan tavat, päikkäri- ja ruoka-ajat :-o!
Tämän oletan olevan meillä vauvan vanhempien hanskassa ilman, että minun pitää huolehtia siitä että vauva saa nukuttua ja syötyä oikeaan aikaan.
Nyt vähän napakkuutta siihen ap:n omaan toimintaa ensi kerralla. Vauvoja ei tarvitse herätellä kenenkään käskystä, omia syöttötuoleja ja matkasänkyjä mukaan ensi kerralla, ja aikuiset ihmiset syövät tarvittaessa vuoroissa keskenään niistä sopien. Vauvan mukaan mennään ja vanhemmat joustaa sen mukaan, jos se mätsää vielä muidenkin aikatauluihin niin se on vain pelkästään kivaa plussaa.
Minä jaksoin lukea ap:n tarinaan kokonaan. Hän siis kysyy, että mitä mieltä olette siitä, että taaperoikäinen sai istua ainoassa syöttötuolissa ja vauvaa jouduttiin pitämään sylissä. Sitten hän haluaa tietää, oliko teidän mielestänne oikein, että vauva piti herättää joulupukin tuloa varten, koska pappa ei olisi jaksanut odottaa, että pääsi esittämään pukkia. Olkaa hyvä.
Sorryyyy kirjoitti:
Pahoittelut automaattisesta tekstinsyötöstä. Toivottavasti saa silti selvää 😀
Ja sitä ennustavaa tekstinsyöttöähän on niin kovin kovin vaikea laittaa pois päältä? Muutenkin ihme ulinaa sinulta, se lapsi ei olisi joka tapauksessa tajunnut koko joulupukkijutusta vielä yhtään mitään tai pahimmassa tapauksessa olisi pelännyt sitä. Kyllä se kerkeää niitä joulupukkeja näkemään myöhempinäkin vuosina.
Surullinen aiheesta vai ei kirjoitti:
Vietimme tämän joulun anoppilassa. Siellä oli kolmen sisaruksen pikkulapsiperheet mukaanlukien me. Yksi lapsenlapsista on paapalle pienoinen suosikki joka lähtökohtaisesti ok, koska taapero on vanhin ja sitä kautta enemmän historiaa sekä kontaktipintaa.
Oli kyseessä oman alle vuoden ikäisen ensimmäinen joulu.
"Suosikki" istuu pääsääntöisesti tuolilla, mutta nyt hän vei ainoastaan syöttötuoli-ikäiseltä syöttötuoli. Tämä oli appivanhempien mielestä ok, joten emme saaneet esikoistamme mukaan ensimmäiseen joulupöytään, joka olisi ollut meille tärkeää. Vauvalle oli uniajan rajamailla kun aloimme syömään. Joten hän oli todella väsynyt kun ruokailu loppui. Ei hätää nyt hän saisi nukkua kunnon jouluinen ennen pukin tuloa.
Koska vauva joutui nukkumaan normaalissa sängyssä jäin vahtimaan häntä, ettei hän herää ja rytmi reunan yli.
Tällä aikaa pappa kuitenkin oli päättänyt että vauva on herätetään kesken unien koska hän haluaa jakaa lahjat joulupukkina. Puolisoni kieltäytyi herättämistä vauvaa mutta paine oli niin vahvaa että puolisoni joutui käymään 5min välein katsomassa onko vauva hereillä. Lopulta puolisolle ilmoitettiin että vauva herätetään. Puolisoni tuli sanomaan tästä stressaantuneena ja äänekkäästi. Vastustan kuiskaillen mutta lopputulos oli Puolisoni toteamus tämän metaania jälkeen että " nythän se heräsi", ja samantien itkusireeni pamahti käyntiin ja vauva oli itkuinen seuraavan vartin. Usein kun herää ilman herätystä hän on iloinen.
Pian pappa olikin pukin tarinoissa eteisessä kun mietin. Ilmoitamme että 2 lasta tarvitsee vielä vaipan vaihdon. "Suosikki" sai tuoreen vaipan ensin johon pukki reagoi astumalla välittömästi sisään. Menin vaihtamaan vauvalle vaipan olin todella ihmeissäni tästä hässäkästä. Palattuamme huomasimme että pukki sekä muut oli aloittaneet esikoistamme esikoulun kohokohdat ilman meitä.
Sain kuulla jälkeenpäin että pukille on aika milloin tulee eikä sille voi mitään. Tämmöstä aikaa ei koskaan annettu, vaan se tuli täysin sattumanvaraisesti. Vauvalle ensijoulu kohokohta alkoi aivan turhaan ikuisesti, koska meidän vauva jätettiin siitäkin huolimatta pois pukin tulosta. Ja siis tarkennuksen että lahjojen jaon jälkeen ei ollut mitään pakollista tai aikataulutettua ohjelmaa.
Emme voi määrätä miten anoppilassa toimitaan, mutta jatkossa kun lapsemme jo ymmärtää asioista on meidän vanhempien vastuulla lapsemme kehitys ja onnellisuus, korreloivat esim. minkälaisessa ympäristössä lapsemme viettää jouluna jatkossa.
Mietin traumatisoituuko ja tunteeko lapsemme isompana itsensä syrjityksi, jos vietämme jouluna tällaisessa ympäristössä. Omasta mielestäni jokaisen lapsen tulee tuntea itsensä rakastetuksi, varsinkin jouluna?
Miten itse reagoisitte, ylireagoinko kun mietin tällaista?
Mikähän siinä on, että isovanhemmat eivät osaa olla tasapuolisia lapsenlapsilleen, aina pitää olla joku suosikki. Mulla kans typerät appivanhemmat, jotka aina ovat kehuneet ja korottaneet ensimmäistä lapsenlastaan, paaponeet ja rahallisesti auttaneet kuin omaa lastaan, muilla ei niin väliä.
Jos olisin saanut kirjoituksestasi jotain selvää ja tajunnut mitä yrität sanoa, voisin ehkä vastata ylireagoitko vai et.
Ap kirjoittelee kännissä provoja ja selittelee automaattisella tekstinsyötöllä xDDD 0/5
Dramaqueen kirjoitti:
Vauva ei nukkunut koska mitään aikataulua ei oltu annettu. Eikä toinen vanhemmista olisi voinut syödä koska olisi ollu mentävä vahtimaan vauvaa ettei putoa sängystä. Ja kyllä vanhemmille oli tärkeä vauvalle ensimmäinen " joulupöytä".
Käytettyjä matkasänkyjä liikkuu markkinoilla paljon (0 - 30 e, uusi 40 e), koska kaikki käyttää niitä. Helkkarin käteviä, oon itsekin joskus käpertynyt sinne hetkeksi taaperon viereen laulamaan. Kolme lasta ja kolme matkasänkyä, kestivät hyvin sen kolmekin vuotta reissaamista ja mökkikäyttöä. Säilytän vieraita varten jatkossakin.
Se on kyllä niinkin, että vauva olisi jäänyt pois valokuvista, jos olisi nukkunut juuri silloin.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä niinkin, että vauva olisi jäänyt pois valokuvista, jos olisi nukkunut juuri silloin.
Ohis
Voisko sen kuvan ottaa, kun kaikki on paikalla? Oi, tätä someaikaa, hirveetä showta.
Ei voi kun sanoa, että luojan kiitos olen täysin vieraantunut pikkulapsiperheistä ja varsinkin ekan lapsen äideistä.
Siis Jeesus sentään. Alepoissa lapset vammautuu ja kituu kuoliaaksi ja täällä hemmotellut äidit miettivä, onko joku 1-vuotias traumatisoitunut kun ei päässyt syöttötuolin ja joutu heräämään kesken unien komissaari joulupukin vai mitä kaikkea paskaa tässä nyt oli?
Joskus melkein toivoo, et tännekin tulis sota tai ehkä parempi et nää mammat lähetettäisiin vaik Syyriaan, niin tajuaisivat jotain elämästä.
Ja juu tekstinsyöttö täälläkin. Ei Alepoissa vaan Aleppossa.
Meillekkin tuli pukki milloin sattuu, asenne ratkaisee 👌🏼😉🌟 http://so-up.fi/byvilma/joulu-2016
"Omasta mielestäni jokaisen lapsen tulee tuntea itsensä rakastetuksi, varsinkin jouluna". Vuodessa on 364 muutakin päivää, jolloin lapsen tulee tuntea rakkautta ja läheisyyttää. Yksi jouluaatto tässä ei ole niin merkityksellinen. Ja tokkopa tuon ikäinen ymmärtää joulusta vielä mitään. Lapsen pitäminen sylissä on tärkeämpää kuin joulupukki.
Vierailija kirjoitti:
Ja juu tekstinsyöttö täälläkin. Ei Alepoissa vaan Aleppossa.
Anteeksi, mutta nauran niin, että itken. 😂
Mä en menisi enää jouluksi. Kuulostaa aika narsistiselta tuo papparainen, eli ei kauheasti kuuntele muiden mielipiteitä eikä osaa asettua toisten asemaan. Vauvalle ei tuosta vahinkoa koitunut mutta kuulostaa siltä että vanhemmille kyllä mielipahaa ja paljon. Meidän isällä samanlaista, eikä vietetäm enää kamalasti aikaa yhdessä. Ei esim ymmärrä että vauvan päiväunet ovat tärkeät, eikä lasta voi repiä hereille koska tahansa jne.
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä niinkin, että vauva olisi jäänyt pois valokuvista, jos olisi nukkunut juuri silloin.
Ohis
Jos siitä ei saa kuvaa facee, sitä ei tapahtunut :o?
Elämä vauvojen ja taaperoiden kanssa on sellaista, että lapsen syömiset ja nukkumiset täytyy ennakoida etukäteen aikana x jos haluaa syödä rauhassa ajankohtana y.
Ja siltikään se ei onnistu.
Tähän yhtälöön kun lisää toisen lapsiperheen taaperoineen ja joulupukin random -saapumisen niin onhan se selvää, että täydellisen ajoituksen osuminen nappiin on kiinni enää tähtien oikeasta asennosta.
Vauvan vanhempana tällaisessa tilanteessa pitää mennä vaan tilanteen mukaan, tällaiset erikoistilanteet menee miten menee ja luovitaan sen mukaan. Muiden ihmisten maailma ei voi pyöriä vauvan ja tuoreiden vanhempien odotusten mukaisesti. Vanhempien pitää oppia luopumaan jostain vaatimuksista ja siitä ajatuksesta, että tämän pitää mennä just näin ja täydellisesti. Ja vanhempien tehtävä on huolehtia ensijaisesti siitä vauvan hyvinvoinnista ja laittaa omat juttunsa siksi aikaan syrjään.
Jos ei pysty syömään puolisonsa kanssa samaan aikaan, niin silloin syödään vuoroissa. Jos vauva nukkuu kun pukki tulee, niin silloin vauva nukkuu. Kokemuksen kautta oppii ottamaan vauvalle oman matkasyöttötuolin mukaan.