Lue keskustelun säännöt.
Te, jotka vain käytte aattona jossain sukuloimassa, milloin menette ja kauanko olette? Asiaa tylsistymisestä.
23.12.2016 |
Me menemme aina aatoksi miehen vanhempien luokse. Sinne ajaa 15 minuuttia, joten ollaan vain aatto siellä. Miehellä on kolme veljeä ja perheineen tästä porukasta tulee noin 20 henkeä yhteensä.
Jostain syystä mies haluaa mennä sinne aina tosi aikaisin aattona, vaikkei kukaan muu mene sinne vielä siihen aikaan. Siis tyyliin klo 11, kun anoppi on papiljotit päässä ja pyjamassa ja appi lähtee kauppaan ostamaan jotain unohtunutta silliä tai sinappia. Muut veljekset tulevat perheineen vasta 15-16 välillä ja yleensä viiden aikaan syödään.
Aattoni menee yleensä siis niin, että istun sen 4-5 tuntia sohvalla tekemättä mitään ja puhumatta mitään, koska ketään ei ole paikalla. Anoppi puuhailee omiaan, valmistautuu jouluun, laittaa hiuksiaan ja mekkoaan ja hääräilee keittiössä (jonne kukaan ei saa mennä, koska hän haluaa tehdä kaiken tietenkin itse) ja mies sitten puuhailee jotain isänsä kanssa - lähtee kauppaan mukaan tai tekee jotain älytöntä, kuten siirtää jonkun siirtolohkareen takapihalla toiseen paikkaan. Aina on joku juttu, johon tarvitsee miesvoimaa ja mies ja appi sitten lähtevät hoitamaan sitä.
Ennen lapsia tylsistyin kuoliaaksi noiden 4-5 tunnin aikana. Sittemmin olin hätää kärsimässä, kun piti pitää pienet lapset pois kuusesta ja kuumasta leivinuunista ja mekot siisteinä ja nätteinä, miettiä, missä nukuttaa päiväunille jne. Nyt lapset ovat teinejä ja me sitten kolmistaan kuolemme tylsyyteen siinä samalla sohvalla, kun ei ole mitään muuta tekemistä kuin muiden odottaminen. Tai no onneksi nykyään on älypuhelimet, niin voidaan kaikki naputella jotain turhanpäiväistä ajankuluksi.
Tätä showta varten pitää herätä jo tosi aikaisin aamulla, vaikka olen aamu-uninen ja teinitkin haluaisivat nukkua yli kahdeksaan jouluaattona. Mutta ei, mies ei kestä sitä, että vain piipahdetaan siellä (eli ollaan vaikka klo 15-01..), vaan pitää olla se 10-01 joka aatto.
On yritetty sitäkin, että mies menee sinne ensin, me muut tullaan myöhemmin - joulu pilalla. Tai että joskus mentiinkin "vasta" yhdeksi joulurauhan julistuksen jälkeen - hirveä hätäjoulu tuli. Mikään ei auta.
Kommentit (35)
Miehen pitää kokea lapsuuden joulu samoin kuin ennenkin. Antaa hänen mennä, menkää muut perässä vaikka valittaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen pitää kokea lapsuuden joulu samoin kuin ennenkin. Antaa hänen mennä, menkää muut perässä vaikka valittaisi.
Tiedän ja tiedostan tämän ja siksi tämä onkin vaikeaa. En halua riistää häneltä joulumieltä, mutta minulle se sitten tarkoittaa sitä, ettei minulla ole mitään tekemistä tuntikausiin. Anoppi haluaa olla yksin ja puuhailla keittiössä. Ehkä sekin juontaa juurensa siitä, että neljän pojan on ollut pakko olla pois keittiöstä lapsuuden jouluina, että varmasti tulee kaikki valmiiksi - ja anoppi saanut omaa aikaa. Appi on sitten puuhaillut poikien kanssa kaikenlaista ja edelleen joka aatto on aina jotain ihmeellistä, mitä pitää alkaa hoitaa. Siirtää pakastinta tai kasata joku huonekalu tai jotain älytöntä.
ap
Suunnitelmissa oli jo tänään lähteä lapsen päikkäriaikaan ajamaan 2h matka minun vanhemmilleni ja tulla kotiin takaisin viimeistään tiistaiksi. No miehellehän tämä on hurjan tylsää, kun ei voi vain istua tietokoneella niinkuin kotona vaan on pakko olla sosiaalinen muita ihmisiä kohtaan.
Nyt mummulassa onkin koko poppoo kipeänä, emmekä siis lähde sinne ollenkaan. Sen sijaan taidamme huomenna mennä anoppilaan ja olla siellä ehkä yhden yön. Asuvat 30min matkan päässä, joten matkan puolesta ei olisi tarvetta olla yötä. Mies viihtyy siellä hyvin pelaten pikkuveljiensä kanssa pleikkarilla ja minä koen samankaltaista tylsistymistä kuin AP anoppilassaan. Appi vahtaa telkkaria tai nukkuu, anoppi häärää keittiössä tai naputtaa puhelintaan, mies pelaa veljiensä kanssa ja siskonsa ovat omissa oloissaan. Minä vahdin vilkasta taaperoa ettei mene portaisiin tai koskemaan takkaan, lasivitriineitä, vetämään pöytäliinaa alas jne ja samalla pidän silmällä anopin pikkukoiraa, ettei pääsisi näykkäämään lasta.
Kyllä tuon kerran vuodessa kestää :D.
Mulla on samanlaisia kokemuksia anoppilasta. Nykyisin ollaan omalla perheellä joulu. Hirvittää ajatuskin lähteä taas istumaan sohvalle tuntikausiksi.
Vierailija kirjoitti:
Suunnitelmissa oli jo tänään lähteä lapsen päikkäriaikaan ajamaan 2h matka minun vanhemmilleni ja tulla kotiin takaisin viimeistään tiistaiksi. No miehellehän tämä on hurjan tylsää, kun ei voi vain istua tietokoneella niinkuin kotona vaan on pakko olla sosiaalinen muita ihmisiä kohtaan.
Nyt mummulassa onkin koko poppoo kipeänä, emmekä siis lähde sinne ollenkaan. Sen sijaan taidamme huomenna mennä anoppilaan ja olla siellä ehkä yhden yön. Asuvat 30min matkan päässä, joten matkan puolesta ei olisi tarvetta olla yötä. Mies viihtyy siellä hyvin pelaten pikkuveljiensä kanssa pleikkarilla ja minä koen samankaltaista tylsistymistä kuin AP anoppilassaan. Appi vahtaa telkkaria tai nukkuu, anoppi häärää keittiössä tai naputtaa puhelintaan, mies pelaa veljiensä kanssa ja siskonsa ovat omissa oloissaan. Minä vahdin vilkasta taaperoa ettei mene portaisiin tai koskemaan takkaan, lasivitriineitä, vetämään pöytäliinaa alas jne ja samalla pidän silmällä anopin pikkukoiraa, ettei pääsisi näykkäämään lasta.
Kyllä tuon kerran vuodessa kestää :D.
Hauskaa joulua! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menen siihen aikaan kun isäntäväki on kutsunut. Viivyn 3-4 tuntia.
Parisuhteessä pitäis oppia tekemään kompromisseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sukuloiminen "pakollista" tai millään tasolla mukavaa? Siis ihan vain mietin, että miksi pitää mennä sukulaisille, jos on tylsää. Haluaisitteko olla kotona oman perheen kanssa? Vai onko kyse vain tuosta viiden tunnin tylsyydestä? Kuulostaa tosi ärsyttävältä tilanteelta... joka ilmeisesti on kestänyt todella monta vuotta.
Etkö voi lähteä vaikka kävelylle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on tunnin matka vanhempien luokse. Joka vuosi mennään jouluaattona ja tapaninpäivänä takaisin, riippumatta miten lomapäivät sijoittuu siihen ympärille. Se on suunnilleen se maksimi minkä kestää tylsistymättä. :)
Me käymme miehen vanhempien luona kahvilla, noin 1 tunti. Sitten menemme minun vanhempieni luo syömään ja viettämään iltaa noin 3-4 tuntia. Joulunpyhinä myöhemmin teemme sitten pidemmän (noin 3-4 tuntia) vierailun miehen vanhempien luol
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Etkö voi lähteä vaikka kävelylle?
Voisin, mutta yleensä vain jouluaattona olen sukkahousuissa ja mekossa ja ulkona on tähän aikaan vuodesta kylmä. Pitäisi ottaa erikseen ulkoiluvaatteet mukaan ja lähteä pimeään yksinään kävelemään.
ap
Olisit vaan miettinyt ennen kuin haarasi levitit!
En ymmärrä ongelmaa, sano miehelle että sinä ja teinit tulette kun heräätte ja jos siitä syntyy kiukkua, ette tule ollenkaan vaan vietätte joulun kotona rauhassa.
Valitkaa kumppaninne ja lastenne isät paremmin niin ei tarvita kompromisseja. Tutustukaa puolisoihinne ennen kuin menette naimisiin ja lisäännytte, niin ei tule ikäviä yllätyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheltäsi itsekästä vaatia teitä mukaan heti aamusta, jos kerran itse on isänsä kanssa jollain hommilla ja äitinsä hyörii itsekseen keittiössä. Ketä se hyödyttää, että te istutte tylsistyneenä siellä appivanhempien olkkarissa? Ainoa asia, mitä tuolla kuviolla saavutetaan, on sinun ja lasten aamupäivän kurjistaminen. Varmasti teidän kannalta olisi parempi viettää rentoa aikaa kotona ja vaikka sitten nukkua pitkään. Etenkin kun matka on noin lyhyt.
Pidä nyt vähän puoliasi. Jos mies siitä loukkaantuu, niin se on hänen ongelmansa. Ei hän voi vaatia teitä olemaan jotain statisteja hänen "täydellisessä" joulussaan. Ihan yhtä lailla on kyse teidänkin joulusta.
Tänään tarkoitus lähteä anoppilaan. Pidän miehen vanhemmista, mutta minä haluaisin mennä vasta aattona illemmalla... En osaa rentoutua vieraassa paikassa.
Anoppi haluaisi että autan keittiössä, mutta olen aivan nakkisormi ja anopilla on korkeat standardit ruokien suhteen.
Meillä on mukana koira, 3-vuotias uhmisprinsessa ja vauva. Mies aina lupaa kaitsea lapsia ja koiraa minun apunani, mutta katoaa aina jonnekin isänsä/veljensä kanssa.
Stressaan kyläpaikoissa aina ihan hillittömästi sitä että lapset/koira rikkovat/sotkevat paikkoja.
AP ota kirja mukaan? Tai katsokaa telkkaria tai muuten vaan tehkää, mitä tekisitte kotona aattona päivällä?
Vierailija kirjoitti:
Tänään tarkoitus lähteä anoppilaan. Pidän miehen vanhemmista, mutta minä haluaisin mennä vasta aattona illemmalla... En osaa rentoutua vieraassa paikassa.
Anoppi haluaisi että autan keittiössä, mutta olen aivan nakkisormi ja anopilla on korkeat standardit ruokien suhteen.
Meillä on mukana koira, 3-vuotias uhmisprinsessa ja vauva. Mies aina lupaa kaitsea lapsia ja koiraa minun apunani, mutta katoaa aina jonnekin isänsä/veljensä kanssa.
Stressaan kyläpaikoissa aina ihan hillittömästi sitä että lapset/koira rikkovat/sotkevat paikkoja.
Älä lapsista stressaa. Koira nyt ei mitään saa hajottaa tai sotkea, mutta ei lasten tekemisistä mummolassa tartte stressata. Laita tyttö isänsä mukaan jos ovat lähdössä jonnekin?
Etkö tosiaan ole kaikkien noiden vuosien aikana keksinyt mitään, jota voisit noiden 4-5 tunnin aikana tehdä?
Nyt sinulla on teini-ikäiset lapset, ettekö tekisi jotain hauskaa yhdessä? Jouluaatto eroaa arjesta ja jos teineilläkin on tylsää, saat heidät ehkä houkuteltua mukaan. Menkää ulkoilemaan, saunokaa, käykää hautausmaalla, katsokaa televisiosta konsertti ja pitäkää vaikka levyraati, askarrelkaa, lukekaa runoja ääneen, kahlatkaa läpi vanhat valokuva-albumit, laulakaa joululauluja tai keksikää vaikka oma, uusi joululaulu joka vuodelle... Mikä vaan puuha teidän perheelle on luontevaa. Nyt on viimeistään aika luoda aamupäivälle oma traditio. Tai pyytäkää appiukkoa kehittelemään pöhköä hommaa teillekin. Jos teinien kohdalla on liian myöhäistä, voit keksiä puuhaa vain itsellesi.
Ei kai teidän siellä tarvitse juhlavaatteissa istua? Kömpikää autoon suoraan punkasta olo- tai ulkoiluvaatteissa ja valmistautukaa aattoiltaan paikan päällä.
Meillä on 2 autoa, joten mies lähtee aamulla kohti mummolaa (matkaa noin 60 km), minä ja lapset seuraamme perässä päiväunien jälkeen eli noin klo 15. Lapsille on selitetty, että mummolassa tarvitaan apua, joten siksi isä lähtee sinne yksin. Vanhin (nyt 10v) saa mennä isän mukaan, jos tahtoo. Ei ole halunnut.
Meillä on siis lasten kanssa rauhallinen jouluaattoaamu, koristellaan kuusi, keitetään puuroa, pakkasvuosina on tehty pihalle lumilyhtyjä jne. Iltapäivällä laitetaan juhlavaatteet päälle, viedään matkalla kynttilät haudoille ja jatketaan mummolaan valmiiseen pöytään.
Yhtenä jouluna istuin siellä nojatuolissa ihmettelemässä, että mitä tämä on. Luin kaikessa rauhassa naistenlehtiä ja pohdin, että ei enää koskaan. Sen jälkeen kerroin miehelle, että minusta on OK, että hän viettää haluamansa jouluaattoaamun, mutta minä en ole osa sitä. Esitin vaihtoehtona, että mennään joka toinen joulu minun vanhemmilleni ja ollaan siellä 3 vrk, jolloin mies tylsistyisi vielä pahemmin JA lisäksi vanhempansa jäisivät ilman ainoan lapsensa lasten jouluiloa. Omilla vanhemillani on tusinan verran lapsenlapsia, eivät välttämättä kaipaa juuri meitä jouluksi.
Minä silti laittaisin miehen sinne yksin aikaisin ja muut saisi nukkua pidempään ja tulisivat myöhemmin.