Ei noista lapsista ole kuin ikuista vaivaa ja vastusta :-(
Minulla on mieheni kanssa 12v tyttö, 10v poika, 8v poika, 6v tyttö, 5v tyttö, 2v tyttökaksoset ja 1v poika. Ei noista lapsista ole muuta kuin ikuista vaivaa ja vastusta, ei tämän kodinkaan siivoaminen joulukuntoon onnistu millään kun lapset sotkevat sitä mukaan 2 huonetta kun minä ehdin siivota yksin eikä noista lapsista ole ikinä apua kotitöissä. Tuo esikoinenkin on iso tyttö ja kun komensin hänet vahtimaan sisaruksiaan, niin hän ei onnistu siinä millään, sillä hän ei saa kaksosia lopettamaan tappelua eikä ole vieläkään antanut kuopukselle maitopulloa vaikka tämä itkee nälissään sängyssään. Eikä miehestäkään ole mitään apua töissä enkä oikein raaski häntä niitä pistää tekemäänkään, koska hän sentään tekee 17 työpäivää 360 päivää vuodessa ja työ on raskasta metsätyötä. Ainoastaan juhannuksena hän pitää 2 vapaapäivää ja jouluna 3 vapaapäivää paitsi karkausvuosina, jolloin hän pitää juhannuksena sekä jouluna kumpanakin 3 vapaapäivää eli 6 vapaapäivää 366 päivän aikana.
Kommentit (14)
Miks oot hankkinu noin monta lasta?
No ei ole lapsen vastuulla hoitaa lasta... Ei 12-vuotiaalta voi olettaa että antaisi maitoa vauvalle yms. Tai olisi vastuussa sun koko pesueesta.
Jos tämä nyt ei ole trolli, niin hae hyvä ihminen apua!! Pärjäisittekö jos miehesi tekisi jotain muuta työtä? Lyhyempää päivää?
Kannattaa kysyä vaikka neuvolasta onko teidän kaupungilla jotain kotiapua saatavilla. Olet selkeästi avun tarpeessa!
Vierailija kirjoitti:
Miks oot hankkinu noin monta lasta?
Eihän sitä ihminen voi taistella Jumalan sallimusta vastaan niin emme me mieheni kanssa ole voineet tehdä mitään kun olemme saaneet noin monta lasta ja kun minä kerran olen miehelleni akaksi ruvennut niin pakko minun on jalat levittää kun mies tulee päälleni kyrpä kivikovana kourassa ja tahtoo seksiä. Sehän on vaimon velvollisuus antaa miehelle, koska pappikin meidät vihkiessään sanoi, että miehellä on oikeus saada seksiä vaimolta aina kun haluaa paitsi ihan ensi aikoina synnytysten jälkeen. Tähän kun vielä synnytän sellaiset 12 lasta lisää niin siinä sitä vasta liemessä olen. Joka päivä on huoli sydämessä, että toivottavasti mies ei lyö metsässä itseään kirveellä, jää kaatuvan puun alle, joudu susien ruoaksi tai että hänelle ei tapahdu mitään muutakaan pahaa ja vaikka noista lapsista onkin vain surua ja vastusta, niin silti rakkaita ne ovat. En kestäisi sitä surua, jos yhdenkään heistä menettäisin, vaikka joskus tekisi mieli heittää heidät kaikki tuonne ulos lumihankeen rauhoittumaan. Tosin kuolemantaudinhan ne siellä saisivat, koska eihän lapsia pakkasella uskalla ja saa ulos päästää.
Mitäs se laulu sanoikaan? "....sitä saaaa mitä tilaaaaa...." :D
Sekin on ihan tyhmää kun tuo nuorin lapsi sairastaa sokeritautia eikä sille saa antaa siksi mitään muuta ravintoa kuin maitoa, mutta sitä se ei huoli vaikka vapisee heikkoudesta mutta koko ajan se yrittää saada muutakin ruokaa kuin maitoa. Eilenkin se yritti syödä lattialle tipahtanutta suklaakakkua. On se kumma, että sokea lapsi onnistuu niin hyvin etsimään muuta ruokaa kuin maitoa ja yrittää sitten syödä sitä, vaikka ei saa. Tutti sillä kyllä pitää aina olla ja jos se ei se sitä saa, niin se itkee joko niin että kaikki hermostuvat ja rupeavat etsimään tuttia tai sitten se imee tutin sijasta vaikka sanomalehteä. On aika kumma näky kun sokea lapsi konttaa pitkin kotia etsimässä ruokaa sanomalehti suussa.
Miten minua tuppaa vaan naurattamaan tuo ap:n vuodatus.... on teillä ollut ronskipuheinen vihkipappi
En tiedä oliko aloitus provo, mutta minulta ei heru empatiaa yhdellekään suurperheen äidille, joka valittaa hankkimistaan lapsista. Mitä oletit? Että istuvat paikallaan peukaloita pyöritellen?
Vitun lessu käyttäsit ehkäsyy ni ei ois noin monta rääkyvää paskaa jalois pyörimäs ja tarvis valittaa siin
Ei herraisä. Itsellä yksi lapsi ja sen riittää minun osuudeksi tämän maailman ylikansoittamisessa. Kummasti myös rahat riittää ja omat voimat. Ehkäisy????
Vierailija kirjoitti:
Miten minua tuppaa vaan naurattamaan tuo ap:n vuodatus.... on teillä ollut ronskipuheinen vihkipappi
En jaksa uskoa että kyseessä oli AP...
Elämä on arpapeliä.Muistan kuinka akateeminen äiti , akateemisen miehen vaimo tokaisi katkerana : "Kun noista lapsistakin tuli tuollaiset, eivät pääse kuin ammattikouluun". Suvussa kun kulki lukihäiriö ja kumpikin lapsi oli sen perinyt.
Itse olin täysin varma että lapseni syntyy, jollei valmiiksi vammaisena, niin ainakin perii suvun heikkolahjaisuuden.Yllätyksekseni hän osoittautuikin lahjakkaaksi, siis älyllisesti.Ja on kyllä tuottanut paljon onnea ja iloa!!
Eli summa summarum; aina ei saa mitä tilaa, saati pelkää.
Nyt kyllä tuli kyyneleet silmiin, oli niin liikuttava tarina! Auttaisko jos tekaisisit pari lasta lisää?