Lue keskustelun säännöt.
Mä en ymmärrä miten jotku saa tuosta noin vaan töitä!
19.12.2016 |
Mulla on tuttu, joka aina kun haluaa löytää töitä ja pääsee töihin. Äitiyslomien jälkeen ei ole tarvinnut kuin miettiä, että milloin menisi töihin, niin kohta se on jo uuden työn saanut! Ja ei siis koskaan ole mennyt takaisin samaan työhön, sellaisia pätkätöitä lähinnä.
Mä taas en saa yhtään mitään!! Kohta 2v työttömyyttä takana ja mihinkään en pääse.
Kommentit (26)
Minuakin kiinnostaa. Ärsyttävää kun ihmiset hokee, että "tekevälle töitä löytyy" yms. idioottimaisuuksia. Mieluummin kuulisi ihan vaikka vinkkejä miten muut ovat töitä saaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulutus, työkokemus ja asuinpaikka.
Väärä ala?
Itse olen lähihoitaja, ja aina olen jonkun pätkän löytänyt alle viikossa. Ja aina ne pätkät on poikineet uusia pätkiä kun tekee työnsä hyvin.
Kaikilla aloilla vaan ei ole edes niitä pätkiä.
Ne pääsee suhteilla töihin vaikka eivät sitä myönnäkkään. Itsekin sain yhden työpaikan koska silloisen poikaystäväni äiti oli töissä siinä työpaikassa. Eli riittää että tuntee vaan etäisesti jonkun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko Soneralla ja etenee kuten uutisten mukaan muutkin naiset?
Riippuu niin ihmisen koulutus- ja työhistoriasta sekä siitä, mitä on valmis tekemään ja millaisella palkalla. Lisäksi tietysti asiaan vaikuttaa ihmisen luonne, asuinpaikka jne...
Vaimo näyttää kyllästyvän nopeasti töihinsä, joten se on opiskellut kokiksi, hoitsuksi ja kulttuurialan maisteriksi. Vaikka on ulkomaalaistaustainen ja 46-vuotias, tuntuu aina löytyvän uusia hommia. Toisaalta minulla on kavereita, jotka eivät kymmenistä hakemuksista huolimatta työllisty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kyllä ymmärrän tuon mutta en sitä, kun jotkut helposti työllistyneet parjaavat työttömiä että miten joku EI onnistu saamaan töitä.
Itse olen ollut työllisyyden suhteen tällainen Hannu Hanhi ja olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan, kun sain tämän nykyisen työni.
Mitäs hommaatte niitä nollatutkintoja, jotka ei paina työelämässä paskan vertaa. Kouluttautukaa alalle, jolla on töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulutus, työkokemus ja asuinpaikka.
Sopiva karisma sekä ennen kaikkea verkostot, verkostot ja vielä kerran verkostot.
Oon tässä kans miettinyt, että onpas tää työnsaanti vaikeaa. Määräaikainen työ päättymässä (yli 3 vuoden jälkeen) ja jatkoa ei liene enää tiedossa, tai esimiehen mukaan epätodennäköistä kun on palkkauskieltoa ym. Oon tämän vuoden aikana yrittänyt hakea uutta työtä, joka vastais koulutusta ja josta mulla on edes vähän kokemusta. Ei ole tärpännyt, nytkin on muutama hakemus odottamassa eri paikoissa. Oon muokannut ansioluetteloa, hakemusta, kieliasua, laittanut kuvan/jättänyt laittamatta kuvan, soitellut perään mut ei auta. Täytyy vaan sinnikkäästi jatkaa, sitten on ainakin kunnolla aikaa panostaa tähän jos/kun nää hommat lopullisesti päättyy...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei Suomen työttömyysaste ole tällä hetkellä edes kovin korkea, vain jotakin 10% luokkaa. Joskus 90-luvun alkupuoliskolla oltiin lähes tuplalukemissa ja silloin oli paljon populaa työttömyyskursseilla, mutta nyttemminhan noita on karsittu rajusti.
Erityisesti akateemisten tilanne on hyvä, työttömyysaste 7% luokkaa, mitä pidetään meillä täystyöllisyytenä.
Hyvälle ja osaavalle löytyy aina töitä. Aina.
Jos et ole paras mahdollinen työntekijä on turhaa myöskään valittaa, kun ei töitä tipu. Nyt on työnantajan markkinat ja keskinkertaisetkin hakijat on helppo unohtaa, koska laadukasta tarjontaa on niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvälle ja osaavalle löytyy aina töitä. Aina.
Jos et ole paras mahdollinen työntekijä on turhaa myöskään valittaa, kun ei töitä tipu. Nyt on työnantajan markkinat ja keskinkertaisetkin hakijat on helppo unohtaa, koska laadukasta tarjontaa on niin paljon.
Juurihan itse sanoit että hyvä ei riitä vaan on oltava paras. Miten silloin myös hyvälle löytyy aina töitä?
Mulle on aina ollut helppoa saada töitä. Viimeiset vaihdot 46-52v:nä oli nopeita:
- maaliskuussa 2006 päätin lähteä vakituisesta työpaikastani ja 4.5 aloitin uudessa. Haastattelusta en ehtinyt edes työpaikalle takaisin kun soittivat perään että paikka on mun
- heinäkuun lopussa 2008 kaverini soitti ja kertoi että eräs paikka on auki. Otin yhteyttä tulevaan esimieheen, tapasimme ja päivää myöhemmin toivotti tervetulleeksi.
- 2012 otin ko firmasta yt paketin vapaaehtoisesti helmikuussa ja samana päivänä kun sen kuittasin allekirjoitin myös uuden työsopparin muualla. Työt alkoi huhtikuussa.
Mulla on nyt 37 vuotta työkokemusta ja laaja tausta, olen tehnyt kaikkea mahdollista vuosien mittaan. Persoonana olen myös helposti lähestyttävä ja avoin. Yo-merkonomin papereilla selvitty.
Minä olen nyt 32v. Koulutuksena lukio ja taidealan hömppätutkinto. Olen tehnyt ympärivuotisesti töitä 15-vuotiaasta, kesätöitä 12-vuotiaasta. En ole vielä koskaan ollut työtön. Olen viettänyt tasan 5 viikkoa kesälomaa ja 10kk äitiyslomaa, jonka aikana tein myös kotoa käsin töitä. Osa töistäni ovat toki olleet osa-aikaisia. Töitä olen tehnyt melkein kaikilla aloilla. Pienellä palkalla paskaakin työtä. Vajaa kolmekymppisenä ravintola-alalla aloituspalkka 6,90€/h.. mutta ainakin töitä on ollut ja cv olisi melkoisen pituinen jos kaiken listaisi. Minulla on myös harrasteita, joita mainita, ja olen tehnyt vapaaehtoistyötä.
Aloitin työt nuorena vaikka ei olisi tarvinnut, vanhemmat olisivat kyllä maksaneet kaiken. Kai olen vähän työnarkomaani.
Tiedän kuitenkin ettei useimmat ole yhtä onnekkaassa asemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvälle ja osaavalle löytyy aina töitä. Aina.
Jos et ole paras mahdollinen työntekijä on turhaa myöskään valittaa, kun ei töitä tipu. Nyt on työnantajan markkinat ja keskinkertaisetkin hakijat on helppo unohtaa, koska laadukasta tarjontaa on niin paljon.
Juurihan itse sanoit että hyvä ei riitä vaan on oltava paras. Miten silloin myös hyvälle löytyy aina töitä?
Tahallisen väärinymmärryksen päivä?
Ei tietenkään paras kaikista, mutta paras mahdollinen versio itsestäsi. The best you can be. Vasta käyttämällä kaikki mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja sen jälkeen epäonnistumalla työnhaussa, saa oikeuden valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulle on aina ollut helppoa saada töitä. Viimeiset vaihdot 46-52v:nä oli nopeita:
- maaliskuussa 2006 päätin lähteä vakituisesta työpaikastani ja 4.5 aloitin uudessa. Haastattelusta en ehtinyt edes työpaikalle takaisin kun soittivat perään että paikka on mun
- heinäkuun lopussa 2008 kaverini soitti ja kertoi että eräs paikka on auki. Otin yhteyttä tulevaan esimieheen, tapasimme ja päivää myöhemmin toivotti tervetulleeksi.
- 2012 otin ko firmasta yt paketin vapaaehtoisesti helmikuussa ja samana päivänä kun sen kuittasin allekirjoitin myös uuden työsopparin muualla. Työt alkoi huhtikuussa.
Mulla on nyt 37 vuotta työkokemusta ja laaja tausta, olen tehnyt kaikkea mahdollista vuosien mittaan. Persoonana olen myös helposti lähestyttävä ja avoin. Yo-merkonomin papereilla selvitty.
Huono tutkinto sulla ainakin on.
Mä saan myös töitä aika helpolla, ainakin tähän asti. Oon duunissa ja ihan viime aikoina on pari tyyppiä yrittänyt rekrytoida mua muualle eri paikkoihin. Toisaalta vastapainoksi naisen saaminen on mulle ilmeisesti mahdotonta, joten ehkä menee reilusti :D
Tervetuloa kerhoon! T, 39-vuotias akateeminen lapseton nainen, työttömyyttä takana vajaa kaksi vuotta