Kuka vuonna 2016 ei muka osaa lukea englantia?

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän jos englannin puhuminen tökkii tai kuullun ymmärtäminen ei ole ihan täydellistä mutta ei osata täyttää yksinkertaista lomaketta koska se on englanniksi? Ei voi olla totta.

Äitini 81v. Käynyt pelkän kansakoulun. Ei ole lukenut sekuntiakaan mitään vierasta kieltä.

No joo, näitä teinien provojahan tämäkin.

Jos ei tarvitse englantia työssään tai muuten arkielämässä, jää kieli helposti heikohkoksi.

Heikohkolla tarkoitan siis juurikin sellaista kielitaitoa, ettei kykene lukemaan englanninkielistä kirjallisuutta tai katsomaan ohjelmia ilman tekstitystä, mutta pärjää live-tilanteissa, kykenee ystävystymään englanniksi ja matkustamaan yksin maissa, joissa joudut kommunikoimaan vain enkuksi.

Tässä ei tarkoitettu vanhoja ihmisiä joille ei ole opetettu englantia kolmannelta luokalta lähtien.

Kyseessä oli vajaa 30 v henkilö joka meni ihan avuttomaksi kun piti tietää reservation number.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Monet eivät osaa edes puhua saati lukea.

Varsinkin Keski-Euroopassa tämän huomaa ja entisen itäblokin alueella venäjääkin ymmärretään englantia paremmin,tosin venäjää ei haluta selvästikään ymmärtää.

Täh? Entisen itäblokin alueella ei pelkästään ymmärretä Venäjää, vaan ylivoimainen enemmistö puhuu edelleenkin Venäjää ihan äidinkielenään, tai ainakin käyttökielenään.

Kirjoittakaa kielet pienellä alkukirjaimella tekstin keskellä, mikäli siis itse ymmärrätte, puhutte ja kirjoitatte suomea.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ei tarkoitettu vanhoja ihmisiä joille ei ole opetettu englantia kolmannelta luokalta lähtien.

Kyseessä oli vajaa 30 v henkilö joka meni ihan avuttomaksi kun piti tietää reservation number.

-ap

Silloin pitää myöskin tehdä se ikärajaus heti aloitukseen ja jos haluaa viitata johonkin tiettyyn tapaukseen, niin myöskin kertoa se. Emme ole ajatustesi lukijoita. Palstan lukijoista valtaosa on yli 30 vuotiaita.

Minä olen lukenut englantia kolmannelta luokalta lähtien, mutta viimeisistä englannin tunneista on aikaa jo 35 vuotta, enkä sen jälkeen ole joutunut englantia juurikaan käyttämään ja kyllä minunkin olisi tarvinut google kääntäjää käyttää tuohon reservationiin (ja tarvikin), kun en sitä heti muistanut. En siltikään ala tuhkaa päälleni sirottelemaan, enkä edes teinin provosta nokkiini ottamaan.

Eihän suuri osa suomalaisista osaa täyttää oikein ihan normaaleja yksinkertaisiakaan kaavakkeita suomeksi, saati sitten jollakin vieraalla kielellä.

AP, tutustupa Suomen koululaitoksen historiaan, niin että ymmärrät, että ennen peruskoulun tuloa oli rinnakkaiskoululaitos ja vain suhteellisen harvat pääsivät nauttimaan oppikouluun vieraiden kielten opetuksen autuudesta. Osa ei koskaan opiskellut esim. englantia, vaan ruotsin lisäksi esim. saksaa, ranskaa, venäjää tai latinaa, muutamat jopa pitkänä latinaa tai venäjää vielä 60-luvullakin. 

Vierailija kirjoitti:

Kirjoittakaa kielet pienellä alkukirjaimella tekstin keskellä, mikäli siis itse ymmärrätte, puhutte ja kirjoitatte suomea.

Sori, meni vahingossa. Olen kyllä täysin tietoinen siitä, että kielet kirjoitetaan pienellä. Jostain kumman syystä tuo venäjä lipesi tuonne oikein pariinkin kertaan. Johtuneeko siitä, että kovin harvoin tulee kirjoittaneeksi mitään venäjän kielestä. Suomi, ruotsi ja englanti kun on ne kielet jotka useimmiten tulee mainittua ja ruotsikin vain siitä pakosta puhuttaessa. Eli annatko näillä perusteilla pahan mokani anteeksi?

Entisen Neuvostoliiton alueelta kotoisin olevat harvemmin osaavat englantia juurikaan. Sitä on ehkä opiskeltu koulussa, mutta hyvin vähän aikaa (esim. kaksi lukuvuotta), eikä osaamista todellakaan vaadittu ts. sitä ei pidetty tärkeänä. Tässä kyseessä siis yli kolmekymppiset ihmiset.

Minä olen syntynyt 1960 ja minäkään en lukenut ekana kielenä enkkua. Oppikoulussa luin.

Minun ikäluokastani ne jotka menivät vain kansalaiskouluun, eivät sitä lukeneet yhtään koulussa.

Isosiskoni ja isoveljeni lukivat pitkän saksan. Heidän ikäluokalleen ei enkkua tarjottu edes oppikoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Entisen Neuvostoliiton alueelta kotoisin olevat harvemmin osaavat englantia juurikaan. Sitä on ehkä opiskeltu koulussa, mutta hyvin vähän aikaa (esim. kaksi lukuvuotta), eikä osaamista todellakaan vaadittu ts. sitä ei pidetty tärkeänä. Tässä kyseessä siis yli kolmekymppiset ihmiset.

Kyllähän nuoremmat jo englantia kohtuullisesti osaavat, mutta Neuvostoliiton aikana kouluja käyneet eivät tietenkään, koska silloin ei englantia koulussa opetettu lainkaan, vaan saksa oli heillä ensimmäinen vieras kieli.

On selvää, että jos nollasta lähdetään, niin eihän se heti ala sujumaan, joten ne jotka ensimmäisten joukossa 90-luvulla alkoivat opetella Venäjän peruskoulussa englantia, tuskin sitä vielä kovin hyvin oppivat. Seuraava sukupolvi jo paljon paremmin. 

Sama se on ollut meillä täälläkin. Omat vanhempani eivät lukeneet koulussa lainkaan englantia, eivätkä sitä myöskään siis oppineet. Minä luin kyllä, mutta opin sitä korkeintaan välttävästi. Oma lapseni taas jo osaa täysin sujuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen syntynyt 1960 ja minäkään en lukenut ekana kielenä enkkua. Oppikoulussa luin.

Minun ikäluokastani ne jotka menivät vain kansalaiskouluun, eivät sitä lukeneet yhtään koulussa.

Isosiskoni ja isoveljeni lukivat pitkän saksan. Heidän ikäluokalleen ei enkkua tarjottu edes oppikoulussa.

Minä olen syntynyt 1961 ja meille kyllä alettiin kansakoulussa englantia opettamaan jo kolmannella luokalla ja siitä eteenpäin sitten aina yhdeksänteen asti. Siskoni syntynyt 1958 ja heilläkin alkoi englanti jo kolmannella luokalla kansakoulussa. En tiedä missä perähikiällä sinä olet asunut, mutta kyllähän englantia jo varsin yleisesti opetettiin kansakoulussa jo ainakin 60-luvun puolivälistä lähtien.

Käytännössä ne, joka eivät ole käyneet peruskoulua joka tuli 70-luvun puolivälissä. Itse olen 1970-syntyneenä ensimmäisiä peruskoulun käyneitä. Sanottakoon että n 50 ylöspäin englannin kielitaito vähnee ikäpolvi kerrallaan. Toki kaikissa ikäluokisa on niitä jotka eivät osaa, ihan siitä syystä että eivät ole joutuneet kieltä käyttämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On niitä valtakieliä hävinnyt jopa olemattomiin historiassa. Latinaa ei ole äidinkielenään puhunut kukaan vuosisatoihin.

Latinaa ei ole äidinkielenään ikinä kukaan puhunutkaan.

No tokihan on puhuttu Latiumin alueella nykyisessä Italiassa. Eihän latina mikään keinotekoinen kieli ole.

Esim. Pipsa-niminen tyttönen. Ikää 34vuotta. En tiedä, minkä apukoulun hän on käynyt, kun lausuu kaikki englanninkieliset sanat päin p....tä, esim. hakukone on "KOOKLE". Yves Rocherin tuote sisältää " almondia, ööööööööö, niinku pähkinää". Jeppistä jee, vst jutut ei tuota peruskoulun kolmasluokkalaiselleni mitään vaikeutta. Ja Pipsukka itse arvioi englanninkielentaitonsa hyväksi, ymmärtää kaiken jne. :-D 

Olen 69v. enkä juuri osaa englantia, mutta saksaa kyllä. Ja olen tehnyt pitkän ja hyvän työuran.

Ja tiedän monia ikäluokassani jotka eivät äidinkielensä lisäksi hallitse muuta kieltä.

Eikä ap. kannattaisi tutustua ihmettelyn sijaan omaan historiaansa, sillä Suomessa ilmainen ja tasokas koulutus ei vielä ollut itsestäänselvä vielä 70-luvulle saakka.

Näköjään peruskoulutuksestakin voi valmistua kaikenlaisia tunpeloita.

Vaimoni on kotoisin maasta, jossa englanninkieli on merkityksetön.

Osaa suomea, ei osaa englantia.

Mikäli alle 30v ei puhu englantia niin menee kyllä täysin oman tyhmyyden piikkiin. Mikäli ilmainen koulu ei ole maistunut niin onnea siihen alle 2000€/kk palkkaan. Kielitaito kuitenkin on melko suuri tekijä palkkaamisessa. Harvassa korkeammassa asemassa voi työskennellä täysin kielitaidotta. Itsensä kouluttamatta jättäminen nykypäivänä on tyhmintä mitä tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä ne, joka eivät ole käyneet peruskoulua joka tuli 70-luvun puolivälissä. Itse olen 1970-syntyneenä ensimmäisiä peruskoulun käyneitä. Sanottakoon että n 50 ylöspäin englannin kielitaito vähnee ikäpolvi kerrallaan. Toki kaikissa ikäluokisa on niitä jotka eivät osaa, ihan siitä syystä että eivät ole joutuneet kieltä käyttämään.

No ei kyllä ihan noinkaan. Kansakoulussa luettiin englantia kyllä jo 10 vuotta ennen peruskoulua ja oppikouluissa jo useita vuosikymmeniä ennen peruskoulua. Esimerkiksi meidän pikkukaupungissa 60-luvun lopulla valtaosa oppilaista meni oppikouluun. Oppikouluja oli kaksi, joissa useita eri rinnakkaisluokkia ja kansalaiskouluja yksi jossa vain muutama rinnakaisluokka.

Monikaan ei osaa, ei edes nuoret vaikka niin aina luullaan.

Tämä menee samaan kastiin "kaikki nuoret ovat hyviä tietokoneen ja älylaitteen kanssa, kunnon diginatiiveja!"