Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin kommentteja tällaiseen koulu-uudistusehdotukseen
18.12.2016 |
Eli laittakaas omia arvoitanne: mitä hyviä ja mitä huonoja puolia tällaisessa mallissa olisi?
Minusta pitäisi olla tasovaatimukset "luokalta toiselle" pääsyyn. Siis kun osaa yhden vuoden asiat vähintään 9:n tasoisesti, pääsee siirtymään seuraavalle tasolle. Käytännössä siirto pitäisi suorittaa ainekohtaisesti, koska jollakin voi olla ihan eri taidot matikasta kuin äikästä. Aluksi opetus voisi hyvin olla 20 oppilaan ryhmissä, mutta "tuplaajille" eli jo toista vuotta samaa lukeville 10 hengen ryhmissä, ja 5 hengen ryhmissä jos mennään jo kolmatta vuotta. Jos asia ei vielä silloinkaan mene päähän, pitää siirtää mukautettuun opetukseen, eli opetellaan vain ihan pakolliset perusasiat siitä aineesta. Ja todistukseen myös kunnon merkintä mukautetusta numerosta. Näin välkyimmät voisivat olla peruskoulusta pihalla jo hyvinkin nuorina, kun taas joillakin voisi mennä huomattavan pitkään.
Sosiaalisen kehityksen takaamiseksi perustetaan ns sosiaalisia oppiaineita. Niihin osallistutaan ns. oman luokan eli oman ikäryhmän mukana ja niitä pitäisi olla pari tuntia joka päivä. Näissä voisi olla itsetuntoharjoituksia, ryhmäytymistehtäviä, mediaopintoja, etiikkaa, turvallisuuskoulutusta yms.
Kännykät...eivät ole itsessään ongelma. Jos puhelin on ongelma, pohjimmainen ongelma on opiskeluasenteessa.
Läksyjä..kotitreenausta yleensä tarvitaan, jotta kehittyy tarpeeksi nopeasti. Lisäksi työnteon kulttuuri pitää tavoittaa.
Kokeet...ovat kyllä tarpeen. Muuten on vaikea mitata laajojen kokonaisuuksien hallintaa. Mutta varsinkin "uusijoille" ne voisivat olla vaikkapa suullisiakin (pienen ryhmän opettajalla on aikaa sellaiseen)
Arviointi.. säilyttäisin numeroarvioinnin, jotta mahdollisimman objektiiviset rajat säilyisivät. Lisäksi mahdollisimman jatkuvaa suullista palautetta.
Liikuntatunneilla...kaksi tasoryhmää. Hyvien pitää saada kilpailla ja nauttia menestyksestä. Harrasteryhmän tavoitteena sitten olisi löytää sellainen arkiliikunnan ilo.
Ruotsi... henkilökohtaisesti rakastan ruotsia (en ole ruotsin ope), mutta ehdottaisin tähänkin tasoryhmiä, jotka olisivat eri laajuisia. Kaikki eivät kuitenkaan sitä ikinä opi, joten motivoitumattomille vaikka vain parin vuoden ajan 2 viikkotuntia (esim vain kutosella yhteiset tunnit ja seiskalla jako tasoryhmiin. Heikoimmalla ryhmällä enää seiskalla pari viikkotuntia, sitten vapautus. Kun taas tuleville ruotsin kielen taitajille huomattavasti enemmän.)
Opettajat...ovat ihmisiä. Opettajajohtoisuus on hyvä asia, koska iso osa oppilaista ei osaa itseohjautua. Nopeimpien ryhmä voi kyllä kyetä melkoisiin itsenäisiinkin suorituksiin, kunhan heikompi aines on tipahtanut joukosta häiritsemästä. Jokainen ope valitkoon luonteeseensa soveltuvan ryhmän ohjattavakseen (erityisopen opintoja tuplaus- ja triplausryhmien vetäjille).
Sitten ei enää tarvita muuta kuin rahaa. Uskoisin että systeemi motivoisi lukemaan. Koulusta kun pääsisi pois vasta kun osaa riittävästi. Oikeasti heikot ohjattaisiin sitten johonkin muuhun kuin tiedollisiin ammatteihin.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Todella kallis systeemi.
Parempi juttu olisi antaa enemmän lupia yksityiskoulujen perustamiseen. Silloin fiksuista tulisi luontevasti oma ryhmänsä eikä välitunnilla joutuisi niiden tyhmempien kiusaamaksi. Olisi vanhaan tapaan oppikoulu, jossa joko opitaan tai tuplataan se luokka kokonaan, toisaalla olisi nykyisen peruskoulun kaltainen systeemi niille, joilla ei ole motivaatiota eikä tavoitteita.
On turha kantaa kaivoon vettä eli yrittää kouluttaa niitä, jotka eivät koulutusta halua tai oppimiseen kykene.
On täysin väärin jättää hyvät oppilaat vaille opetusta siksi, että hehän ovat itseohjautuvia ja voivat etsiä tiedot itse. Omat lapseni ovat viettäneet alakoulussa 6 vuotta ilman opetusta, ainoa syy olla koulussa oli ryhmäytyminen sekä sitä kautta saadut kaverisuhteet. Jälkikäteen olen tajunnut, että kavereita sai harrastuksistakin riittävästi, 6 vuotta olisi voitu pitää kotikoulua.
Juu, kalleus on ongelma nykymaailmassa. Mutta jos koulutukseen haluttaisiin panostaa niin sitten...
Tässä mallissa hyvillä olisi myös hyvä opettaja, eli ei olisi tarkoitus jättää heitä opiskelemaan yksin. Päin vastoin. Kun heikot ja häiriköt olisivat ensin tipahtaneet kelkasta, niin superporukalla voitaisiin tehdä yhdessä supertekoja. Sopivassa suhteessa opettajan ohjausta ja oppilaan omaa työskentelyä. Pelkkä tiedon kaataminen päähän ja sen toistaminen ei tietenkään ole huippuopetusta, vaan oppilaan pitää myös oppia ottamaan aktiivinen rooli oppimisessa. Suurin osa fiksuista tämän siis osaakin, jolloin opettajan kanssa voitaisiin mennä syvällisiin keskusteluihin ja opetussuunnitelmaa vaikeampiin oppisisältöihin...
Selkeästi oppimiskyvyttömille ja -haluttomille tosiaan se mukautettu opetus, jossa olisi minimimäärä tiedollista pänttäämistä ja sen sijaan aiheeseen liittyvää käytännön tekemistä. Plus räätälöidyt tulevaisuudensuunnitelmat (esim. oppisopimuskoulutukset "jatkokoulutuksena").
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selvästi olen nyt nähnyt muutenkin merkkejä siitä, että ihmiset kannattavat luokkajakoa, siis ihmisten jakamista selkeästi eri yhteiskuntaluokkiin. Sitähän tämäkin on: Ne fiksut saavat tasokkaampaa opetusta ja koetaan että pääsevät pois rahvaiden joukosta, kun taas tyhmemmät saavat kertailla ja olla tyhmien porukoissa.
Samaa luokkajakoa on myös whitetrash-nimityksen rantautuminen Suomeen.
Itselläni oli oppimisvaikeuksia, enkä kannata tuota ap:n systeemiä, mielestäni ei ole etu kenellekkään että ns. heikoin aineis ryhmitetään omiin ryhmiinsä periaatteella "häiriköt samaan" ja fiksut ja filmaattiset omiin ryhmiinsä. Siinä on iso vaara siihen, että heikompaa ainesta aletaan pitämään toivottomina tapauksina hyvin nopeasti, eivätkä saa niin laadukasta opetusta kuin ne, joista ajatellaan tulevan menestyviä ja joita on muutenkin helppo opettaa.
Jos jotakin jakamista tekisin, niin tekisin niin että oppilaat jaettaisiin oppimistavan mukaisiin ryhmiin: Nykyinen istu ja kuuntele ei ole kaikille se tehokkain tapa oppia asioita, osa on visuaalisia, osan täytyisi päästä oppimaan tekemällä (siis oikeasti tekemällä ei pelkästään paperia tuijottamalla ja siihen raapustamalla). Tämä ei eriarvostaisi niin paljoa, koska ns. "erilaisia oppijoita" mahtuu kaikkiin älykkyysluokkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella kallis systeemi.
Parempi juttu olisi antaa enemmän lupia yksityiskoulujen perustamiseen. Silloin fiksuista tulisi luontevasti oma ryhmänsä eikä välitunnilla joutuisi niiden tyhmempien kiusaamaksi. Olisi vanhaan tapaan oppikoulu, jossa joko opitaan tai tuplataan se luokka kokonaan, toisaalla olisi nykyisen peruskoulun kaltainen systeemi niille, joilla ei ole motivaatiota eikä tavoitteita.
On turha kantaa kaivoon vettä eli yrittää kouluttaa niitä, jotka eivät koulutusta halua tai oppimiseen kykene.
On täysin väärin jättää hyvät oppilaat vaille opetusta siksi, että hehän ovat itseohjautuvia ja voivat etsiä tiedot itse. Omat lapseni ovat viettäneet alakoulussa 6 vuotta ilman opetusta, ainoa syy olla koulussa oli ryhmäytyminen sekä sitä kautta saadut kaverisuhteet. Jälkikäteen olen tajunnut, että kavereita sai harrastuksistakin riittävästi, 6 vuotta olisi voitu pitää kotikoulua.
Juu, kalleus on ongelma nykymaailmassa. Mutta jos koulutukseen haluttaisiin panostaa niin sitten...
Tässä mallissa hyvillä olisi myös hyvä opettaja, eli ei olisi tarkoitus jättää heitä opiskelemaan yksin. Päin vastoin. Kun heikot ja häiriköt olisivat ensin tipahtaneet kelkasta, niin superporukalla voitaisiin tehdä yhdessä supertekoja. Sopivassa suhteessa opettajan ohjausta ja oppilaan omaa työskentelyä. Pelkkä tiedon kaataminen päähän ja sen toistaminen ei tietenkään ole huippuopetusta, vaan oppilaan pitää myös oppia ottamaan aktiivinen rooli oppimisessa. Suurin osa fiksuista tämän siis osaakin, jolloin opettajan kanssa voitaisiin mennä syvällisiin keskusteluihin ja opetussuunnitelmaa vaikeampiin oppisisältöihin...
Selkeästi oppimiskyvyttömille ja -haluttomille tosiaan se mukautettu opetus, jossa olisi minimimäärä tiedollista pänttäämistä ja sen sijaan aiheeseen liittyvää käytännön tekemistä. Plus räätälöidyt tulevaisuudensuunnitelmat (esim. oppisopimuskoulutukset "jatkokoulutuksena").
Tässä se just tulee. Eli hyville oppijoille tarjoillaan huippuopetusta, kun taas heikomman aineksen kohdalla vain luovutetaan. Ei ole tasa-arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella kallis systeemi.
Parempi juttu olisi antaa enemmän lupia yksityiskoulujen perustamiseen. Silloin fiksuista tulisi luontevasti oma ryhmänsä eikä välitunnilla joutuisi niiden tyhmempien kiusaamaksi. Olisi vanhaan tapaan oppikoulu, jossa joko opitaan tai tuplataan se luokka kokonaan, toisaalla olisi nykyisen peruskoulun kaltainen systeemi niille, joilla ei ole motivaatiota eikä tavoitteita.
On turha kantaa kaivoon vettä eli yrittää kouluttaa niitä, jotka eivät koulutusta halua tai oppimiseen kykene.
On täysin väärin jättää hyvät oppilaat vaille opetusta siksi, että hehän ovat itseohjautuvia ja voivat etsiä tiedot itse. Omat lapseni ovat viettäneet alakoulussa 6 vuotta ilman opetusta, ainoa syy olla koulussa oli ryhmäytyminen sekä sitä kautta saadut kaverisuhteet. Jälkikäteen olen tajunnut, että kavereita sai harrastuksistakin riittävästi, 6 vuotta olisi voitu pitää kotikoulua.
Juu, kalleus on ongelma nykymaailmassa. Mutta jos koulutukseen haluttaisiin panostaa niin sitten...
Tässä mallissa hyvillä olisi myös hyvä opettaja, eli ei olisi tarkoitus jättää heitä opiskelemaan yksin. Päin vastoin. Kun heikot ja häiriköt olisivat ensin tipahtaneet kelkasta, niin superporukalla voitaisiin tehdä yhdessä supertekoja. Sopivassa suhteessa opettajan ohjausta ja oppilaan omaa työskentelyä. Pelkkä tiedon kaataminen päähän ja sen toistaminen ei tietenkään ole huippuopetusta, vaan oppilaan pitää myös oppia ottamaan aktiivinen rooli oppimisessa. Suurin osa fiksuista tämän siis osaakin, jolloin opettajan kanssa voitaisiin mennä syvällisiin keskusteluihin ja opetussuunnitelmaa vaikeampiin oppisisältöihin...
Selkeästi oppimiskyvyttömille ja -haluttomille tosiaan se mukautettu opetus, jossa olisi minimimäärä tiedollista pänttäämistä ja sen sijaan aiheeseen liittyvää käytännön tekemistä. Plus räätälöidyt tulevaisuudensuunnitelmat (esim. oppisopimuskoulutukset "jatkokoulutuksena").
Tässä se just tulee. Eli hyville oppijoille tarjoillaan huippuopetusta, kun taas heikomman aineksen kohdalla vain luovutetaan. Ei ole tasa-arvoista.
Hauskaa, miten ihmiset aina näkevät asiat vain puusilmäisesti yhdestä vinkkelistä. Mistä sinäkis bongasit tuon että heikompien kohdalla luovutetaan? (Samoin kuin tuo äskeinen, joka kuvitteli että "hyvät" ontarkoitus jättää oman onnensa nojaan. Nykyäänhän he ovat juuri siellä.)
Tosiasia on, että on ihmisiä, jotka eivät vaan opi niin kuin muut. Heille pitää tarjota käytännön tekemistä, eikä pakkoa päntätä toivottomana oppimatta silti yhtään mitään. Nykyään he menevät säälivitosilla peruskoulun läpi, ehkä jotkut erityisetn tuen paperit siinä mukana keikkuen.
Tässä mallissa siis jokainen saisi sitä mitä tarvii. Nopeasti oppivat ja älykkäät saisivat pidemmälle menevää opetusta suht isoissa (nykyisen kokoisissa) ryhmissä. Hitaammin oppivat pääsisivät pienempiin ryhmiin opiskelemaan ja saamaan enemmän opettajan huomiota. Häiriköiden suhteen voidaan toimia joko niin, että kuhunkin ryhmään vain yksi häiriköintiin taipuvainen, jolloin hänellä ei ole kaveria ko. toimintaan. Tai sitten avustajia ryhmiin auttamaan kurinpidossa, jos häiriköitä on liiaksi. Akateemiseen opiskeluun kykenemättömille oma polku, niin että duuni löytyy sitä kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella kallis systeemi.
Parempi juttu olisi antaa enemmän lupia yksityiskoulujen perustamiseen. Silloin fiksuista tulisi luontevasti oma ryhmänsä eikä välitunnilla joutuisi niiden tyhmempien kiusaamaksi. Olisi vanhaan tapaan oppikoulu, jossa joko opitaan tai tuplataan se luokka kokonaan, toisaalla olisi nykyisen peruskoulun kaltainen systeemi niille, joilla ei ole motivaatiota eikä tavoitteita.
On turha kantaa kaivoon vettä eli yrittää kouluttaa niitä, jotka eivät koulutusta halua tai oppimiseen kykene.
On täysin väärin jättää hyvät oppilaat vaille opetusta siksi, että hehän ovat itseohjautuvia ja voivat etsiä tiedot itse. Omat lapseni ovat viettäneet alakoulussa 6 vuotta ilman opetusta, ainoa syy olla koulussa oli ryhmäytyminen sekä sitä kautta saadut kaverisuhteet. Jälkikäteen olen tajunnut, että kavereita sai harrastuksistakin riittävästi, 6 vuotta olisi voitu pitää kotikoulua.
Juu, kalleus on ongelma nykymaailmassa. Mutta jos koulutukseen haluttaisiin panostaa niin sitten...
Tässä mallissa hyvillä olisi myös hyvä opettaja, eli ei olisi tarkoitus jättää heitä opiskelemaan yksin. Päin vastoin. Kun heikot ja häiriköt olisivat ensin tipahtaneet kelkasta, niin superporukalla voitaisiin tehdä yhdessä supertekoja. Sopivassa suhteessa opettajan ohjausta ja oppilaan omaa työskentelyä. Pelkkä tiedon kaataminen päähän ja sen toistaminen ei tietenkään ole huippuopetusta, vaan oppilaan pitää myös oppia ottamaan aktiivinen rooli oppimisessa. Suurin osa fiksuista tämän siis osaakin, jolloin opettajan kanssa voitaisiin mennä syvällisiin keskusteluihin ja opetussuunnitelmaa vaikeampiin oppisisältöihin...
Selkeästi oppimiskyvyttömille ja -haluttomille tosiaan se mukautettu opetus, jossa olisi minimimäärä tiedollista pänttäämistä ja sen sijaan aiheeseen liittyvää käytännön tekemistä. Plus räätälöidyt tulevaisuudensuunnitelmat (esim. oppisopimuskoulutukset "jatkokoulutuksena").
Tässä se just tulee. Eli hyville oppijoille tarjoillaan huippuopetusta, kun taas heikomman aineksen kohdalla vain luovutetaan. Ei ole tasa-arvoista.
Hauskaa, miten ihmiset aina näkevät asiat vain puusilmäisesti yhdestä vinkkelistä. Mistä sinäkis bongasit tuon että heikompien kohdalla luovutetaan? (Samoin kuin tuo äskeinen, joka kuvitteli että "hyvät" ontarkoitus jättää oman onnensa nojaan. Nykyäänhän he ovat juuri siellä.)
Tosiasia on, että on ihmisiä, jotka eivät vaan opi niin kuin muut. Heille pitää tarjota käytännön tekemistä, eikä pakkoa päntätä toivottomana oppimatta silti yhtään mitään. Nykyään he menevät säälivitosilla peruskoulun läpi, ehkä jotkut erityisetn tuen paperit siinä mukana keikkuen.
Tässä mallissa siis jokainen saisi sitä mitä tarvii. Nopeasti oppivat ja älykkäät saisivat pidemmälle menevää opetusta suht isoissa (nykyisen kokoisissa) ryhmissä. Hitaammin oppivat pääsisivät pienempiin ryhmiin opiskelemaan ja saamaan enemmän opettajan huomiota. Häiriköiden suhteen voidaan toimia joko niin, että kuhunkin ryhmään vain yksi häiriköintiin taipuvainen, jolloin hänellä ei ole kaveria ko. toimintaan. Tai sitten avustajia ryhmiin auttamaan kurinpidossa, jos häiriköitä on liiaksi. Akateemiseen opiskeluun kykenemättömille oma polku, niin että duuni löytyy sitä kautta.
Kuka sitten erottelee, että kuka on toivoton tapaus, joka muutenkin menis vitosen papereilla läpi koko peruskoulun? Sinäkö sen päätät, ja kuinka monen lukuvuoden perusteella ja mitä tukitoimia se lapsi on sitä ennen saanut tuekseen? Sanot, että on vitosen oppilaita jotka on rimaa hipoen menneet koko peruskoulun, entäs ne oppilaat, jotka meni rimaa hipoen vaikka 4 vuotta peruskoulusta ja sitten homma lähti luistamaan? Sinäkö jättäisit sen 4 vuoden perusteella nämäkin oppilaat ikuisesti sinne "oppimattomien ryhmään", kun heitä ei kerran 4 vuodessa koulu kiinnostanut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Selvästi olen nyt nähnyt muutenkin merkkejä siitä, että ihmiset kannattavat luokkajakoa, siis ihmisten jakamista selkeästi eri yhteiskuntaluokkiin. Sitähän tämäkin on: Ne fiksut saavat tasokkaampaa opetusta ja koetaan että pääsevät pois rahvaiden joukosta, kun taas tyhmemmät saavat kertailla ja olla tyhmien porukoissa.
Samaa luokkajakoa on myös whitetrash-nimityksen rantautuminen Suomeen.Itselläni oli oppimisvaikeuksia, enkä kannata tuota ap:n systeemiä, mielestäni ei ole etu kenellekkään että ns. heikoin aineis ryhmitetään omiin ryhmiinsä periaatteella "häiriköt samaan" ja fiksut ja filmaattiset omiin ryhmiinsä. Siinä on iso vaara siihen, että heikompaa ainesta aletaan pitämään toivottomina tapauksina hyvin nopeasti, eivätkä saa niin laadukasta opetusta kuin ne, joista ajatellaan tulevan menestyviä ja joita on muutenkin helppo opettaa.
Jos jotakin jakamista tekisin, niin tekisin niin että oppilaat jaettaisiin oppimistavan mukaisiin ryhmiin: Nykyinen istu ja kuuntele ei ole kaikille se tehokkain tapa oppia asioita, osa on visuaalisia, osan täytyisi päästä oppimaan tekemällä (siis oikeasti tekemällä ei pelkästään paperia tuijottamalla ja siihen raapustamalla). Tämä ei eriarvostaisi niin paljoa, koska ns. "erilaisia oppijoita" mahtuu kaikkiin älykkyysluokkiin.
Ok, pelkäät oman yhteiskunnallisen statuksesi puolesta. Mutta yhteiskuntaluokat on enemmän asennekysymys. Jos ei pidettäisi hitaammin oppivia rupusakkina, eivät he sitä myöskään olisi. He siis saavuttaisivat sen oman parhaansa joka tapauksessa, vähän vaan hitaammin.
Vastaisitko:
- Onko "erilainen oppija" siis mielestäsi aina häirikkö (sinäkin)?
- Eivätkös nämä ehdottamani ole juuri oppimistyylin mukaisia ryhmiä? Ne nopeat oppivat perinteisellä paperiopiskelulla nopeasti ja varmasti. Muille sitten muuta.
- Onko rikos olla muita älykkäämpi? Sitä ei saa näyttää, koska muille tulee paha mieli?
Aloittaja ainakin tässä osoitetulla älyllä, logiikalla ja yhteiskunnan mekanismien tuntemuksella olisi vielä viisikymmpisenäkin peruskoulussa.
Tämä on kärkisijoilla kilpailussa Päivän tyhmin aloitus -kisassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella kallis systeemi.
Parempi juttu olisi antaa enemmän lupia yksityiskoulujen perustamiseen. Silloin fiksuista tulisi luontevasti oma ryhmänsä eikä välitunnilla joutuisi niiden tyhmempien kiusaamaksi. Olisi vanhaan tapaan oppikoulu, jossa joko opitaan tai tuplataan se luokka kokonaan, toisaalla olisi nykyisen peruskoulun kaltainen systeemi niille, joilla ei ole motivaatiota eikä tavoitteita.
On turha kantaa kaivoon vettä eli yrittää kouluttaa niitä, jotka eivät koulutusta halua tai oppimiseen kykene.
On täysin väärin jättää hyvät oppilaat vaille opetusta siksi, että hehän ovat itseohjautuvia ja voivat etsiä tiedot itse. Omat lapseni ovat viettäneet alakoulussa 6 vuotta ilman opetusta, ainoa syy olla koulussa oli ryhmäytyminen sekä sitä kautta saadut kaverisuhteet. Jälkikäteen olen tajunnut, että kavereita sai harrastuksistakin riittävästi, 6 vuotta olisi voitu pitää kotikoulua.
Juu, kalleus on ongelma nykymaailmassa. Mutta jos koulutukseen haluttaisiin panostaa niin sitten...
Tässä mallissa hyvillä olisi myös hyvä opettaja, eli ei olisi tarkoitus jättää heitä opiskelemaan yksin. Päin vastoin. Kun heikot ja häiriköt olisivat ensin tipahtaneet kelkasta, niin superporukalla voitaisiin tehdä yhdessä supertekoja. Sopivassa suhteessa opettajan ohjausta ja oppilaan omaa työskentelyä. Pelkkä tiedon kaataminen päähän ja sen toistaminen ei tietenkään ole huippuopetusta, vaan oppilaan pitää myös oppia ottamaan aktiivinen rooli oppimisessa. Suurin osa fiksuista tämän siis osaakin, jolloin opettajan kanssa voitaisiin mennä syvällisiin keskusteluihin ja opetussuunnitelmaa vaikeampiin oppisisältöihin...
Selkeästi oppimiskyvyttömille ja -haluttomille tosiaan se mukautettu opetus, jossa olisi minimimäärä tiedollista pänttäämistä ja sen sijaan aiheeseen liittyvää käytännön tekemistä. Plus räätälöidyt tulevaisuudensuunnitelmat (esim. oppisopimuskoulutukset "jatkokoulutuksena").
Jos koulutukseen halutaan panostaa, niin minä panostaisin vain omien lasteni osalta siihen! Miksi ihmeessä motivoitumattomien kanssa laitetaan satoja tuhansia euroja hukkaan sen sijaan että saisin lapseni yksityiskouluun, jossa on työrauha ja hyvät opettajat? Tuossa sinun mallissasi koulussa olisi kaksi erilaista ryhmää eli ne vuodesta toiseen kertaavat ja sitten se väki, joka etenee nopeasti ja "keskustelee opettajan kanssa". Kuitenkin he olisivat samaan aikaan niillä etiikan ja itsetuntemuksen tunneilla, joissa toiset tunnistavat filosofioita ja toiset ovat vähän epävarmoja siitä, saako naapurin häkkivarastoon tunkeutua, jos siellä näkee jotain kivaa.
Sinun systeemisi tarvitsee vähintään 800 oppilaan "pohjan", jotta sillä olisi mitään realistisia mahdollisuuksia onnistua ja sitten tulevat ongelmaksi nämä pendelöijät, jotka siirtyvät ryhmästä toiseen sen mukaan, millainen perhetilanne kulloinkin on.
N. 10 prosenttia ikäluokasta saavuttaa kaikissa aineissa ysitason.
Eli mallillasi 90 prosenttia jäisivät näihin pienryhmiin. Kannattaa vielä hioa ajatusta ja esittää sitten uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella kallis systeemi.
Parempi juttu olisi antaa enemmän lupia yksityiskoulujen perustamiseen. Silloin fiksuista tulisi luontevasti oma ryhmänsä eikä välitunnilla joutuisi niiden tyhmempien kiusaamaksi. Olisi vanhaan tapaan oppikoulu, jossa joko opitaan tai tuplataan se luokka kokonaan, toisaalla olisi nykyisen peruskoulun kaltainen systeemi niille, joilla ei ole motivaatiota eikä tavoitteita.
On turha kantaa kaivoon vettä eli yrittää kouluttaa niitä, jotka eivät koulutusta halua tai oppimiseen kykene.
On täysin väärin jättää hyvät oppilaat vaille opetusta siksi, että hehän ovat itseohjautuvia ja voivat etsiä tiedot itse. Omat lapseni ovat viettäneet alakoulussa 6 vuotta ilman opetusta, ainoa syy olla koulussa oli ryhmäytyminen sekä sitä kautta saadut kaverisuhteet. Jälkikäteen olen tajunnut, että kavereita sai harrastuksistakin riittävästi, 6 vuotta olisi voitu pitää kotikoulua.
Juu, kalleus on ongelma nykymaailmassa. Mutta jos koulutukseen haluttaisiin panostaa niin sitten...
Tässä mallissa hyvillä olisi myös hyvä opettaja, eli ei olisi tarkoitus jättää heitä opiskelemaan yksin. Päin vastoin. Kun heikot ja häiriköt olisivat ensin tipahtaneet kelkasta, niin superporukalla voitaisiin tehdä yhdessä supertekoja. Sopivassa suhteessa opettajan ohjausta ja oppilaan omaa työskentelyä. Pelkkä tiedon kaataminen päähän ja sen toistaminen ei tietenkään ole huippuopetusta, vaan oppilaan pitää myös oppia ottamaan aktiivinen rooli oppimisessa. Suurin osa fiksuista tämän siis osaakin, jolloin opettajan kanssa voitaisiin mennä syvällisiin keskusteluihin ja opetussuunnitelmaa vaikeampiin oppisisältöihin...
Selkeästi oppimiskyvyttömille ja -haluttomille tosiaan se mukautettu opetus, jossa olisi minimimäärä tiedollista pänttäämistä ja sen sijaan aiheeseen liittyvää käytännön tekemistä. Plus räätälöidyt tulevaisuudensuunnitelmat (esim. oppisopimuskoulutukset "jatkokoulutuksena").
Tässä se just tulee. Eli hyville oppijoille tarjoillaan huippuopetusta, kun taas heikomman aineksen kohdalla vain luovutetaan. Ei ole tasa-arvoista.
Hauskaa, miten ihmiset aina näkevät asiat vain puusilmäisesti yhdestä vinkkelistä. Mistä sinäkis bongasit tuon että heikompien kohdalla luovutetaan? (Samoin kuin tuo äskeinen, joka kuvitteli että "hyvät" ontarkoitus jättää oman onnensa nojaan. Nykyäänhän he ovat juuri siellä.)
Tosiasia on, että on ihmisiä, jotka eivät vaan opi niin kuin muut. Heille pitää tarjota käytännön tekemistä, eikä pakkoa päntätä toivottomana oppimatta silti yhtään mitään. Nykyään he menevät säälivitosilla peruskoulun läpi, ehkä jotkut erityisetn tuen paperit siinä mukana keikkuen.
Tässä mallissa siis jokainen saisi sitä mitä tarvii. Nopeasti oppivat ja älykkäät saisivat pidemmälle menevää opetusta suht isoissa (nykyisen kokoisissa) ryhmissä. Hitaammin oppivat pääsisivät pienempiin ryhmiin opiskelemaan ja saamaan enemmän opettajan huomiota. Häiriköiden suhteen voidaan toimia joko niin, että kuhunkin ryhmään vain yksi häiriköintiin taipuvainen, jolloin hänellä ei ole kaveria ko. toimintaan. Tai sitten avustajia ryhmiin auttamaan kurinpidossa, jos häiriköitä on liiaksi. Akateemiseen opiskeluun kykenemättömille oma polku, niin että duuni löytyy sitä kautta.
Kuka sitten erottelee, että kuka on toivoton tapaus, joka muutenkin menis vitosen papereilla läpi koko peruskoulun? Sinäkö sen päätät, ja kuinka monen lukuvuoden perusteella ja mitä tukitoimia se lapsi on sitä ennen saanut tuekseen? Sanot, että on vitosen oppilaita jotka on rimaa hipoen menneet koko peruskoulun, entäs ne oppilaat, jotka meni rimaa hipoen vaikka 4 vuotta peruskoulusta ja sitten homma lähti luistamaan? Sinäkö jättäisit sen 4 vuoden perusteella nämäkin oppilaat ikuisesti sinne "oppimattomien ryhmään", kun heitä ei kerran 4 vuodessa koulu kiinnostanut?
Sullakin on ilmeisesti lukihäiriö, kun et ymmärrä tekstiäni :D
Jos huono menestys johtuu vain motivoitumattomuudesta, niin tietenkin motivaation parantuessa voi siirtyä vaikka sinne huippuryhmään. Ideahan on vaan se, että jokaisella on oltava ysiä vastaava osaaminen ennen kuin seuraavalle luokalle pääsee siirtymään (ellei mene mukautetulla läpi... se vastaa sitä vanhaa säälivitosten sarjaa, mutta tarjoaa pelkkien epäonnistumisten sijaan suoran väylän käytännön töihin). Jokaista ainetta kokeillaan ensin tavallisessa (eli siinä huippuryhmässä). Jos ei mee läpi, niin uusiksi seuraavana vuonna pienemmässä ryhmässä. Jos ei vieläkään läpi, niin uusiksi vielä pienemmässä ryhmässä. Halutessaan voi seuraavan vuoden opinnot aloittaa heti pienryhmässä, jos itse tietää ettei tule pärjäämään isomman ryhmän vauhdissa.
Siirtyminen luokalta toiselle olisi mahdollista myös kesken lukuvuoden, kunhan tavoitteet on saavutettu. Näin joku voisi selvitä peruskoulusta pihalle vaikkapa jo viidessä vuodessa. Jatko-opinnot pitäisi tietenkin sitten räätälöidä niin, että vaikkapa 12-vuotias voisi niihin jo osallistua.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ainakin tässä osoitetulla älyllä, logiikalla ja yhteiskunnan mekanismien tuntemuksella olisi vielä viisikymmpisenäkin peruskoulussa.
Tämä on kärkisijoilla kilpailussa Päivän tyhmin aloitus -kisassa.
Kiitos mielipiteestäsi, mutta se on perustelematon. Onko yhteiskunnan mekanismit kiveen hakattuja vai voisko kaikkea muuttaa? Sitä paitsi tää on mahdollisten maailmoiden filosofiaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
N. 10 prosenttia ikäluokasta saavuttaa kaikissa aineissa ysitason.
Eli mallillasi 90 prosenttia jäisivät näihin pienryhmiin. Kannattaa vielä hioa ajatusta ja esittää sitten uudelleen.
No mietin olisiko se kasitaso vai ysitaso, mutta valitsin sen ysitason, koska uskoisin että useamman vuoden kertauksella se olisi kyllä mahdollista saavuttaa. PAITSI ei tietenkään taitoaineissa. Eli niissä kaikissa sama systeemi kuin liikunnassa. Eli "kilparyhmä" ja harrasteryhmä, joiden vaatimukset olis ihan eri planeetalta. Arvosanat ehkä vain sieltä "kilparyhmästä". Ja vapaa liikkuvuus ryhmien välillä...
Aika sekavalta mallilta vaikuttaa, joitain hyviä ehdotuksia, esim liikunnassa eri tasoryhmät voisi olla tai lisätä valinnaisuutta. Mutta tuo, että ysin tasolla pääsee seuraavalle tasolle, niin ei toimi. Kun riittää se 5 ihan hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heikoimmille parhaat opettajat eikä Niinkuin nyt että parhaille parhaat opet. Heikoimpien opeille maksettaisiin eniten ja heitä koulutettaisiin eniten.
Opettajana ei varmaan nöin typerään aivopieruun pitäisi edes vastata mutta vastaan silti.
Mikä on se JÄRKI tässä systeemsisö aloittajan mielestä? Mitä yhteiskunta tai yksilöt hyötyvät siitä että jokainen osaa kaiken "ysitasoisesti"? Enpä olisi minäkään päässyt tuota peruskoulua läpi kun kuvisessa ja liikunnassa olin aina seiskan oppilas eikä uskontokaan ollut varmaan ikinä ysi.
Harva oppilas edes saa ysejä ja kymppejä monissa aineissa eikä se ole peruskoulun tarkoituskaan. Eikä ne hyvät numerot edes kerro siitä osaamisen laadusta mitään. Toinen saa kasilla kympin maantiedosta kun kasvikansio oli hyvin kerätty (kaveri keräsi?) ja kakkosella kolmosella samanlainen projekti on kertotaulun ulkoluku. Helppoja, paljon vaikuttavia arvosanoja jotka ei kerrä mitään älykkyydestä (siis sellaisesta mitä tarvii elämässä pärjäämisessä, akateemisessa maailmassa tai muussa kuin duunarin työelämässä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella kallis systeemi.
Parempi juttu olisi antaa enemmän lupia yksityiskoulujen perustamiseen. Silloin fiksuista tulisi luontevasti oma ryhmänsä eikä välitunnilla joutuisi niiden tyhmempien kiusaamaksi. Olisi vanhaan tapaan oppikoulu, jossa joko opitaan tai tuplataan se luokka kokonaan, toisaalla olisi nykyisen peruskoulun kaltainen systeemi niille, joilla ei ole motivaatiota eikä tavoitteita.
On turha kantaa kaivoon vettä eli yrittää kouluttaa niitä, jotka eivät koulutusta halua tai oppimiseen kykene.
On täysin väärin jättää hyvät oppilaat vaille opetusta siksi, että hehän ovat itseohjautuvia ja voivat etsiä tiedot itse. Omat lapseni ovat viettäneet alakoulussa 6 vuotta ilman opetusta, ainoa syy olla koulussa oli ryhmäytyminen sekä sitä kautta saadut kaverisuhteet. Jälkikäteen olen tajunnut, että kavereita sai harrastuksistakin riittävästi, 6 vuotta olisi voitu pitää kotikoulua.
Juu, kalleus on ongelma nykymaailmassa. Mutta jos koulutukseen haluttaisiin panostaa niin sitten...
Tässä mallissa hyvillä olisi myös hyvä opettaja, eli ei olisi tarkoitus jättää heitä opiskelemaan yksin. Päin vastoin. Kun heikot ja häiriköt olisivat ensin tipahtaneet kelkasta, niin superporukalla voitaisiin tehdä yhdessä supertekoja. Sopivassa suhteessa opettajan ohjausta ja oppilaan omaa työskentelyä. Pelkkä tiedon kaataminen päähän ja sen toistaminen ei tietenkään ole huippuopetusta, vaan oppilaan pitää myös oppia ottamaan aktiivinen rooli oppimisessa. Suurin osa fiksuista tämän siis osaakin, jolloin opettajan kanssa voitaisiin mennä syvällisiin keskusteluihin ja opetussuunnitelmaa vaikeampiin oppisisältöihin...
Selkeästi oppimiskyvyttömille ja -haluttomille tosiaan se mukautettu opetus, jossa olisi minimimäärä tiedollista pänttäämistä ja sen sijaan aiheeseen liittyvää käytännön tekemistä. Plus räätälöidyt tulevaisuudensuunnitelmat (esim. oppisopimuskoulutukset "jatkokoulutuksena").
Jos koulutukseen halutaan panostaa, niin minä panostaisin vain omien lasteni osalta siihen! Miksi ihmeessä motivoitumattomien kanssa laitetaan satoja tuhansia euroja hukkaan sen sijaan että saisin lapseni yksityiskouluun, jossa on työrauha ja hyvät opettajat? Tuossa sinun mallissasi koulussa olisi kaksi erilaista ryhmää eli ne vuodesta toiseen kertaavat ja sitten se väki, joka etenee nopeasti ja "keskustelee opettajan kanssa". Kuitenkin he olisivat samaan aikaan niillä etiikan ja itsetuntemuksen tunneilla, joissa toiset tunnistavat filosofioita ja toiset ovat vähän epävarmoja siitä, saako naapurin häkkivarastoon tunkeutua, jos siellä näkee jotain kivaa.
Sinun systeemisi tarvitsee vähintään 800 oppilaan "pohjan", jotta sillä olisi mitään realistisia mahdollisuuksia onnistua ja sitten tulevat ongelmaksi nämä pendelöijät, jotka siirtyvät ryhmästä toiseen sen mukaan, millainen perhetilanne kulloinkin on.
Ysityiskoulut tai kotiopetus pitäisi tietenkin olla myös vaihtoehtona. Tämä olisi julkisen opetuksen malli. Mitä tekisit motivoitumattomille? Potkaisisit heidät pois koulusta saatteella tervemenoa huumerikollisiksi? Tällä hetkellä heihin joka tapausessa satsataan suurin osa peruskoulun rahoista. Hyviä oppilaita ei ehditä monilla luokilla opettamaan, saavat opiskella itsekseen. Tavan tahvot ja filosofiaan kykeneväiset ovat kaikilla tunneilla yhdessä.
Yhdeksi peruskoulun tehtävistä on ajateltu se, että erilaiset ihmiset oppisivat ymmärtämään toisiaan tai ainakin sietämään toisiaan ja tulemaan toimeen. Se vähentää eriarvoistumista. Sen elementin halusin säilyttää tässä "minun mallissanikin", näinä ikäluokan yhteisinä tunteina. Se myös säilyttäisi käsityksen "omasta laumasta" siellä koulussa, johon on ainakin mahdollisuus samaistua.
Vierailija kirjoitti:
Heikoimmille parhaat opettajat eikä Niinkuin nyt että parhaille parhaat opet. Heikoimpien opeille maksettaisiin eniten ja heitä koulutettaisiin eniten.
Heikompien opeille erityisopettajan koulutus aineopintojen lisäksi. Mielestäni eivät tarvi lähtökohtaisesti enemmän palkkaa, koska pienryhmien opettaminen on oikeasti helppoa ja hauskaa. Sitten jos ryhmä on ladattu häiriköillä, niin vaativan työn lisää. Tän aloituksen tekijä on toiminut sekä erityisopettajana että aineenopettajana, joten osannen arvioida palkkatarvetta...
Vierailija kirjoitti:
Aika sekavalta mallilta vaikuttaa, joitain hyviä ehdotuksia, esim liikunnassa eri tasoryhmät voisi olla tai lisätä valinnaisuutta. Mutta tuo, että ysin tasolla pääsee seuraavalle tasolle, niin ei toimi. Kun riittää se 5 ihan hyvin.
Jos koulutusta ja tietoa oikeasti arvostettais, niin ei se vitonen kyllä riittäisi yhtään mihinkään. Olen kyllä vankasti sitä mieltä, että jokainen jolla ei ole oppimisvaikeuksia, mielenterveysongelmia tai motivaatio-ongelmia saavuttaa kyllä ysin tason kun oppii tekemään töitä. Työntekemisen taitoahan koulussa pitäisi olla harjoittelemassa. Vertaa huviksesi vaikka Japanilaista ja suomalaista oppilasta työnteon määrässä. Kyllä suominappuloilla olisi varaa vähän kiristää...
Mutta jos riman laskisi kasiin, niin silloin ei ainakaan pitäisi löytyä yhtään "ei-erityistarpeista" lasta, joka ei siihen kykenisi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ainakin tässä osoitetulla älyllä, logiikalla ja yhteiskunnan mekanismien tuntemuksella olisi vielä viisikymmpisenäkin peruskoulussa.
Tämä on kärkisijoilla kilpailussa Päivän tyhmin aloitus -kisassa.
Kiitos mielipiteestäsi, mutta se on perustelematon. Onko yhteiskunnan mekanismit kiveen hakattuja vai voisko kaikkea muuttaa? Sitä paitsi tää on mahdollisten maailmoiden filosofiaa...
Mallillasi puolet ikäluokasta (vähintään) jäisivät yhteiskunnan ulkopuolelle. Nykyisillä kriteereillä kaikki eivät koskaan saavuttaisi ysitasoa joka aineessa.
Itse siis puhut ysitasosta, niin oletan sinun tietävän, mitä se merkitsee. Toki, jos kaikki laitetaan uusiksi, esim. ammattikouluihin ei vaadittaisi peruskoulun päättötodistusta eli murrettaisiin kaikki yhteiskunnalliset rakenteet.
Puhuit kuitenkin vain perustason opetuksesta ja ysitasosta ihan itse.
Todella kallis systeemi.
Parempi juttu olisi antaa enemmän lupia yksityiskoulujen perustamiseen. Silloin fiksuista tulisi luontevasti oma ryhmänsä eikä välitunnilla joutuisi niiden tyhmempien kiusaamaksi. Olisi vanhaan tapaan oppikoulu, jossa joko opitaan tai tuplataan se luokka kokonaan, toisaalla olisi nykyisen peruskoulun kaltainen systeemi niille, joilla ei ole motivaatiota eikä tavoitteita.
On turha kantaa kaivoon vettä eli yrittää kouluttaa niitä, jotka eivät koulutusta halua tai oppimiseen kykene.
On täysin väärin jättää hyvät oppilaat vaille opetusta siksi, että hehän ovat itseohjautuvia ja voivat etsiä tiedot itse. Omat lapseni ovat viettäneet alakoulussa 6 vuotta ilman opetusta, ainoa syy olla koulussa oli ryhmäytyminen sekä sitä kautta saadut kaverisuhteet. Jälkikäteen olen tajunnut, että kavereita sai harrastuksistakin riittävästi, 6 vuotta olisi voitu pitää kotikoulua.