"Tukiverkostot" vieresssä, joudun silti palkkamaan hoitajan
Mulla on vaan mitta täynnä näitä lapsiperheiden niin tärkeitä tukiverkostoja.
Meillä olisi tukiverkostoa tässä lähellä peräti kuudessa!! eri taloudessa sisältäen isovanhemmat ja sisaruksia. Silti, ikinä emme ole puolison kanssa missään, sairaana olen hoitanut lapseni kahta kertaa lukuunottamatta aina itse ja nyt kun tarvitsen lastenhoitoa säännöllisesti 2-4 kertaa kuukaudessa 2h ajan kerrallaan käännyn MLL:n puoleen.
Kun näistä tukiverkostoista aina niin puhutaan. Että olis niin tärkeetä että niitä olisi lähellä, saisi apua ja auttaisi jaksamaan. Mutta vaikka ne olisi kirjaimellisesti vieressä, niin eihän sieltä mitään apua välttämättä tipu. Kun jos isovanhempia ei vaan kiinnosta lapset niin paljon, toki minä olen aina tervetullut heidän kanssaan käymään kahvilla lasteni kanssa (no, kaitsen lapsia ja yritän vaihtaa kuulumiset). Sisarukset nyt on niin kiireisiä.
Nyt meillä käy säännöllisesti mummu MLL:stä, lapsi on aivan liikuttunut kun häntä joku muukin huomioi kuin vanhemmat. Kovasti aina sitä päivää odotetaan. Mutta jotenkin ihan äärettömän surullista että se ei ole se oma mummu/pappa, jota odotetaan. :(
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein itse nyt niin että kun tosiaan tarvitsin apua niin pyysin suoraan. Perustakaa whatsapp-ketju johon laitatte kaikki jotka ovat luvanneet auttaa, sitten pyydätte apua tasaisesti jokaiselta. Kieltäytyminen julkisesti on hankalampaa.
Mä en viitsi pakottaa olemaan lasten kanssa jos se ei ole mieleistä. Tulee paha mieli lastenkin puolesta. Me vietettiin 10v hääpäivää tossa taannoin ja oltiin tosiaan vähän pyytämällä pyydetty mummi hoitamaan. Oltiin tosiaan 2.5h poissa ja kun tultiin niin mummi oli kärppänä ulos ovesta, olisimme halunneet käydä vielä haukkaamassa pizzat ja saunoa tässä kotona ilman lapsia mutta kun sekin oli liikaa. No, mentiin sitten lasten kanssa saunaan ja syötiin pizzat kun saatiin lapset nukkumaan. Täällä oli vaan tuijotettu jotai satuhäitä tv:stä?? Siis ihan oikeesti, 2h oltiin poissa.... edes sen aikaa? Ap
Niin että auttoi, mutta ei suostunut lisävaatimuksiin (olisimme halunneet vielä...)
Auttoi, mutta arvostelet, kuinka auttoi (oli vaan tuijotettu jotain satuhäitä...)
Annat kuvan itsekkäästä, vaativasta ja nirppanokkaisesta ihmisestä, jota muiden tulisi vaan rientää palvelemaan.
Onneksi mä en ole ikinä varannut lastenhoidossa siihen, että joku muu haluaisi hoitaa mun asiani ja lapseni. No, lapsen isää en laske, hänen oletan haluavan. Ja hän hoitaakin. Jopa enemmän kuin minä.
Aion itsekin sanoa lapsilleni, että eivät odota hoitajaa, niin ei tule sitten turhia pettymyksiä. Oma äitini sanoi niin aikoinaan, eikä se minua haitannut, ajattelin, että hyvä vaan, kun on yksi vähemmän siinä päsmäröimässä mun elämääni.
Mikä oletus se oikein on, että muiden pitäisi huolehtia toisten elämästä? Kuulostaa sille, että aloittaja on passattu liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaiset välit teillä on muuten?
Jos ette oikein ole tekemisissä muuten niin ei ne lapsenlapset aina muuta tilannetta parempaan suuntaan. Ikävä tilanne joka tapauksessa.Oikein hyvät, käymme paljon kylässä lasten kanssa. Yleensä kerta viikkoon. He eivät vaan näe tarvetta viettää lasten kanssa aikaa ilman meitä. Toki meillä joskus tarvetta ehkä olisikin, ja kyllä tuo 6-vuotiaskin siitä nauttisi. Ap
Miksi isovanhempien pitäisi viettää aikaa lapsenlapsen kanssa ilman vanhempia? Ihan hyviä ihmissuhteita syntyy, vaikka ei koskaan olisi mummolassa ilman vanhempiaan. Jostain todellan kummallisesta syystä moni vanhempi ei tätä tajua.
Olen varamummona ja tässä hommassa saanut kuulla kaikki ne vaatimukset, joita aikuisilla lapsilla on vanhemmilleen. Ymmärrän erittäin hyvin, että niihin ei suostuta - edes aikuiselle lapselle ei tarvitse antaa joka asiassa periksi. Olen varamummona rahasta, en auttaakseni jotain uusavutonta lapsiperhettä. Minulla on lupa rajata tekemiseni hyvin tarkasti eli on ihan turha vaatia, että sairaan lapsen viihdyttämisen lisäksi pesisin kylpyhuoneen ja tuulettaisin matot. En ole siivooja, olen varamummo.
No en mä muiden lapsista tiedä mutta oma kouluikää lähestyvä lapseni nauttii siitä kun on jonkun tlisen aikuisen kanssa, ilman vanhempia. On silloin erityisen hyväntuulinen, kohtelias ja kiltti. Ja yhtäkään kertaa ikinä ei ole meillä siivonnut mikään mummi tai vaari :D Sellainen kiireetön läsnäolo lapsen kanssa on arvokasta. Saisi olla ihan omalla tyylilläkin, ei meillä muita sääntöjä ole kuin että telkkarista ei katsota aikuisten ohjelmia kun lapset on läsnä. Siinä ne olikin. Ap
no siinäpä se syy tulikin. Jos äitisi haluaa seurata jotain tv sarjaa (emmerdale) niin "Pirttihirmu" vaatii laittamaan tv:N kiinni. Olet ihan täys narsisti. En yhtään ihmettele ettei kukaan tuota käskyttäjää jaksa. Itte varmaa katot tv:tä yöt päivät.
ja mites sä oot tällä netissä kun lapset on läsnä? On se nettikin viihdettä!! Äkkiä netti kiinni , so soo!
Mut trollihan sä oot :)
Trolli?
Aika normaalia perheissä, joissa asiat on kunnossa että lapset eivät seuraa tv:stä aikuisten ohjelmia. Sieltä kun voi tulla vaikka mitä lapsille sopimatonta. Kyllä perheissä nyt jotain sääntöjä voi olla ilman että on pirttihirmu.
Netissä voin olla koska olen helpottanut sunnuntaiaamuani pyytämällä lapselle leikkikaverin ja vauva nukkuu. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaiset välit teillä on muuten?
Jos ette oikein ole tekemisissä muuten niin ei ne lapsenlapset aina muuta tilannetta parempaan suuntaan. Ikävä tilanne joka tapauksessa.Oikein hyvät, käymme paljon kylässä lasten kanssa. Yleensä kerta viikkoon. He eivät vaan näe tarvetta viettää lasten kanssa aikaa ilman meitä. Toki meillä joskus tarvetta ehkä olisikin, ja kyllä tuo 6-vuotiaskin siitä nauttisi. Ap
Miksi isovanhempien pitäisi viettää aikaa lapsenlapsen kanssa ilman vanhempia? Ihan hyviä ihmissuhteita syntyy, vaikka ei koskaan olisi mummolassa ilman vanhempiaan. Jostain todellan kummallisesta syystä moni vanhempi ei tätä tajua.
Olen varamummona ja tässä hommassa saanut kuulla kaikki ne vaatimukset, joita aikuisilla lapsilla on vanhemmilleen. Ymmärrän erittäin hyvin, että niihin ei suostuta - edes aikuiselle lapselle ei tarvitse antaa joka asiassa periksi. Olen varamummona rahasta, en auttaakseni jotain uusavutonta lapsiperhettä. Minulla on lupa rajata tekemiseni hyvin tarkasti eli on ihan turha vaatia, että sairaan lapsen viihdyttämisen lisäksi pesisin kylpyhuoneen ja tuulettaisin matot. En ole siivooja, olen varamummo.
No en mä muiden lapsista tiedä mutta oma kouluikää lähestyvä lapseni nauttii siitä kun on jonkun tlisen aikuisen kanssa, ilman vanhempia. On silloin erityisen hyväntuulinen, kohtelias ja kiltti. Ja yhtäkään kertaa ikinä ei ole meillä siivonnut mikään mummi tai vaari :D Sellainen kiireetön läsnäolo lapsen kanssa on arvokasta. Saisi olla ihan omalla tyylilläkin, ei meillä muita sääntöjä ole kuin että telkkarista ei katsota aikuisten ohjelmia kun lapset on läsnä. Siinä ne olikin. Ap
no siinäpä se syy tulikin. Jos äitisi haluaa seurata jotain tv sarjaa (emmerdale) niin "Pirttihirmu" vaatii laittamaan tv:N kiinni. Olet ihan täys narsisti. En yhtään ihmettele ettei kukaan tuota käskyttäjää jaksa. Itte varmaa katot tv:tä yöt päivät.
ja mites sä oot tällä netissä kun lapset on läsnä? On se nettikin viihdettä!! Äkkiä netti kiinni , so soo!
Mut trollihan sä oot :)
Trolli?
Aika normaalia perheissä, joissa asiat on kunnossa että lapset eivät seuraa tv:stä aikuisten ohjelmia. Sieltä kun voi tulla vaikka mitä lapsille sopimatonta. Kyllä perheissä nyt jotain sääntöjä voi olla ilman että on pirttihirmu.
Netissä voin olla koska olen helpottanut sunnuntaiaamuani pyytämällä lapselle leikkikaverin ja vauva nukkuu. Ap
Tässäkin hauskasti tämä "perhe, jossa asiat on kunnossa". Aivan kuin perhe, jossa lapset saa hyöriä Emmerdalen ollessa taustalla olisi sitten automaattisesti sellainen, jossa asiat eivät ole kunnossa.
Arvasin että tämä menee jankkaukseksi siitä, että itse hoidat kurittomat mukulasi. Mutta kun kyse ei olekaan siitä ettemmekö hoitaisi. Tietenkin hoidamme!
Avaus oli lähinnä pohdintaa siitä, miten surullista on että omaa perhettä ja lähipiiriä ei kiinnosta. Että jostain maksetusta ihmisestä muodostuu lapsille niin tärkeitä. Kun itse taas ajattelee että perhe on kaikki kaikessa ja auttelee joka välissä missä voi.
Ja vaikka kovasti nyt väitetään että läheiset välit tulee vierailemalla isovanhemmilla niin ei tule! Se isovanhempi haluaa silloinkin juoda kahvinsa hiljaisuudessa, lapselta ehkä kysytään kuulumiset ja sitten se lapsi jää taka-alalle, pitää hiljentää ettei häiritse. Ei juurikaan vuorovaikutusta, aikuisseura kelpaa.
Että miten tämä voi olla niin individualistista? Oma ongelma on se kaipaus yhteisöllisyyteen. Se, että autettaisi toinen toisiamme. Ap
Kukkien kastelua ei oikein voi verrata lastenhoitoon. Vai voiko näitä lapsia hoitaa joka toinen päivä 10 minuuttia kuten kukkien hoidossa menee? Kuinka usein hoidat ystäviesti tai sisarustesi lapsia? Entä kuinka usein näiden lähellä asuvien ihmisten koira on sinulla hoidossa? Kuinka usein olet hakenut sisarustesi tai ystäviesi lapsia kesken päivän päivähoidosta, kun nämä ovat sairastuneet? Tai hoitanut heidän sairastuneita lapsia yleensäkään? Kuinka monena aamuna olet vienyt sisarustesi tai ystäviesi lapsia päivähoitoon? Kuinka usein olet lähtenyt autokuskiksi jollekin näistä ihmisistä tai käynyt heille kaupassa? Kuinka usein olet tarjonnut sisaruksillesi tai ystävillesi mahdollisuuden parisuhdeaikaan ottamalla heidän lapsensa hoitoosi? Oletko ollut ystävesi tai sisarustesi raskauksien kohdalla viimeiset viikot passissa sitä varten, että voivat vaikka keskellä yötä tuoda isommat lapsensa sinulle hoitoon, jos synnytys käynnistyy? Olisitko itse valmis sitoutumaan 4 kertaa kuukaudessa ottamaan jonkun läheisesi lapset tai koiran hoitoosi?
Jos vastasit noihin kysymyksiin kyllä, ihmettelen, miksi näin paljon muille apua tarjoava ihminen ei saa muilta apua tarvitessaan. Mulla on hyvä tukiverkostot, mutta ne verkostot toimivat molempiin suuntiin.
Meillä ihan sama tilanne kuin apllä.
Isovanhempia ei vaan kiinnosta. Olen päättänyt ettei meiltäkään apuja sitten anneta kun sen aika tulee.
Ennen mekin tavattiin kahvittelun merkeissä mutta huomasin että mummo ärsyyntyi "villeistä" pojista kun korustetyynyt eivät pysyneet millilleen paikoillaan. Mummo tyrkkäs karkkipussit lapsille käteen ja toivoi että ne olisivat hiljaa ja poissa jaloista..
Kiinnostaisi minuakin tuollainen varamummo, olisi niin nautinnolista kertoa anopille että meillä käy sellainen.
En enää pahoita mieltäni ettei meillä ole isovanhempien kanssa toimivaa suhdetta, näillä on pärjättävä.
Vierailija kirjoitti:
Kukkien kastelua ei oikein voi verrata lastenhoitoon. Vai voiko näitä lapsia hoitaa joka toinen päivä 10 minuuttia kuten kukkien hoidossa menee? Kuinka usein hoidat ystäviesti tai sisarustesi lapsia? Entä kuinka usein näiden lähellä asuvien ihmisten koira on sinulla hoidossa? Kuinka usein olet hakenut sisarustesi tai ystäviesi lapsia kesken päivän päivähoidosta, kun nämä ovat sairastuneet? Tai hoitanut heidän sairastuneita lapsia yleensäkään? Kuinka monena aamuna olet vienyt sisarustesi tai ystäviesi lapsia päivähoitoon? Kuinka usein olet lähtenyt autokuskiksi jollekin näistä ihmisistä tai käynyt heille kaupassa? Kuinka usein olet tarjonnut sisaruksillesi tai ystävillesi mahdollisuuden parisuhdeaikaan ottamalla heidän lapsensa hoitoosi? Oletko ollut ystävesi tai sisarustesi raskauksien kohdalla viimeiset viikot passissa sitä varten, että voivat vaikka keskellä yötä tuoda isommat lapsensa sinulle hoitoon, jos synnytys käynnistyy? Olisitko itse valmis sitoutumaan 4 kertaa kuukaudessa ottamaan jonkun läheisesi lapset tai koiran hoitoosi?
Jos vastasit noihin kysymyksiin kyllä, ihmettelen, miksi näin paljon muille apua tarjoava ihminen ei saa muilta apua tarvitessaan. Mulla on hyvä tukiverkostot, mutta ne verkostot toimivat molempiin suuntiin.
No. Anopin ruokaostokset olemme hoitaneet viimeiset 6v. Kerta viikkoon. Tänään vien kirkkoon kuuntelemaan joululauluja, lapset toki mukaan myös.
Nuorinta siskoa kuskaan kouluun lasten kanssa kerta viikkoon jotta sen tulee sinne mentyä. (kauempana, koulunkäyntiongelmia)
Tuttavapariskunta on nyt brunssilla kun lapsi on meillä kylässä. Siskon tyttöä olen myös vienyt säännöllisen epäsäännöllisesti retkille meidän kanssa kun mitäpä vaivaa tuosta. Ystäville olemme tarjoutuneet avuksi, voisivat tuoda heidän 2v ja 5v lapset meille milloin vain, se olisi ihan hauskaa. Heillä tosin on niin paljon hoitajia että ei ole tarvetta.
Mä mielelläni hoidan muidenkin lapsia, ongelma on ehkä siinä että ne muut ei tarvitse hoitoapua kun heillä on lastenhoitajia kaikilla isovanhemmista ja sisaruksista.
No koiria meille ei voi tulla kun lapsi on allerginen ja meillä on kissoja.
Mutta jatketaan yrittämistä. Mä oon jotenkin liian kiltti kun yritän aina ihmisiä auttaa.... Pitäs vaan lopettaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukkien kastelua ei oikein voi verrata lastenhoitoon. Vai voiko näitä lapsia hoitaa joka toinen päivä 10 minuuttia kuten kukkien hoidossa menee? Kuinka usein hoidat ystäviesti tai sisarustesi lapsia? Entä kuinka usein näiden lähellä asuvien ihmisten koira on sinulla hoidossa? Kuinka usein olet hakenut sisarustesi tai ystäviesi lapsia kesken päivän päivähoidosta, kun nämä ovat sairastuneet? Tai hoitanut heidän sairastuneita lapsia yleensäkään? Kuinka monena aamuna olet vienyt sisarustesi tai ystäviesi lapsia päivähoitoon? Kuinka usein olet lähtenyt autokuskiksi jollekin näistä ihmisistä tai käynyt heille kaupassa? Kuinka usein olet tarjonnut sisaruksillesi tai ystävillesi mahdollisuuden parisuhdeaikaan ottamalla heidän lapsensa hoitoosi? Oletko ollut ystävesi tai sisarustesi raskauksien kohdalla viimeiset viikot passissa sitä varten, että voivat vaikka keskellä yötä tuoda isommat lapsensa sinulle hoitoon, jos synnytys käynnistyy? Olisitko itse valmis sitoutumaan 4 kertaa kuukaudessa ottamaan jonkun läheisesi lapset tai koiran hoitoosi?
Jos vastasit noihin kysymyksiin kyllä, ihmettelen, miksi näin paljon muille apua tarjoava ihminen ei saa muilta apua tarvitessaan. Mulla on hyvä tukiverkostot, mutta ne verkostot toimivat molempiin suuntiin.
No. Anopin ruokaostokset olemme hoitaneet viimeiset 6v. Kerta viikkoon. Tänään vien kirkkoon kuuntelemaan joululauluja, lapset toki mukaan myös.
Nuorinta siskoa kuskaan kouluun lasten kanssa kerta viikkoon jotta sen tulee sinne mentyä. (kauempana, koulunkäyntiongelmia)
Tuttavapariskunta on nyt brunssilla kun lapsi on meillä kylässä. Siskon tyttöä olen myös vienyt säännöllisen epäsäännöllisesti retkille meidän kanssa kun mitäpä vaivaa tuosta. Ystäville olemme tarjoutuneet avuksi, voisivat tuoda heidän 2v ja 5v lapset meille milloin vain, se olisi ihan hauskaa. Heillä tosin on niin paljon hoitajia että ei ole tarvetta.
Mä mielelläni hoidan muidenkin lapsia, ongelma on ehkä siinä että ne muut ei tarvitse hoitoapua kun heillä on lastenhoitajia kaikilla isovanhemmista ja sisaruksista.
No koiria meille ei voi tulla kun lapsi on allerginen ja meillä on kissoja.
Mutta jatketaan yrittämistä. Mä oon jotenkin liian kiltti kun yritän aina ihmisiä auttaa.... Pitäs vaan lopettaa. Ap
Mitä siskosi sanoo perusteluksi, kun ei vastavuoroisesti suostu hoitamaan sinun lapsiasi?
Jos he eivät halua lähteä kotoaan. Itse olen aina apua tarvittaessa (lähinnä työasioissa) vienyt lapsen mummolaan ja hakenut sitten pois. Tulee yhteensä 120 km ajoa mutta pakko on muutaman kerran ollut tehdä niin.
Sellainenhan olisi aivan luksusta, että hoitaja tulisi kotiin ja pääsisi asioille mutta ei mahdollista. Yksin olen jättänyt lapsen kotiin heti kun vain suinkin on pärjännyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukkien kastelua ei oikein voi verrata lastenhoitoon. Vai voiko näitä lapsia hoitaa joka toinen päivä 10 minuuttia kuten kukkien hoidossa menee? Kuinka usein hoidat ystäviesti tai sisarustesi lapsia? Entä kuinka usein näiden lähellä asuvien ihmisten koira on sinulla hoidossa? Kuinka usein olet hakenut sisarustesi tai ystäviesi lapsia kesken päivän päivähoidosta, kun nämä ovat sairastuneet? Tai hoitanut heidän sairastuneita lapsia yleensäkään? Kuinka monena aamuna olet vienyt sisarustesi tai ystäviesi lapsia päivähoitoon? Kuinka usein olet lähtenyt autokuskiksi jollekin näistä ihmisistä tai käynyt heille kaupassa? Kuinka usein olet tarjonnut sisaruksillesi tai ystävillesi mahdollisuuden parisuhdeaikaan ottamalla heidän lapsensa hoitoosi? Oletko ollut ystävesi tai sisarustesi raskauksien kohdalla viimeiset viikot passissa sitä varten, että voivat vaikka keskellä yötä tuoda isommat lapsensa sinulle hoitoon, jos synnytys käynnistyy? Olisitko itse valmis sitoutumaan 4 kertaa kuukaudessa ottamaan jonkun läheisesi lapset tai koiran hoitoosi?
Jos vastasit noihin kysymyksiin kyllä, ihmettelen, miksi näin paljon muille apua tarjoava ihminen ei saa muilta apua tarvitessaan. Mulla on hyvä tukiverkostot, mutta ne verkostot toimivat molempiin suuntiin.
No. Anopin ruokaostokset olemme hoitaneet viimeiset 6v. Kerta viikkoon. Tänään vien kirkkoon kuuntelemaan joululauluja, lapset toki mukaan myös.
Nuorinta siskoa kuskaan kouluun lasten kanssa kerta viikkoon jotta sen tulee sinne mentyä. (kauempana, koulunkäyntiongelmia)
Tuttavapariskunta on nyt brunssilla kun lapsi on meillä kylässä. Siskon tyttöä olen myös vienyt säännöllisen epäsäännöllisesti retkille meidän kanssa kun mitäpä vaivaa tuosta. Ystäville olemme tarjoutuneet avuksi, voisivat tuoda heidän 2v ja 5v lapset meille milloin vain, se olisi ihan hauskaa. Heillä tosin on niin paljon hoitajia että ei ole tarvetta.
Mä mielelläni hoidan muidenkin lapsia, ongelma on ehkä siinä että ne muut ei tarvitse hoitoapua kun heillä on lastenhoitajia kaikilla isovanhemmista ja sisaruksista.
No koiria meille ei voi tulla kun lapsi on allerginen ja meillä on kissoja.
Mutta jatketaan yrittämistä. Mä oon jotenkin liian kiltti kun yritän aina ihmisiä auttaa.... Pitäs vaan lopettaa. Ap
Mitä siskosi sanoo perusteluksi, kun ei vastavuoroisesti suostu hoitamaan sinun lapsiasi?
Hän on yrittäjä, joten aidosti kiirettä pukkaa. Eikä se nyt minua niin harmita, kertaakaan ei ole vaan heidän kanssaan hoitokuviot onnistunut kun tarvetta on ollut. Varmaan ottaisi jos joskus aika olisi sopiva. Töitä taitaa olla vaan joka päivä erilaisissa pätkissä ja lisäksi on yh. Ap
hjhgg kirjoitti:
Meillä ihan sama tilanne kuin apllä.
Isovanhempia ei vaan kiinnosta. Olen päättänyt ettei meiltäkään apuja sitten anneta kun sen aika tulee.Ennen mekin tavattiin kahvittelun merkeissä mutta huomasin että mummo ärsyyntyi "villeistä" pojista kun korustetyynyt eivät pysyneet millilleen paikoillaan. Mummo tyrkkäs karkkipussit lapsille käteen ja toivoi että ne olisivat hiljaa ja poissa jaloista..
Kiinnostaisi minuakin tuollainen varamummo, olisi niin nautinnolista kertoa anopille että meillä käy sellainen.
En enää pahoita mieltäni ettei meillä ole isovanhempien kanssa toimivaa suhdetta, näillä on pärjättävä.
Vanhempien tehtävä on huolehtia, ettei lapset kyläpaikassa koske mihinkään sellaiseen, mihin ei kyläpaikassa saa koskea. Mulla käy silloin tällöin pikkuväkeä kylässä, mutta en nosta mitään helposti särkyvää tms pois lasten ulottuvilta. Lasten vanhemmat huolehtivat, että tavarat pysyvät paikoillaan eikä lapset koske mihinkään sellaiseen, mikä ei ole lapsille tarkoitettu. Ei ole ollut mitää n ongelmaa lapsille, heidän vanhemmilleen eikä minulle.
Jos tuo mummon koristetyynyjen suoristelu tapahtuu teillä kotona eikä mummolassa, niin mitä jos vaan sanoisit mummolle, että lapset saavat kotona leikkiä koristetyynyilläkin.
En minäkään lupautuisi säännöllisesti hoitamaan kenenkään lasta. Meilläkin on omat menomme ja tekemisemme. Haluamme myös rauhoittua joskus perheen kesen ihan muuten vain.
Te tarvitsette säännöllistä hoitoa, joten silloin onkin parempi olla ulkopuolisen hoitajan. En itse halua suunnitella kaikkea menoa sen mukaan, että aina on joku tulossa hoitoon. Tuossa on myös kokemuksella puhuen se vaara, että oletetaan meidän olevan aina se hoitoautomaatti. Meille voi tyoda kyllä ja ne hoitoajat vain pidenevät. Satunnaisesti hoito onnistuu, mutta säännöllisesti, ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukkien kastelua ei oikein voi verrata lastenhoitoon. Vai voiko näitä lapsia hoitaa joka toinen päivä 10 minuuttia kuten kukkien hoidossa menee? Kuinka usein hoidat ystäviesti tai sisarustesi lapsia? Entä kuinka usein näiden lähellä asuvien ihmisten koira on sinulla hoidossa? Kuinka usein olet hakenut sisarustesi tai ystäviesi lapsia kesken päivän päivähoidosta, kun nämä ovat sairastuneet? Tai hoitanut heidän sairastuneita lapsia yleensäkään? Kuinka monena aamuna olet vienyt sisarustesi tai ystäviesi lapsia päivähoitoon? Kuinka usein olet lähtenyt autokuskiksi jollekin näistä ihmisistä tai käynyt heille kaupassa? Kuinka usein olet tarjonnut sisaruksillesi tai ystävillesi mahdollisuuden parisuhdeaikaan ottamalla heidän lapsensa hoitoosi? Oletko ollut ystävesi tai sisarustesi raskauksien kohdalla viimeiset viikot passissa sitä varten, että voivat vaikka keskellä yötä tuoda isommat lapsensa sinulle hoitoon, jos synnytys käynnistyy? Olisitko itse valmis sitoutumaan 4 kertaa kuukaudessa ottamaan jonkun läheisesi lapset tai koiran hoitoosi?
Jos vastasit noihin kysymyksiin kyllä, ihmettelen, miksi näin paljon muille apua tarjoava ihminen ei saa muilta apua tarvitessaan. Mulla on hyvä tukiverkostot, mutta ne verkostot toimivat molempiin suuntiin.
No. Anopin ruokaostokset olemme hoitaneet viimeiset 6v. Kerta viikkoon. Tänään vien kirkkoon kuuntelemaan joululauluja, lapset toki mukaan myös.
Nuorinta siskoa kuskaan kouluun lasten kanssa kerta viikkoon jotta sen tulee sinne mentyä. (kauempana, koulunkäyntiongelmia)
Tuttavapariskunta on nyt brunssilla kun lapsi on meillä kylässä. Siskon tyttöä olen myös vienyt säännöllisen epäsäännöllisesti retkille meidän kanssa kun mitäpä vaivaa tuosta. Ystäville olemme tarjoutuneet avuksi, voisivat tuoda heidän 2v ja 5v lapset meille milloin vain, se olisi ihan hauskaa. Heillä tosin on niin paljon hoitajia että ei ole tarvetta.
Mä mielelläni hoidan muidenkin lapsia, ongelma on ehkä siinä että ne muut ei tarvitse hoitoapua kun heillä on lastenhoitajia kaikilla isovanhemmista ja sisaruksista.
No koiria meille ei voi tulla kun lapsi on allerginen ja meillä on kissoja.
Mutta jatketaan yrittämistä. Mä oon jotenkin liian kiltti kun yritän aina ihmisiä auttaa.... Pitäs vaan lopettaa. Ap
Mitä siskosi sanoo perusteluksi, kun ei vastavuoroisesti suostu hoitamaan sinun lapsiasi?
Hän on yrittäjä, joten aidosti kiirettä pukkaa. Eikä se nyt minua niin harmita, kertaakaan ei ole vaan heidän kanssaan hoitokuviot onnistunut kun tarvetta on ollut. Varmaan ottaisi jos joskus aika olisi sopiva. Töitä taitaa olla vaan joka päivä erilaisissa pätkissä ja lisäksi on yh. Ap
Entäs nämä muut? Tosiasiahan on, että vaikka asuuisi naapuritalossa, niin ei automaattisesti ole mikään tukiverkostoon kuuluva. Ihmisten elämäntilanteet ovat erilaisia, aivan kuten siskollasikin. Entä miehesi sisarukset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein itse nyt niin että kun tosiaan tarvitsin apua niin pyysin suoraan. Perustakaa whatsapp-ketju johon laitatte kaikki jotka ovat luvanneet auttaa, sitten pyydätte apua tasaisesti jokaiselta. Kieltäytyminen julkisesti on hankalampaa.
Siis luvanneet auttaa? Kyllä minä ainakin pystyisin ihan julkisestikin laittamaan lapselle tiedoksi, että sorry, olen työssäkäyvä aikuinen, joka ei voi ottaa palkatonta vapaata tuosta vain siksi, että lapsenlapsi sairastui. Pystyisin myös julkisesti kertomaan, että olen varannut liput teatteriin, joten menen katsomaan esitystä, vaikka lapsenlapsi miten kaipaisi minua (sopivasti juuri silloin, kun vanhemmillaan on tuparikutsu). Kykenisin jopa kirjoittamaan, että sunnuntain vietän vanhan sairaan äitini kanssa palvelutalossa, joten tervetuloa sinne lapseni perheineen mummia katsomaan. Ainahan te muistatte kertoa, miten paljon mummi teitä hoiti lapsena, joten miten olisi, onko kerran vuodessa liian usein vierailtu isovanhemman luona?
No juuri tämä. Osu ja upposi. Oma äitisi auttoi ilmeisesti lastenhoidossa mutta sinun pitää päästä teatteriin. Koko sunnuntain olet palvelutalossa? Selityksen makua.
Vierailija kirjoitti:
hjhgg kirjoitti:
Meillä ihan sama tilanne kuin apllä.
Isovanhempia ei vaan kiinnosta. Olen päättänyt ettei meiltäkään apuja sitten anneta kun sen aika tulee.Ennen mekin tavattiin kahvittelun merkeissä mutta huomasin että mummo ärsyyntyi "villeistä" pojista kun korustetyynyt eivät pysyneet millilleen paikoillaan. Mummo tyrkkäs karkkipussit lapsille käteen ja toivoi että ne olisivat hiljaa ja poissa jaloista..
Kiinnostaisi minuakin tuollainen varamummo, olisi niin nautinnolista kertoa anopille että meillä käy sellainen.
En enää pahoita mieltäni ettei meillä ole isovanhempien kanssa toimivaa suhdetta, näillä on pärjättävä.
Vanhempien tehtävä on huolehtia, ettei lapset kyläpaikassa koske mihinkään sellaiseen, mihin ei kyläpaikassa saa koskea. Mulla käy silloin tällöin pikkuväkeä kylässä, mutta en nosta mitään helposti särkyvää tms pois lasten ulottuvilta. Lasten vanhemmat huolehtivat, että tavarat pysyvät paikoillaan eikä lapset koske mihinkään sellaiseen, mikä ei ole lapsille tarkoitettu. Ei ole ollut mitää n ongelmaa lapsille, heidän vanhemmilleen eikä minulle.
Jos tuo mummon koristetyynyjen suoristelu tapahtuu teillä kotona eikä mummolassa, niin mitä jos vaan sanoisit mummolle, että lapset saavat kotona leikkiä koristetyynyilläkin.
Saavat vanhemmat huolehtia ettei mitään mene rikki. En nosta mitään pois lasten ulottuvilta. Ettei vaan olisi vanhemmille pientä hetkeä lepoa olla kylässä vaan koko ajan pitää vahtia. Itsepä lapsensa hankkivat. Minä en auta. Keitän kahvit niin nauttikoot siitä, jos ehtivät.
Minäpä vastaan toisesta näkökulmasta. Olen osa sitä oletettua tukiverkkoa. Minua kiinnostaa kuulumiset ja voidaan käydä yhdessä (vanhemmat mukana) vaikka leffassa tai Lintsillä, mutta lapsenvahdiksi en ala ainakaan alle 10-vuotiaille.
Tuntuu käsittämättömältä, että tätä pitäisi jotenkin perustella. Autan kyllä muissa asioissa, mutta lapsia en kestä. Se melu, sotku ja jatkuva ohjelmankeksiminen on helvetin rasittavaa. Käytän vapaa-aikani, kiitos, oman mieleni mukaan.
Vierailija kirjoitti:
hjhgg kirjoitti:
Meillä ihan sama tilanne kuin apllä.
Isovanhempia ei vaan kiinnosta. Olen päättänyt ettei meiltäkään apuja sitten anneta kun sen aika tulee.Ennen mekin tavattiin kahvittelun merkeissä mutta huomasin että mummo ärsyyntyi "villeistä" pojista kun korustetyynyt eivät pysyneet millilleen paikoillaan. Mummo tyrkkäs karkkipussit lapsille käteen ja toivoi että ne olisivat hiljaa ja poissa jaloista..
Kiinnostaisi minuakin tuollainen varamummo, olisi niin nautinnolista kertoa anopille että meillä käy sellainen.
En enää pahoita mieltäni ettei meillä ole isovanhempien kanssa toimivaa suhdetta, näillä on pärjättävä.
Vanhempien tehtävä on huolehtia, ettei lapset kyläpaikassa koske mihinkään sellaiseen, mihin ei kyläpaikassa saa koskea. Mulla käy silloin tällöin pikkuväkeä kylässä, mutta en nosta mitään helposti särkyvää tms pois lasten ulottuvilta. Lasten vanhemmat huolehtivat, että tavarat pysyvät paikoillaan eikä lapset koske mihinkään sellaiseen, mikä ei ole lapsille tarkoitettu. Ei ole ollut mitää n ongelmaa lapsille, heidän vanhemmilleen eikä minulle.
Jos tuo mummon koristetyynyjen suoristelu tapahtuu teillä kotona eikä mummolassa, niin mitä jos vaan sanoisit mummolle, että lapset saavat kotona leikkiä koristetyynyilläkin.
Teen itse ihan päinvastoin. Kun tulee lapsia kylään, raivaan yhden nurkan jossa saavat peuhata. Iso kassi leluja ja askartelutarvikkeita. Istun itse matolle leikkimään ja sanon vanhemmille että keittäkääs itsellenne kahvit ja istukaa hetki keittiössä kaksin. Tulevat aina uudestaan ja uudestaan, kaikilla hyvä mieli. Lapset halaavat ja eivät malttaisi lähteä.
Olet lukenut liikaa Lassi ja Leevi-sarjakuvia. Edes pojat eivät ole sellaisia. Ja meidän tytöt ovat aina tehneet niin kuin sanotaan ja esimerkiksi leikkineet pienestä pitäen keskenään, kerjäämättä aikuisen virikkeistämisiä. Leipomiset ja luistelemaan menemiset mummun kanssa ovat olleet mieluisaa plussaa.
Appi sen sijaan sotkee itse koneensa aina ihan itte, ja sitten kiukuttelee että emmäämitäänootehny, ja tappelee luottokorttiyhtiön kanssa palveluista, joita ei mielestään ole tilannut, vaikka klikkailee aina kaikkeen "ok" mitä näytölle tulee. Appi on myös suututtanut vakuutusyhtiönsä, pankin väen, kaupan ihmiset ja kaupungin kaikki taksikuskit.