Miksi sinkkuuteni on ongelma muille?
Erosin vuosi sitten pitkästä, vaikeasta parisuhteesta ja olen siitä asti elänyt yksin. Nautin yksinolosta enkä koe tällä hetkellä tarvetta parisuhteelle enkä halua seurustella vain "seurustelun vuoksi". Koen olevani itsekseni onnellinen enkä tarvitse ketään tekemään minua onnelliseksi. Yksinoloni ei häiritse minua lainkaan, mutta ympärilläni oleville ihmisille se on ongelma. Milloin työkaverit töissä vihjailevat "sinullekin pitäisi mies saada, niin saisit perustaa perheen" tai "minulla on oikein mukava, ikäisesi poika, joka sopisi sinulle...", milloin sukulaiset kyselevät "no, missä uusi mies luuraa, onhan siitä jo vuosi".
Parisuhdetyrkytyksen lisäksi olen huomannut ikävän ja edelliseen nähden ristiriitaisen lieveilmiön ikäiseni naisen sinkkuudessa. Osa keski-ikäisistä työkaverinaisista suhtautuu nihkeästi tilanteisiin, joissa vietän aikaa heidän miestensä seurassa. Toiset työkaverit ovat sanoneet heidän olevan mustasukkaisia muista naisista. Miksi ihmeessä sinkkuus tarkoittaisi sitä, että haluaisin vampata jokaisen vastaantulevan (varatun) miehen? Miksi sinkun luullaan kiinnostuvan kaikenlaisista miehistä, vaikka sitten isänsä ikäisistä?
Miksi sinkkuus on jotenkin uhka ihmisille? Miksi ihminen ei voisi olla onnellinen ihan yksinkin? Miksi minun täytyisi välttää yksin olemista ja olla edes "jonkun" kanssa?
N27
Kommentit (32)
Nainen on helpompi määritellä puolisona ja äitinä. Mut auta armias, jos oletkin vapaa. Ihmiset kuvittelevat, ettei sinulla ole mitään rajoja. Ja onhan se nyt sairaan epäreilua et joku muu joutuu kotona katsomaan työpäivän jälkeen sohvalla löhöilevää miestä ja kinastelevia lapsia, kun sinä sillä aikaa olet vapaalla.
Tuskinpa muut sitä noin kokevat. Yrittävät vain olla avuliaita. Eivät sinun asiasi kiinnosta muita puoliksikaan niin paljon kuin luulet.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein tälläkin palstalla on keskusteluita, kuinka parisuhde rassaa kun "toinen vonkaa/pihtaa, ei tee kotitöitä/pysy tikissä kunnossa, kaivaa nenää sohvalla, haluaa/ei halua lapsia, arki menee riidellessä tai on liian räiskyvää/tasaista, jatkuvaa kompromissien tekoa jne". Ja sitten ihmetellään, kun joku mieluummin haluaa olla yksin.
Ja ei, se arki ei aina parisuhteessa ole sitä kuherrellaan söpösti ja onnellisena sohvannurkassa yhteisen ihanan päivän jälkeen.
nimenomaan en halua tuollaista elämää,oon liian mukavuudenhaluinen. Töiden jälkeen lepoa. Ei riitelyä. Sinkkuna ihanaa.
Olen vääntäny monta kakaraa tähän koneistoon joten olen vapauteni ansainnut!
Sinkkunainen juuri tuottaa. Pystyy tekemään töitä ilman,että kiikuttaa lapsia päivähoitoon tai on poissa töistä lasten sairastamisen takia. Kyse on nyt siitä,että avioliitossa tai avoliitossa olevat on kateellisia meille helppoa elämää viettäville naisille. Me voidaan mennä ja tulla oman pään mukaan. Itse en enää halua parisuhdetta,en vaikka joku painostaisi😂On ihanaa nukkua rauhassa,olla vapaa aika aivan omassa ihanassa seurassa.
Tämä juuri. Minullakin on lapsia, omillaan jo. Ja eronnut olen,mutta kutsun itseä sinkuksi nyt. En todellakaan enää ikinä saman katon alle kenenkään kanssa muuta.
Vierailija kirjoitti:
Tuskinpa muut sitä noin kokevat. Yrittävät vain olla avuliaita. Eivät sinun asiasi kiinnosta muita puoliksikaan niin paljon kuin luulet.
Voi voi tuntuu kiinnostavan ja sinkkuja kadehditaan. Miksette vain eroa,kun on tervanjuontia elämä sen ukon kanssa? Läheisriippuvuusko teitä vaivaa???
Itsekeskeisyydessäsi kuvittelet ja tulkitset mitä sattuu. Ei ketään sun elämä kiinnosta niin paljon kuin sä itse luulet. Todennäköisesti nuo työkaverit vitsailee muistakin asioista, mut ne menee sulta vaan läppänä ohi. Ja sit valikoit ne heitot, josta uhriudut. Ihan perus.
Vierailija kirjoitti:
Sinkkunainen juuri tuottaa. Pystyy tekemään töitä ilman,että kiikuttaa lapsia päivähoitoon tai on poissa töistä lasten sairastamisen takia. Kyse on nyt siitä,että avioliitossa tai avoliitossa olevat on kateellisia meille helppoa elämää viettäville naisille. Me voidaan mennä ja tulla oman pään mukaan. Itse en enää halua parisuhdetta,en vaikka joku painostaisi😂On ihanaa nukkua rauhassa,olla vapaa aika aivan omassa ihanassa seurassa.
Valtaosa on ollut "vapaita sinkkunaisia" ennen perhettä. Miksi kuvittelet, että se perhe-elämä olisi jokin vankila? Kyllä sitä useimmiten on ihan itse toivottu ja haluttu ja valittu. Ja kyllä, se on usein myös raskasta, mutta hyvin palkitsevaa. Voitko enää itsekeskeisempi kuvitelminesi olla?
Joo niin varmaan. Unohdit etteivät porvoolaiset kultalusikka suussa syntyneet saa osallistua.