Lapsellani ei ole mielikuvitusta.
En edes tiennyt tuollaisen olevan mahdollista ennen tätä lasta. On erittäin älykäs, laskee helposti nyt siskalla esim. lukion pitkää matikkaa, tietää asioista aivan valtavasti jne. Mutta ei keksi tarinoita. Koulussa oli ollut fantasiakirjoitustehtävä. Oli pöllinyt juonen lukemastaan kirjasta, muuttanut vain pieniä yksityiskohtia. Kun kysyin miksi, paljastui, että hän ei osaa keksiä mitään uutta tarinaa. Jäin miettimään menneisyyttä ja tajusin näin olleen aina. Päiväkodin sadutustehtävissä kuvaili menneitä tapahtumia tai referoi keskusteluja. Mielikuvitusleikkejä ei leikkinyt koskaan vaan urheilulajit, sääntöpelit ja rakenteluleikit veivät mukanaan. Yhtään kuvitteellista ainetta ei ole koskaan kirjoittanut. Pitääkö olla huolissaan ja miten hitossa tuo on mahdollista?
Kommentit (47)
Onko hänellä normaali empatiakyky?
Ei kai siitä huolissaan tarvitse olla jos mielikuvitus puuttu, jos on esim. muuten todella lahjakas.
Siitä pitää olla huolissaan jos ei ole empatiakykyä.
Mun kummipoika jolla on Asperger on samanlainen. Hirveän hyvä kaikessa, mutta omia tarinoita tai satuja ei keksi. Ei vain kykene.
Tyypistä kasvanee huippututkija, onnea.
Vierailija kirjoitti:
Onko hänellä normaali empatiakyky?
Ei kai siitä huolissaan tarvitse olla jos mielikuvitus puuttu, jos on esim. muuten todella lahjakas.
Siitä pitää olla huolissaan jos ei ole empatiakykyä.
On erittäin empatiakykyinen. Hoitaa lempeästi lemmikit ja on saanut luokan "reiluin kaveri" palkinnonkin. Ap
Auts. Tuota ominaisuutta olisi kyllä tosi vaikea hyväksyä.
Vierailija kirjoitti:
Auts. Tuota ominaisuutta olisi kyllä tosi vaikea hyväksyä.
Ei kai lapseni ominaisuuksia tarvitse erikseen "hyväksyä". Rakastan häntä kovin ja näköjään hän on tuollainen. Ymmärtää sitä minun on kyllä vaikea, itse keksisin tarinoita vaikka tuhat päivässä. Helpointa maailmassa itselleni. Siksi kai en ole edes tajunnut. Onkohan tuo yleistäkin? Ap
Ei ole todellakaan autistin merkki, pöh vaan!
Tuo tarinaniskentä on sellanen taito, jota voi treenata. Matemaattisesti lahjakas lapsi helposti pysyy omalla mukavuusalueellaan, ajattelee, että tarinan pitää olla jotenkin täydellinen sisäiseltä logiikaltaan, eikä saa sitten aloitettua.
Itselläni on eskari-ikäinen lapsi, joka on tosi rationaalinen ja matemaattinen, rakentelee legoista upeita rakennuksia ym. Ollaan sitten oikein harjoiteltu sitä, että kerrotaan vuorotellen tarinoita, joihin tulee oikein pöhköjä juonenkäänteitä. Pikkusisaruksensa on mestari tässä: juuri, kun aarrearkun avain on löytynyt, joku henkilöistä nielaisee sen tms.
Miten toi nyt on noin iso juttu? Mulla on aina ollut huono mielikuvitus ja oon ennemminkin teknisesti lahjakas ja kaikenlaiset käsityöt sujuu. Ihan normaali ja elämässä hyvin pärjännyt oon silti. Enkä todellakaan aspergeri saati autistinen. Ei me kaikki voida olla samalla lailla lahjakkaita.
Mitä väliä? Tuleen menestymään paremmin kuin jos noi taidot olisi päin vastoin.
Mulla on sama. Oon aina inhonnut piirtää/ kirjoittaa koska en vaan kykene tuottamaan mitään omaa. Numerot ja matikka on mun juttu. Kaikki joissa on yksi vastaus eikä tartte säveltää mitään.
Huono mielikuvitus ei ole sama asia kuin puuttuva mielikuvitus. Jos niiden tarinoiden keksiminen kestää pitkään niin se on normaalia, mutta jos tuntien aherruksen jälkeenkään ei keksi _mitään_ niin se on merkki aspergeristä tai autismista.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole todellakaan autistin merkki, pöh vaan!
Tuo tarinaniskentä on sellanen taito, jota voi treenata. Matemaattisesti lahjakas lapsi helposti pysyy omalla mukavuusalueellaan, ajattelee, että tarinan pitää olla jotenkin täydellinen sisäiseltä logiikaltaan, eikä saa sitten aloitettua.
Itselläni on eskari-ikäinen lapsi, joka on tosi rationaalinen ja matemaattinen, rakentelee legoista upeita rakennuksia ym. Ollaan sitten oikein harjoiteltu sitä, että kerrotaan vuorotellen tarinoita, joihin tulee oikein pöhköjä juonenkäänteitä. Pikkusisaruksensa on mestari tässä: juuri, kun aarrearkun avain on löytynyt, joku henkilöistä nielaisee sen tms.
Kiitos! Meilläkin sisarus on sellainen jutunkeksinnän pohjaton lähde, että lähinnä on pitänyt rajoittaa. Että pysyisi välillä oikeassakin maailmassa eikä aina lentelisi höpöhöpörunoratsunsaselässä pitkin vaaleanpunaisia taivaankansia. Tiesin kyllä ettei tuo ole hänen juttunsa mutta en tajunnut että sitä mielikuvitusta ei ole ollenkaan. Tosin kai jonkinlaista mielikuvitusta on oltava kun voi esim suunnitella ja muokata kolmiulotteisia rakennelmia päässään ja pystyy miettimään shakissa monta siirtoa eteen päin erilaisiin mahdollisiin vastasiirtoihin? Vai onko tuo mielikuvitusta?
Vierailija kirjoitti:
Autismi tuli mieleen.
Ei helvetti teitä idiootteja. Olette kolme termiä oppineet: autismi, ADHD ja narsismi ja niitä typerinä tunkutatte diagnoosiksi joka helvetin väliin. Painu nurkkaan siitä häpeämään, äläkä tule pois ennen kuin olet järjistynyt.
Vierailija kirjoitti:
Miten toi nyt on noin iso juttu? Mulla on aina ollut huono mielikuvitus ja oon ennemminkin teknisesti lahjakas ja kaikenlaiset käsityöt sujuu. Ihan normaali ja elämässä hyvin pärjännyt oon silti. Enkä todellakaan aspergeri saati autistinen. Ei me kaikki voida olla samalla lailla lahjakkaita.
Kiitos. =) ap
Vierailija kirjoitti:
Huono mielikuvitus ei ole sama asia kuin puuttuva mielikuvitus. Jos niiden tarinoiden keksiminen kestää pitkään niin se on normaalia, mutta jos tuntien aherruksen jälkeenkään ei keksi _mitään_ niin se on merkki aspergeristä tai autismista.
Ei kuulemma keksi MITÄÄN. Ei kyllä omaa mitään muita autismin kirjon oireita.
Itse muistan myös kopioineeni juonia kirjoista ja leffoista. Piirsin myös aina mallista ja kuvistunneille harjoittelin tiettyä kuvaa kotona etukäteen koska en vaan kyennyt heittämällä tekemään mitään. En oo autisti vaan ihan normaali ihminen. älä ole lapsestasi huolissasi, hänellä on varmasti muita alueita joissa menestyy paremmin.
Siis nyt seiskalla. Ap