Merkonomi vai sairaanhoitaja?
Minulla olisi mahdollisuus nyt valita näistä toinen ala, eli sairaanhoitajaopinnot Amk:ssa (pääsin opiskelemaan) tai sitten merkonomi oppisopimuksena. Olen 40 vuotias alanvaihtaja joka on kotona ollut viimeiset vuodet lasten kanssa. Aiempaa työkokemusta on ulkomailta taloushallinnosta.
Molemmat vaihtoehdot kiinnostavat, merkonomi kestäisi vain 1,5 vuotta ja palkka ainakin sama kuin valmiin sairaanhoitajan... SH palkka mietityttää, miten sillä tulee toimeen pääkaupunkiseudulla? Asun lasten kanssa kolmisin, saan hoitoapua mutta yksin vastaan menoista.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajien keskipalkka oli viime vuonna 3150euroa. Hoitoala on todella iso sektori ja siellä on hyviä etenemismahdollisuuksia lisäkoulutuksella, esim. terveystieteiden maistereille. Laki vaatii, että jokaisella hoitotyön johtajalla on myös hoitoalan amk-tutkinto (maisteri ja-tai tohtoritutkinto päälle). Hoitoalalla esimiehinä toimivat osastonhoitajat (keskipalkka 3350e) ja heidän esimiehinään ylihoitajat (tohtoreita), joilla palkka noin 4500-5000e. Lisäksi sairaaloissa on opetushoitajia ja kliinisen hoitotyön asiantuntijoita, jotka ovat sairaanhoitajia + lisäkoulutus esim. maisteri. Eikä itse sairaanhoitajankaan palkka huono ole, vaan ihan keskimääräinen - varma työ myös tulevaisuudessa ja kiva työ, omasta mielestäni.
Tuohon kolmeen tonniin saat olla töissä yöt, viikonloput ja juhlapyhät. Työnkuva toki vaihtelee, mutta kyseessä on vastuullinen ja raskas työ, josta ei todellakaan kiitosta saa vaan useimmiten päinvastoin. Kaikilla aloilla on mahdollisuus etenemiseen, mutta hoitoalalla se tie on tarkkaan rajattu ja kapea. Esimerkiksi hoitotieteiden maisteri työllistyy ehkä osastonhoitajaksi, tuurilla ylihoitajaksi, mutta sekin on pitkän ja mutkaisen ja kilpaillun tien takana. Verrattuna muiden tieteenhaarojen maistereihin, hoitotieteissä mahdollisuudet ovat paljon kapeammat puhumattakaan siitä, että hoitotiedettä ei välttämättä kaikissa paikoissa tieteenä pidetäkään ja se näkyy arvostuksessa.
Loppujen lopuksi sairaanhoitajista jatkokouluttautuu vain hyvin pieni määrä.
Realismia siis on, että kun valmistut sairaanhoitajaksi, joudut alkuun työskentelemään raskaissa ja vastuullisissa paikoissa kolmessa vuorossa. Työyhteisöt eivät välttämättä ole aina miellyttäviä, eikä vasta valmistunutta kohdella mitenkään erityisellä hellyydellä. Työtyytyväisyyskyselyt alalta kertovat omaa kieltään. Vastavalmistunut ei muutenkaan usein pääse valitsemaan paikkaa missä haluaa työskennellä, se menee sinne mistä töitä saa. Tuurilla voi osua hyväkin paikka, mutta usein se perustyö kuitenkin on vastuullista ja raskasta. Varsinkin vanhemmalla iällä ja varsinkin alan vaihtajalla työ on myös henkisesti kuluttavaa, koska mieli ja kroppa ei ole yhtä vetreä kuin parikymppisellä.
Mutta töitä toki piisaa.
No itse saan sen 3000e tekemättä lainkaan yövuoroja. Teen vain 2-3 viikonloppua (aamuvuoroja) kuussa, ja pari iltavuoroa kuussa niin palkka on 3000e. Yhdestä viikonlopustahan saa lisää noin 150e. Jos tekisin öitä, olisi se lähempänä 3500-4000e.
T. sairaanhoitaja
Merkonomiksi ja siitä jatkat tradenomiksi. Kaupallisella alalla on töitä monipuolisissa tehtävissä. Tarjoaa paljon mielekkäämmän työympäristön kuin sairaanhoitajilla. Mahdollisuus urakehitykseen ja paljon suurempiin palkkoihin kuin hoitsuilla. Työ pääsääntöisesti 8-16 arkipäivisin ja vkl vapaat.
Sairaanhoitoala on todella kuormittava henkisesti. Työ voi olla myös fyysiseti todella raskasta jos joudut nostelemaan ja kääntelemään potilaita. Sairaanhoitajana on miltei mahdoton edetä uralla enempää. Palkkakehitys myös tyssää aika pahasti, koska ainut palkkaa kehittävä juttu on ikälisä. Toki yö- ja iltatöistä ja viikonlopuista saa vähän enemmän, mutta se on vuorotyön rasittavuuteen nähden aika vähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajan duuni on raskasta ja vittumaista ja hyvin moni alanvaihtaja on katunut sinne kouluttautumistaan. Se mitä sinulle markkinoidaan hoitoalasta, ei pidä paikkaansa käytännössä ja moni on saanut shokin kun realismi on paljastunut. Varaudu siihen.
Muuten onnea jatkoon!
Juuri tuo arveluttaa. Käytännössä kun kaikki sairaanhoitajat haukkuvat työtään. Eipä ole tullut vastaan hoitajaa joka olisi tyytyväinen alavalintaansa.
Huh en tiedä mitä tehdä.
Kuinka monta sairaanhoitajaa olet tavannut? Kuullut tällä palstalla asiasta mitään tietämättömien höpötyksiä?
Minulla on sairaanhoitajan tutkinto ja kokemusta akuuttisairaaloista pääkaupunkiseudulla. Tämä sairaanhoitajan työn haukkuminen on aivan absurdin kuuloista itselleni. En ole koskaan kuullut kenenkään mainittavasti valittaneen työstään, hoitoalalla on pitkän uran tehneitä ja yhä motivoituneita hoitajia pilvin pimein, työyhteisöissä on hyvä olla ja kaipaan niihin takaisin. Kyllä se on niin, että täällä puhuvat kaikki muut kuin sairaanhoitajat.
Täytyy myöntää että aika paljon olen median antaman kuvan varassa. Toki tunnen muutamia sairaanhoitajia jotka kyllä ovat alalla olleet 20 vuotta eivätkä suunnittele alanvaihtoa. Jostain syystä sairaanhoitajan työ kiinnostaa itseäni kovasti, olen nuorempana toiminut sairaala-apulaisena ja kipinä jäi siitä.
Tunnen tietynlaista kutsumusta alalle vaikka on jo tämän verran ikääkin, ja haluisin tehdä työkseni jotain, jossa voin käyttää myönteisiä persoonallisuuden piirteitä ja taipumuksiani toisten hyväksi ja auttaa. Olen myös aina haaveillut vapaaehtoistyöstä ulkomailla jonkin avustusjärjestön kautta. No se tuskin olisi realisista lähivuosina mutta se unelma on seurannut minua lapsesta asti.
Jos valitsen alan tässä vaiheessa ns. rahan takia, mietin sitä kuinka alalla pärjään, jos en tunne siihen aidosti kiinnostusta? Kuitenkin täytyy kilpailla 20 vuotta nuorempien kanssa vaikka erityistaitoja onkin.
Merkonomiksi opiskelin ja ovet oli avoinna joka suuntaan, mutten osannut käyttää hyödyksi. Päädyin terveydenhuoltopuolelle ja sitä olen kyllä katunut tuhat kertaa, ei voi olla ikävämpää työympäristöä, työyhteisöt tulehtuneita, sellaista hyshyshys-meininkiä, muuten kyllä esitetään rempseitä, mutta vaikeista aiheista ei uskalleta puhua, kun on tiukka nokkimisjärjestys. Kannattaa punnita kyllä tarkkaan sinun ikäisenä mihin päänsä pistää, palkkapussin suuruus ei todellakaan ole ratkaiseva tekijä hyvinvointia ajatellen. Jos terveydenhuoltopuolta jotenkin voisi suosittaa, niin sitten pienempiin yksityisiin Th-yksiköihin töihin tai jatko-opiskelee vaikka terveydenhoitajaksi tai sitä kautta vaikka oma yritys pystyyn.
Merkonomin paprujen lisäksi pitäisi olla jotain muuta. Mielummin tradenomi, mutta ei niillekään oo töitä. Pitäis sit vielä hankkia jotain erikoisosaamista, mutta sekään ei välttämättä riitä kun taloushallinnon ja sihteerin töitä ei ole. Sairaanhoitajilla on töitä. Tosin työajat voi olla kettumaiset ja työ raskasta. Mielummin kyllä koluttautuisin SH kun merkonomiksi kortistoon.
Vierailija kirjoitti:
Oppisopimus merkonomina tarkoittaa ilmeisesti sitä, että sinulla olisi jo työpaikka olemassa? Siinä tapauksessa tuota vaihtoehtoa voisi harkita.
Muuten olen samaa mieltä kuin useimmat kommentoijat, että merkonomin papereilla ei juuri mitään tee. Sairaanhoitajan tutkinto työllistää varmemmin, mutta toki vastaavasti opiskeluaika on pidempi.
Sh:n tutkinnon voi suorittaa monimuotona jopa vähän alle 2.5 vuodessa, normi 3,5v.
Hoitoalalla töitä riittää, toisin kuin toimistopuolella. Vertaa vaikka työkkärin avoimia paikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajan duuni on raskasta ja vittumaista ja hyvin moni alanvaihtaja on katunut sinne kouluttautumistaan. Se mitä sinulle markkinoidaan hoitoalasta, ei pidä paikkaansa käytännössä ja moni on saanut shokin kun realismi on paljastunut. Varaudu siihen.
Muuten onnea jatkoon!
Juuri tuo arveluttaa. Käytännössä kun kaikki sairaanhoitajat haukkuvat työtään. Eipä ole tullut vastaan hoitajaa joka olisi tyytyväinen alavalintaansa.
Huh en tiedä mitä tehdä.
Kuinka monta sairaanhoitajaa olet tavannut? Kuullut tällä palstalla asiasta mitään tietämättömien höpötyksiä?
Minulla on sairaanhoitajan tutkinto ja kokemusta akuuttisairaaloista pääkaupunkiseudulla. Tämä sairaanhoitajan työn haukkuminen on aivan absurdin kuuloista itselleni. En ole koskaan kuullut kenenkään mainittavasti valittaneen työstään, hoitoalalla on pitkän uran tehneitä ja yhä motivoituneita hoitajia pilvin pimein, työyhteisöissä on hyvä olla ja kaipaan niihin takaisin. Kyllä se on niin, että täällä puhuvat kaikki muut kuin sairaanhoitajat.
Hauska, että heti sun kirjoittaman viestin jälkeen seuraavassa kommentissa tuli todellista kertomusta siitä työstä, ei niin positiivista todellisuutta. Herää jo ruususen unestasi.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata merkonomiksi lukea, ihan ok nuorelle, joka lähtee jatko-opintoihin vielä siitä mutta aikuiselle jonka tähtäimenä on työllistyä se on surkea valinta.
Eli sairaanhoitajaksi mieluummin. Tradenomina voisit työllistyä, jos kaupallinen puoli kiinnostaa.
Tuon ikäisenä (ei pahalla) pitäisi miettiä eniten sitä millaista se työ oikeasti on.
Toki tradenomin helpompi työllistyä kuin merkonomin, mutta kovasti on työttömiä tradenomeja jo nyt ja tilanne senkun vaikeutuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajan duuni on raskasta ja vittumaista ja hyvin moni alanvaihtaja on katunut sinne kouluttautumistaan. Se mitä sinulle markkinoidaan hoitoalasta, ei pidä paikkaansa käytännössä ja moni on saanut shokin kun realismi on paljastunut. Varaudu siihen.
Muuten onnea jatkoon!
Juuri tuo arveluttaa. Käytännössä kun kaikki sairaanhoitajat haukkuvat työtään. Eipä ole tullut vastaan hoitajaa joka olisi tyytyväinen alavalintaansa.
Huh en tiedä mitä tehdä.
Kuinka monta sairaanhoitajaa olet tavannut? Kuullut tällä palstalla asiasta mitään tietämättömien höpötyksiä?
Minulla on sairaanhoitajan tutkinto ja kokemusta akuuttisairaaloista pääkaupunkiseudulla. Tämä sairaanhoitajan työn haukkuminen on aivan absurdin kuuloista itselleni. En ole koskaan kuullut kenenkään mainittavasti valittaneen työstään, hoitoalalla on pitkän uran tehneitä ja yhä motivoituneita hoitajia pilvin pimein, työyhteisöissä on hyvä olla ja kaipaan niihin takaisin. Kyllä se on niin, että täällä puhuvat kaikki muut kuin sairaanhoitajat.
Täytyy myöntää että aika paljon olen median antaman kuvan varassa. Toki tunnen muutamia sairaanhoitajia jotka kyllä ovat alalla olleet 20 vuotta eivätkä suunnittele alanvaihtoa. Jostain syystä sairaanhoitajan työ kiinnostaa itseäni kovasti, olen nuorempana toiminut sairaala-apulaisena ja kipinä jäi siitä.
Tunnen tietynlaista kutsumusta alalle vaikka on jo tämän verran ikääkin, ja haluisin tehdä työkseni jotain, jossa voin käyttää myönteisiä persoonallisuuden piirteitä ja taipumuksiani toisten hyväksi ja auttaa. Olen myös aina haaveillut vapaaehtoistyöstä ulkomailla jonkin avustusjärjestön kautta. No se tuskin olisi realisista lähivuosina mutta se unelma on seurannut minua lapsesta asti.
Jos valitsen alan tässä vaiheessa ns. rahan takia, mietin sitä kuinka alalla pärjään, jos en tunne siihen aidosti kiinnostusta? Kuitenkin täytyy kilpailla 20 vuotta nuorempien kanssa vaikka erityistaitoja onkin.
Sanon tämän ihan suoraan sinulle: alalla palavat ensimmäisenä loppuun ne, joille ala on "unelma" ja vahvuuksina "persoonallisuuden piirteet". Tämä kuulostaa paradoksilta, mutta alalla työskentelevät ymmärtävät mitä tarkoitan. Selvennän sen verran, että sairaanhoitajana sinun on osattava pitää emootiosi työstä erossa, koska jos et siihen pysty, palat nopeasti loppuun etkä pysty suoritumaan tehtävistäsi. Älä odota, että saat henkistä palkintoa työstäsi, sillä sitä et välttämättä saa. Joissakin tapauksissa hoitamasi henkilö saattaa esimerkiksi lyödä sinua ja työnantajaa ei kiinnosta muu kuin se, että et mokaa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Merkonomiksi ja siitä jatkat tradenomiksi. Kaupallisella alalla on töitä monipuolisissa tehtävissä. Tarjoaa paljon mielekkäämmän työympäristön kuin sairaanhoitajilla. Mahdollisuus urakehitykseen ja paljon suurempiin palkkoihin kuin hoitsuilla. Työ pääsääntöisesti 8-16 arkipäivisin ja vkl vapaat.
Sairaanhoitoala on todella kuormittava henkisesti. Työ voi olla myös fyysiseti todella raskasta jos joudut nostelemaan ja kääntelemään potilaita. Sairaanhoitajana on miltei mahdoton edetä uralla enempää. Palkkakehitys myös tyssää aika pahasti, koska ainut palkkaa kehittävä juttu on ikälisä. Toki yö- ja iltatöistä ja viikonlopuista saa vähän enemmän, mutta se on vuorotyön rasittavuuteen nähden aika vähän.
Sinä et selvästikään ole hoitoalalla töissä. Palkka on ihan hyvä, jos vuorotöitä haluaa tehdä. Työn sisältö sen sijaan on tuhat kertaa vaativampi kuin tradenomeilla. Ja huomaan, että sinä et työn sisällöstä tiedä mitään. Taidat kuvitella sairaanhoitajan työn olevan jotain sellaista, mitä lähihoitajat tekevät vanhainkodeissa. Sairaanhoitaja voi mennä töihin vaikka kotisairaalaan ja käydä yksin autolla ympäri kaupunkia toteuttamassa erikoissairaanhoitotasoista lääkehoitoa, esim. kotona kuolevat nuoret potilaat. Tai olla Lastenklinikan päivystyksessä - ei paljon nostot haittaa. Tai Auroran psykiatrian osastoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata merkonomiksi lukea, ihan ok nuorelle, joka lähtee jatko-opintoihin vielä siitä mutta aikuiselle jonka tähtäimenä on työllistyä se on surkea valinta.
Eli sairaanhoitajaksi mieluummin. Tradenomina voisit työllistyä, jos kaupallinen puoli kiinnostaa.
Tuon ikäisenä (ei pahalla) pitäisi miettiä eniten sitä millaista se työ oikeasti on.
Toki tradenomin helpompi työllistyä kuin merkonomin, mutta kovasti on työttömiä tradenomeja jo nyt ja tilanne senkun vaikeutuu.
Suuri ero on siinä, että tradenomina pääset edes työhaastatteluun ja merkonomina et.
Koska kansa on niin koulutettua,niin monessa työpaikassa on vaatimuksena vähintään alempi korkeakoulututkinto. Merkonomin hakemukset heti roskiin ja tradenomin ne ehkä edes vilkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Merkonomiksi ja siitä jatkat tradenomiksi. Kaupallisella alalla on töitä monipuolisissa tehtävissä. Tarjoaa paljon mielekkäämmän työympäristön kuin sairaanhoitajilla. Mahdollisuus urakehitykseen ja paljon suurempiin palkkoihin kuin hoitsuilla. Työ pääsääntöisesti 8-16 arkipäivisin ja vkl vapaat.
Sairaanhoitoala on todella kuormittava henkisesti. Työ voi olla myös fyysiseti todella raskasta jos joudut nostelemaan ja kääntelemään potilaita. Sairaanhoitajana on miltei mahdoton edetä uralla enempää. Palkkakehitys myös tyssää aika pahasti, koska ainut palkkaa kehittävä juttu on ikälisä. Toki yö- ja iltatöistä ja viikonlopuista saa vähän enemmän, mutta se on vuorotyön rasittavuuteen nähden aika vähän.
Sinä et selvästikään ole hoitoalalla töissä. Palkka on ihan hyvä, jos vuorotöitä haluaa tehdä. Työn sisältö sen sijaan on tuhat kertaa vaativampi kuin tradenomeilla. Ja huomaan, että sinä et työn sisällöstä tiedä mitään. Taidat kuvitella sairaanhoitajan työn olevan jotain sellaista, mitä lähihoitajat tekevät vanhainkodeissa. Sairaanhoitaja voi mennä töihin vaikka kotisairaalaan ja käydä yksin autolla ympäri kaupunkia toteuttamassa erikoissairaanhoitotasoista lääkehoitoa, esim. kotona kuolevat nuoret potilaat. Tai olla Lastenklinikan päivystyksessä - ei paljon nostot haittaa. Tai Auroran psykiatrian osastoilla.
Valtaosa sairaanhoitajista on akuuttiosastoilla tai erikoissairaanhoidossa. Siellä potilaiden keskimäärinen hoitoaika on noin 2 vuorokautta. Potilaat ovat usein nuoria, tietenkin myös ikäihmisiä on, mutta heidät usein siirretään nopeasti perusterveydenhuollon osastoille, jos ei mitään akuuttia hätää ole. Työ painottuu todella paljon lääkehoitoon. Lääkäri on osastolla käytettävissä arkisin klo 8-16, mutta potilaita tulee päivystyksestä ympäri vuorokauden. Osaston potilaspaikoista vastaa ja niitä koordinoi sairaanhoitaja. Työ on todella akuuttiluonteista ja vaihtelevaa.
Valmistuin vasta talouspalvelujen merkonomiksi suuntautuen palkanlaskentaan ja ei mitään toivoa saada töitä. Merkonomeja, sekä tradenomeja, on niin paljon, että hakijoita on ihan älyttömästi yhtä paikkaa kohden. Juuri hain yhtä paikkaa, johon oli tullut 120 hakemusta. Eikä ollut edes mikään kummoinen paikka.
Kyllä sairaanhoitajalla on paljon parempi mahdollisuus työllistyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajan duuni on raskasta ja vittumaista ja hyvin moni alanvaihtaja on katunut sinne kouluttautumistaan. Se mitä sinulle markkinoidaan hoitoalasta, ei pidä paikkaansa käytännössä ja moni on saanut shokin kun realismi on paljastunut. Varaudu siihen.
Muuten onnea jatkoon!
Juuri tuo arveluttaa. Käytännössä kun kaikki sairaanhoitajat haukkuvat työtään. Eipä ole tullut vastaan hoitajaa joka olisi tyytyväinen alavalintaansa.
Huh en tiedä mitä tehdä.
Kuinka monta sairaanhoitajaa olet tavannut? Kuullut tällä palstalla asiasta mitään tietämättömien höpötyksiä?
Minulla on sairaanhoitajan tutkinto ja kokemusta akuuttisairaaloista pääkaupunkiseudulla. Tämä sairaanhoitajan työn haukkuminen on aivan absurdin kuuloista itselleni. En ole koskaan kuullut kenenkään mainittavasti valittaneen työstään, hoitoalalla on pitkän uran tehneitä ja yhä motivoituneita hoitajia pilvin pimein, työyhteisöissä on hyvä olla ja kaipaan niihin takaisin. Kyllä se on niin, että täällä puhuvat kaikki muut kuin sairaanhoitajat.
Täytyy myöntää että aika paljon olen median antaman kuvan varassa. Toki tunnen muutamia sairaanhoitajia jotka kyllä ovat alalla olleet 20 vuotta eivätkä suunnittele alanvaihtoa. Jostain syystä sairaanhoitajan työ kiinnostaa itseäni kovasti, olen nuorempana toiminut sairaala-apulaisena ja kipinä jäi siitä.
Tunnen tietynlaista kutsumusta alalle vaikka on jo tämän verran ikääkin, ja haluisin tehdä työkseni jotain, jossa voin käyttää myönteisiä persoonallisuuden piirteitä ja taipumuksiani toisten hyväksi ja auttaa. Olen myös aina haaveillut vapaaehtoistyöstä ulkomailla jonkin avustusjärjestön kautta. No se tuskin olisi realisista lähivuosina mutta se unelma on seurannut minua lapsesta asti.
Jos valitsen alan tässä vaiheessa ns. rahan takia, mietin sitä kuinka alalla pärjään, jos en tunne siihen aidosti kiinnostusta? Kuitenkin täytyy kilpailla 20 vuotta nuorempien kanssa vaikka erityistaitoja onkin.
Sanon tämän ihan suoraan sinulle: alalla palavat ensimmäisenä loppuun ne, joille ala on "unelma" ja vahvuuksina "persoonallisuuden piirteet". Tämä kuulostaa paradoksilta, mutta alalla työskentelevät ymmärtävät mitä tarkoitan. Selvennän sen verran, että sairaanhoitajana sinun on osattava pitää emootiosi työstä erossa, koska jos et siihen pysty, palat nopeasti loppuun etkä pysty suoritumaan tehtävistäsi. Älä odota, että saat henkistä palkintoa työstäsi, sillä sitä et välttämättä saa. Joissakin tapauksissa hoitamasi henkilö saattaa esimerkiksi lyödä sinua ja työnantajaa ei kiinnosta muu kuin se, että et mokaa mitään.
Olen aiemmin ollut lastensuojelussa töissä vuosia joten väkivalta asiakkaiden taholta on kyllä tuttua. Kun on yksin yövuorossa esim. nuorisokodissa on väkivallan riski aina olemassa. SH on enemmän asiantuntija- ala siinä mielessä ettei ellei suuntaudu psykiatriaan hoitaa vain somaattista puolta. Sosiaalialalla se väkivalta ikään kuin kuulluu työhön, esim. kiinnipitotilanteissa.
Ikää on tosiaan se 40 vuotta joten olen monenlaista nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei merkonomin papruilla mitään tee eikä niitä töitä ole etkä saa edes töitä kun ne menee tradenomeille, hoitsuala on parempi, töitä riirrää ja palkkaa on paljon parempi.
Sairaanhoitajan palkka on alkaen 2300 ei siitä verojen jälkeen paljon jää... Aiemmissa työopaikoissa olen tienannut sen nettona suunnilleen tosin ulkomailla. Tuosta 1700 e kun vähentää asumisen ja muut menot niin hui, tiukkaa tekee. Vuorotyötä en voisi lähivuosina tehdä. Merkonomilla on töitä ihan asiakaspalvelukeskuksissa siis puhelimeen vastaamista ja perustoimistotyötä, palkka suunnilleen sama ja opinnot kestäisivät vain 1,5 vuotta ja voisin olla samalla töissä.
Toisaalta sh alana kiinnostaa, mutta sekin epäilyttää että kaikki sairaanhioitajat valittavat työstään ja kehottavat valitsemaan toisen alan.
Jos ap ei pysty tekemään vuorotyötä, niin myös sairaanhoitajana on hänellä vaikeuksia löytää työtä. Näin ollen suosittelen valitsemaan sen merkonomiopinnot ja jos suinkin mahdollista niin suoraan oppisopimuksella siihen yritykseen, jossa voit sen harvinaisen kielitaitosi hyödyntää.
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin vasta talouspalvelujen merkonomiksi suuntautuen palkanlaskentaan ja ei mitään toivoa saada töitä. Merkonomeja, sekä tradenomeja, on niin paljon, että hakijoita on ihan älyttömästi yhtä paikkaa kohden. Juuri hain yhtä paikkaa, johon oli tullut 120 hakemusta. Eikä ollut edes mikään kummoinen paikka.
Kyllä sairaanhoitajalla on paljon parempi mahdollisuus työllistyä.
Oliko tämä tilannekuvaus pääkaupunkiseudulta, jossa ap ilmeisesti asuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata merkonomiksi lukea, ihan ok nuorelle, joka lähtee jatko-opintoihin vielä siitä mutta aikuiselle jonka tähtäimenä on työllistyä se on surkea valinta.
Eli sairaanhoitajaksi mieluummin. Tradenomina voisit työllistyä, jos kaupallinen puoli kiinnostaa.
Tuon ikäisenä (ei pahalla) pitäisi miettiä eniten sitä millaista se työ oikeasti on.
Toki tradenomin helpompi työllistyä kuin merkonomin, mutta kovasti on työttömiä tradenomeja jo nyt ja tilanne senkun vaikeutuu.
Suuri ero on siinä, että tradenomina pääset edes työhaastatteluun ja merkonomina et.
Koska kansa on niin koulutettua,niin monessa työpaikassa on vaatimuksena vähintään alempi korkeakoulututkinto. Merkonomin hakemukset heti roskiin ja tradenomin ne ehkä edes vilkaisee.
Tradenomin koulutus kestää paljon kauemmin kuin merkonomin. Sitä ap ei kai halunnut? ?
En minä ainakaan heittele merkonomin papereita roskiin, työpaikkavaihtoehtoja on paljon.
Itse valmistun ensi syksynä, taloushallinto.
Olen hyvin motivoitunut ja työnäkymät hyvät koska on hyvät verkostot edelliseltä uralta.
Tosin Helsingissä työnäkymät ovat aina hyvät, oli ala mikä tahansa melkein.
Eiole tullut selväksi missä ap asuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata merkonomiksi lukea, ihan ok nuorelle, joka lähtee jatko-opintoihin vielä siitä mutta aikuiselle jonka tähtäimenä on työllistyä se on surkea valinta.
Eli sairaanhoitajaksi mieluummin. Tradenomina voisit työllistyä, jos kaupallinen puoli kiinnostaa.
Tuon ikäisenä (ei pahalla) pitäisi miettiä eniten sitä millaista se työ oikeasti on.
Toki tradenomin helpompi työllistyä kuin merkonomin, mutta kovasti on työttömiä tradenomeja jo nyt ja tilanne senkun vaikeutuu.
Suuri ero on siinä, että tradenomina pääset edes työhaastatteluun ja merkonomina et.
Koska kansa on niin koulutettua,niin monessa työpaikassa on vaatimuksena vähintään alempi korkeakoulututkinto. Merkonomin hakemukset heti roskiin ja tradenomin ne ehkä edes vilkaisee.
Tradenomin koulutus kestää paljon kauemmin kuin merkonomin. Sitä ap ei kai halunnut? ?
En minä ainakaan heittele merkonomin papereita roskiin, työpaikkavaihtoehtoja on paljon.
Itse valmistun ensi syksynä, taloushallinto.
Olen hyvin motivoitunut ja työnäkymät hyvät koska on hyvät verkostot edelliseltä uralta.
Tosin Helsingissä työnäkymät ovat aina hyvät, oli ala mikä tahansa melkein.
Eiole tullut selväksi missä ap asuu.
Asun Helsingissä. Kiitos tästä positiivisesta kommentista, merkonominkin työtä ja koulutusta mollataan aika paljon. Kuitenkin tunnen useita jotka ovat juuri perintätoimistossa tai asiakaspalvelukeskuksessa työssä merkonomin tutkinnolla ja palkka siinä 2000+. Lyhyt koulutus kuitenkin, päivätyö ja palkkakehitys mahdollinen toisin kuin hoitoalalla.
Tradenomi ei ole vaihtoehto ennenkuin saisin vakituisemman työn toki myöhemmin voisin sitä opiskella kun olisi se työpaikka ensin.
-Ap-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata merkonomiksi lukea, ihan ok nuorelle, joka lähtee jatko-opintoihin vielä siitä mutta aikuiselle jonka tähtäimenä on työllistyä se on surkea valinta.
Eli sairaanhoitajaksi mieluummin. Tradenomina voisit työllistyä, jos kaupallinen puoli kiinnostaa.
Tuon ikäisenä (ei pahalla) pitäisi miettiä eniten sitä millaista se työ oikeasti on.
Toki tradenomin helpompi työllistyä kuin merkonomin, mutta kovasti on työttömiä tradenomeja jo nyt ja tilanne senkun vaikeutuu.
Suuri ero on siinä, että tradenomina pääset edes työhaastatteluun ja merkonomina et.
Koska kansa on niin koulutettua,niin monessa työpaikassa on vaatimuksena vähintään alempi korkeakoulututkinto. Merkonomin hakemukset heti roskiin ja tradenomin ne ehkä edes vilkaisee.
Tradenomin koulutus kestää paljon kauemmin kuin merkonomin. Sitä ap ei kai halunnut? ?
En minä ainakaan heittele merkonomin papereita roskiin, työpaikkavaihtoehtoja on paljon.
Itse valmistun ensi syksynä, taloushallinto.
Olen hyvin motivoitunut ja työnäkymät hyvät koska on hyvät verkostot edelliseltä uralta.
Tosin Helsingissä työnäkymät ovat aina hyvät, oli ala mikä tahansa melkein.
Eiole tullut selväksi missä ap asuu.
Siis miksi sä heittäisit/olisit heittämättä merkonomin hakemuksia roskiin, rekrytoitko sinä?
Vai ymmärsitkö kirjoittamani väärin?
Pointti on siinä että tradenomi voi hakea paikkoihin, joihin merkonomi ei voi hakea, koska laajalti vaaditaan alempi korkeakoulu hakijalta. Tämä on mahdollista, koska on työpaikkojen tarvitsijoita on enemmän mitä paikkoja.
Tietysti työnsaantitodennäköisyys on parempi, jos voi hakea suurempaan määrään työpaikkoja.
Sanoo ihminen, jolla ei ole mitään tekemistä hoitoalan kanssa. Monet systeemit ovat hierarkisia; poliisilaitos, pelastuslaitos, maanpuolustus ja sairaala, mutta ei se tarkoita mitään halveksuntaa tai huonoa käytöstä, päinvastoin. Sairaala nyt on paikka, jossa esim. psykologit ja puheterapeutit ovat vahvasti lääketieteelle alisteisia tavallaan, mutta ei se silti tarkoita, että lääkärit pärjäisivät siellä yksin tai olisivat muiden esimiehiä. Lääkärihän ei ole sairaanhoitajan esimies, muista se. Sairaanhoitajan esimies on hoitotyön johtaja.