"Tappaako pakollinen ruotsin kurssi unelmani tutkijan urasta?"

Jos ei ole sosiaalisesti kyvytön niin yleensä nämä saa ruotsin Open kanssa neuvoteltua läpi, kun kertoo että tämän takia on tulot ja valmistuminen jäissä.

Ei tapa. Jos et pysty suorittamaan ruotsin kurssia, ei sinusta olisi tutkijaksi muutenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei tapa. Jos et pysty suorittamaan ruotsin kurssia, ei sinusta olisi tutkijaksi muutenkaan.

Vain Suomesta ja Ruotsista siis valmistuu tutkijoita? Muualla kun ei ole ruotsin kielestä koskaan kuultukaan...

Kyllä pitää oikeasti olla aika tyhmä, laiska ja sosiaalisesti kyvytön, jos ei saa yhtä virkamiesruotsia läpi, jos tutkinto on sitä vaille valmis. Ihmisen, joka oikeasti haluaa tutkijaksi, pitäisi olla sinnikäs. Hänen pitää ymmärtää, että juuri nyt ei sitä virkamiesruotsia juuri häneltä poisteta, vaikka mitä valittaisi Hesarissa. Paljon isompiakin esteitä on tutkijan uralle kuin yksi läpihuutokurssi. Juuri tässä hänen elämöntilanteessaan ja tässä hetkessä en arvosta enkä usko, että tuolla yleisellä asenteella hän myöhemminkään pääsisi mihinkään. Muuten saa kuka vain olla mitä vain mieltä ruotsin opinnoista.

Niin siis se pakollinen ruotsin kurssihan ei ole mikään alkeiskurssi, se on kurssi,jonka jlkeen teoriasa lystyy hoitamaan omaan alaansa kuuluvat kansalaisen asiat ruotsiksi. Jos yhtään ei osaa ennestään, on selvä, että ennentätö kurssia pitäisi käydä alkeiskurssi ja peruskurssi. Tietenkin on ajan hukkaa mennä suoraan virkamiesruotsikurssille! Sama kuin jos aloittaisi matematiikanopiskelun suoraan derivoinnista tutustumatta ensin siihen, mitä numerot on ja mikä vaikka yhtälö on.

Kävin tenttimässä kirjanpidon viisi kertaa oikiksessa. Kävin jokaisella luennolla ja tein huolellisesti pienryhmätyöt. Minusta ei koskaan tule kirjanpitäjää, enkä ole kohta 20 vuoteen tarvinnut kurssin tietoja mihinkään. Pitäisikö minunkin kirjoittaa mielipidepalstalle?

Eiköhän jokaiselle löydy joku vaikea tentti tai kokonaisuus mitä ei meinaa päästä läpi, hänellä se nyt on ruotsi. Pitäisikö vaatimuksia muuttaa että hän pääsisi läpi? Ei. Ihme vatussi.

Jopa täysin kielitaidoton veljeni pääsi läpi aikoinaan siitä Ruotsista ja tutkijaksi. Ja myös serkkuni joka oli peruskoulupohjalta aikoinaan lukenut 2 vuotta ruotsia ja opiskeli sitten keskiasteen tutkinnon pohjalta yliopistossa, hänkin selvitti virkamiesruotsin juuri ja juuri

Kukaan ei missään saa minua uskomaan, etteikö opettajat suostuisi joustamaan kun tietää tilanteen. Antaa sitten sen ykkösen ja kurssi läpi, saa luvan tuoda muistiinpanot tenttiin tms. Nimenomaan yliopiston rahathan tuossa on kiinni, ja kyllä ne ne haluaa, siinä jää kyllä ruotsin taito toiseksi. Oman kokemuksen mukaan korkeakoulujen ruotsinopettajat ovat myös ymmärtäväisiä sen suhteen, että osa porukasta ei ihan oikeasti vaan osaa, ja ottaa asenteeksi jo lähtökohtaisesti sen, että yrittämällä pääsee läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tapa. Jos et pysty suorittamaan ruotsin kurssia, ei sinusta olisi tutkijaksi muutenkaan.

Vain Suomesta ja Ruotsista siis valmistuu tutkijoita? Muualla kun ei ole ruotsin kielestä koskaan kuultukaan...

Ei tietenkään, mutta jos olet kyvytön opiskelemaan uutta kieltä (ihan mitä tahansa kieltä), olet kyvytön tutkijaksi. Tutkijan pitää koko ajan opiskella uusia asioita ja kielitaito on tärkeä osa sitä. Pelkällä englannilla ei edelleenkään pärjää.

En ole ap, mutta olen kirjoittanut useamman julkaisun ja yhden väitöskirjan englanniksi (bioala). Kaikki tämä jäi melkein tekemättä, kun en meinannut millään saada sitä maisteriopintojen pakollista ruotsin kurssia läpi. Meidän alalta ei ole saatavissa ruotsinkielistä materiaalia, joten siellä sitten luettiin jotain kasvihuoneilmiöstä kertovia ruotsinkielisisä artikkeleita. Mitään oppikirjaa ei ollut ja tentissä olisi pitänyt oikeasti osata ruotsia. Useampi kerta piti yrittää ennen kuin onnistui (alimmalla arvosanalla). Myöhemmin opiskelin vielä kauppakorkeasta maisterin paperit ja siellä pakollista ruotsia oli paljon, mutta pääsin läpi parhailla arvosanoilla (koska siellä oli oppikirja ja tentit liittyivät siihen, joten riitti, että luki ne kirjat). Eli ei nämä asiat aina niin yksinkertaisia ole. Yliopistolla on muuten täysin mahdotonta päästä ruotsin peruskurssille/kertauskurssille, koska ne on aivan tupaten täynnä :). Koskaan ikinä milloinkaan en ole sanaakaan ruotsia töissäni tarvinnut, vaikka parhaillaankin teen ruotsalaisten kanssa tiivistä yhteistyötä.

Pitääkö se vaikeimman kurssin yrittäminen jättää viimeiseksi? Olisi ottanut ruotsin kurssin heti opiskelujen alkuun, niin ei kaikki lukioruotsi olisi heti unohtunut ja siinä olisi opiskeluajan verran aikaa uusia ja käydä niitä vakmistavia ruotsin kursseja.

Meidän aikaan virkamiesruotsi selvitettiin vielä tentillä fuksivuoden syksyllä, sen jälkeen en ole ruotsia tarvinnut. Kokeen läpäisin tyydyttävästi juuri sillä lukiopohjalla. Nykyään kai pitää käydäkin joku kurssi, joten teoriassa ruotsin osaaminen on paremmalla tasolla kuin minulla.

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö se vaikeimman kurssin yrittäminen jättää viimeiseksi? Olisi ottanut ruotsin kurssin heti opiskelujen alkuun, niin ei kaikki lukioruotsi olisi heti unohtunut ja siinä olisi opiskeluajan verran aikaa uusia ja käydä niitä vakmistavia ruotsin kursseja.

Meidän aikaan virkamiesruotsi selvitettiin vielä tentillä fuksivuoden syksyllä, sen jälkeen en ole ruotsia tarvinnut. Kokeen läpäisin tyydyttävästi juuri sillä lukiopohjalla. Nykyään kai pitää käydäkin joku kurssi, joten teoriassa ruotsin osaaminen on paremmalla tasolla kuin minulla.

Niihin on usein jonoa ja kurssille otetaan vuosikurssijärjestyksessä. Eli ei välttämättä saa otettua sitä kurssia, vaikka haluaisi.

Ihmettelen sitä, miksi juuri ruotsin kieltä ei muka osata yhtään. Jos on oppinut englantia koulussa, oppii kyllä ruotsiakin. Laiskuudestahan tässä vain on kyse, ja asenteista "pakkoruotsia" kohtaan.

Tiesittekö, että yliopistojen virkamiesruotsi on varsin tuore keksintö ja RKP:läisen opetusministerin aikaansaannos?

Aiemmin ne, jotka halusivat valtion virkoihin tms., suorittivat sitä varten erillisen ruotsin kokeen. Eli virkapakkoruotsi ei aiemmin ollut yleisesti vaatimus valmistumiselle.

Mulle kanssa ruotsin kieli oli se kompastuskivi. Osaan englantia, saksaa, ranskaa, espanjaa ja italiaa. Mutta toi ruotsi, ei vain mennyt oppi perille, ei sitten millään. Kävin kaiken maailman kertauskurssit ym. läpi ja siltikin ruotsin kieli takkusi ja pahasti. Lopulta pääsin kurssista läpi rimaa hipoen, joka oli mulle työvoitto ja arvokkaampi saavutus kuin yksikään kiitettävä. Vaan ruotsin kieltä en ole eläessäni ikinä tarvinnut. Työmatkat Ruotsiin hoituvat kaikki englannin kielellä. Edes ruotsalaiset itse eivät omaa kieltään puhu kv-yrityksen kokouksissa.

Vierailija kirjoitti:

Ei tapa. Jos et pysty suorittamaan ruotsin kurssia, ei sinusta olisi tutkijaksi muutenkaan.

Lukioluokallani ysärillä oli jeppe, joka joutui tuplaamaan toisen vuoden, juuri ruotsin takia. Onpa vaan tänään väitellyt tekniikan tohtori, ja erittäin katkera pakkoruotsin vastustaja. Enkku taipuu jotenkuten ja sen käyttämiseen hänellä onkin motivaatio, mutta koskaan ei ole ymmärtänyt "tieteen näkökulmasta täysin tarpeettoman mikrokielen pakollisuutta".

Itse tunnen hennkkoht kaksi kadiksen (MPKK:n) käynyttä kapiaista, jotka sanovat etteivät koskaan päässeet edes militäärityylisesti pakotetusti virkamiesruotsin tenttiä. Niinpä heidän kohdallaan kurssin johtaja kävi kielitoimistossa ja hylätty muuttuikin suoritetuksi. Nykyään ovat EUK:n suorittaneita jeppejä joten vähintään "keskijohtoa".

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö, että yliopistojen virkamiesruotsi on varsin tuore keksintö ja RKP:läisen opetusministerin aikaansaannos?

Aiemmin ne, jotka halusivat valtion virkoihin tms., suorittivat sitä varten erillisen ruotsin kokeen. Eli virkapakkoruotsi ei aiemmin ollut yleisesti vaatimus valmistumiselle.

Ei se niin tuore juttu ole, etteikö täälläkin keskustelevista yliopistotutkinnon suorittaneista todennäköisesti kaikki olisi sitä tehneet. On todellakin tyhmä ja saamaton ihminen, jos muka oikein tutkijaksi aikoo eikä tuota yhtä läpihuutokurssia hanskaisi. Siihen pitää opetella muutama sopiva fraasi ulkoa, sitten tunkea ne siinä suullisessa sopiviin kohtiin ja nyökytellä loppuaika "jaa, javisst, verkligen". Saa käyttää myös puhekumppanin sanoja hänelle takaisin.

Prototyyppi kirjoitti:

Mulle kanssa ruotsin kieli oli se kompastuskivi. Osaan englantia, saksaa, ranskaa, espanjaa ja italiaa. Mutta toi ruotsi, ei vain mennyt oppi perille, ei sitten millään. Kävin kaiken maailman kertauskurssit ym. läpi ja siltikin ruotsin kieli takkusi ja pahasti. Lopulta pääsin kurssista läpi rimaa hipoen, joka oli mulle työvoitto ja arvokkaampi saavutus kuin yksikään kiitettävä. Vaan ruotsin kieltä en ole eläessäni ikinä tarvinnut. Työmatkat Ruotsiin hoituvat kaikki englannin kielellä. Edes ruotsalaiset itse eivät omaa kieltään puhu kv-yrityksen kokouksissa.

Miten on mahdollista että olet noin monta kieltä oppinut mutta helppoa ruotsinkieltä et? Asenne?

Vierailija kirjoitti:

Prototyyppi kirjoitti:

Mulle kanssa ruotsin kieli oli se kompastuskivi. Osaan englantia, saksaa, ranskaa, espanjaa ja italiaa. Mutta toi ruotsi, ei vain mennyt oppi perille, ei sitten millään. Kävin kaiken maailman kertauskurssit ym. läpi ja siltikin ruotsin kieli takkusi ja pahasti. Lopulta pääsin kurssista läpi rimaa hipoen, joka oli mulle työvoitto ja arvokkaampi saavutus kuin yksikään kiitettävä. Vaan ruotsin kieltä en ole eläessäni ikinä tarvinnut. Työmatkat Ruotsiin hoituvat kaikki englannin kielellä. Edes ruotsalaiset itse eivät omaa kieltään puhu kv-yrityksen kokouksissa.

Miten on mahdollista että olet noin monta kieltä oppinut mutta helppoa ruotsinkieltä et? Asenne?

Samaa ihmettelen itsekin, samoin ihmetteli ruotsin kielen kurssin vetäjäkin. Mulle kyllä tuottaa ongelmia myös suomen kielen kielioppi. En vain osaa, vaikka noi em. kielet luonnistuvat.