Lapsettomat pariskunnat, miten sumplaatte joulun sukuloinnit?
Olisi kiva kuulla miten teillä tehdään. Ollaan noin kolmikymppisiä ja useimmiten vietetty aatto erillään omissa lapsuuden kodeissa. Joka on tylsää.. ja mietin nyt miten jatkossa tekis..
Kertokaa siis omia suunnitelmianne kiitos :)
Kommentit (33)
Ennen lapsia mentiin aina päivällä miehen siskon luo, heillä oli lapsia ja miehen vanhemmat myös siellä. Sitten illalla mun vanhempien luo viettämään aikuisten joulua. Ja lopuksi vielä baariin.
Vietämme joulun eri paikoissa. Helppo järjestää ja sopii molemmille. Arki on mukavaa yhdessä, ei sillä joululla niin väliä..
Aatto kahdestaan, päivänä omat vanhempani tulee meille ja tapanina anippi ja appi. Ennen oltiin heillä, mutta nyt näin.
Käydään aattona päivällä molempien vanhemmilla, ilta ollaan kotona. Mies on joulupukkina parissa ystäväperheessä, niiden jälkeen alkaa meidän oma joulu.
Aattona (yhdessä) vuorovuosin jomman kumman vanhempien luona,joulupäivänä vieraillaan sitten toisilla vanhemmilla. Välimatkat lyhyet, joten toimii.
Emme vietä joulua. Sukulaisia voi tavata muulloinkin.
Pariskuntana vietimme aaton vuorovuosina kummankin vanhempien kotona, ihan ekasta joulusta lähtien. Joulupäivänä tai viimeistään tapanina sinne toiseen kotiin. Lasten syntymän jälkeen aatto kotona ja kyläilyt joulupäivinä. Parikymppisenä on ihan ok, että menee jouluksi omaan lapsuudenkotiin eikä senhetkisen "poikkiksen" kotiin, mutta kuulostaa oudolta, jos vakavissaan seurusteleva/ yhdessä asuva pariskunta viettää joulunsa eri osoitteissa.
Yleensä karataan matkoille niin ei tarvitse sumplia. Tänä vuonna ollaan poikkeuksellisesti Suomessa, aatto ja joulupäivä kahdestaan kotona, tapanina sukulaiskierrokselle joka käsittää neljä kohdetta ja reilu 500 kilometriä ajoa. Lähdetään liikenteeseen kukonlaulun aikaan ja palataan yön kynnyksellä. Rankkaa, mutta ei haluta jäädä kenenkään nurkkiin yöksi.
Ennen lapsia teimme kuten te. Lasten tultua joka toinen aatto mun, joka toinen miehen vanhemmilla ja joulupäivä sitten toisessa paikassa. Toimii hienosti kun asutan lähekkäin. Jos olisi pitkät välimatkat niin vuorojoulut (ts. koko joulu toisilla vanhemmilla).
Tänä vuonna vietetään ensimmäistä kertaa kaksin kotona, ennen menty omien vanhempiemme luo. Kaksi joulua meni noin ja mua vitutti jo silloin. Tulevaisuudessa varmaan mennään ehkä sitten aina toisen vanhempien luo käymään ja joskus vaan kaksin. Vanhempamme asuvat niin kaukana toisistaan ettei vierailu molempien luona olisi mukavaa saman joulun aikana.
Mä olen vanhemmillani ja mies omillaan, kolmekymppisiä mekin. Emme miehen kanssa ole jouluihmisiä, joten meille on ihan sama, että olemme joulut erillämme. Kummankin vanhemmille joulu on kuitenkin tärkeä.
Miksi pitäisi tavata sukulaisia juuri jouluna? Me ollaan kahdestaan kotona koko joulu, viimeiset joulun toivotukset soitellaan joulurauhan julistuksen jälkeen ja sitten kännykät kiinni. Ne avataan vasta joulun jälkeen.
Siis te aikuiset lapset, pariskunta, jakaannutte jouluna molemmat omien vanhempien luo. Käsittämätöntä! Ihan kuin ette pariskunta olisikaan. Aatto ja joulupäivä kotona kahden kesken nautiskellen rauhasta ja levosta. Tapanina sitten, jos siltä tuntuu, pienimuotoista sukulointia lähellä asuvien luona. Jos ei tunnu, niin kotona sekin. Jos säät sallivat, niin ulkoilua.
Aattona kahdestaan kotona, joulupäivänä sitten molempien vanhemmat ja lapset tulevat syömään ja olemaan. Olemme siis esikoisia, ja vanhemilla siis muitakin lapsia.
Kun muutimme yhteen, oli puhetta, että viettäisimme joulun vuorovuosittain vanhempiemme luona niin, että minulla ja miehellä olisi aina yhteinen joulu. Sittemmin äitini terveys heikkeni enkä enää haluakaan vuorosysteemiä. Nyt ajattelen niin, että minä ja mieheni ehdimme kyllä viettää todella monia kouluja vielä yhdessä, paljon lukuisampia kuin mitä minulla ja äidillä on jaettavana niin, että äiti vielä muistaa, kuka olen. Vierailen 22. - 23. päivä miehen vanhempien luona ja mies tulee kaiketi tapaniksi minun vanhempieni luo. Että on meillä joulua yhdessäkin.
Olemme viisikymppinen lapseton pariskunta ja olemme jo vuosikymmeniä viettäneet joulut kahdestaan nautiskellen ja tehden mitä huvittaa. Suosittelen lämpimästi!
Viettivätkö teidän erikseen joulua viettävien pariskuntien vanhemmatkin erikseen joulunsa nuorena avioparina ennen teidän eli lastensa syntymää?
Olen aina mieltänyt että kun mennään parisuhteeseen, jätetään se lapsuudenkoti taakse ja ollaan sen puolison - avo tai avio - kanssa yhtä pientä perhettä.
Outoa viettää kolmikymppisenä äidin ja isän luona ilman puolisoa JOULUA. En haluaisi viettää joulua poissa mieheni luota. Juuri se onkin ihanaa, että meillä on yhteinen joulu pariskuntana.
Monesti ollaan oltu aattoillasta Tapaniin mökillä. Aattona mun vanhemmille, puolison sukulaiset ovat etelässä kuukauden. Niitä nähdään sitten tammikuussa.
Vierailija kirjoitti:
Olemme viisikymppinen lapseton pariskunta ja olemme jo vuosikymmeniä viettäneet joulut kahdestaan nautiskellen ja tehden mitä huvittaa. Suosittelen lämpimästi!
No, ehkä näitä joitain pariskuntia huvittaa viettää joulua erillään, oman lapsuudenperheensä luona. Jotenkin outoa huutaa sen puolesta, että pitäisi tehdä niin kuin haluaa, mutta sitten se haluaminen saakin olla vain yhtä lajia, eli että ollaan rauhassa puolison kanssa. Muita tapoja katsotaan kieroon.
Aatto kotona kahdestaan, joulupäivänä anoppi ja appi tulee kylään, tapanina mennään äitini luokse kylään. So easy. Ei tulisi mieleenkään olla aattoa erikseen. 45v