Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Marrasvaavit maanantaihin!!!

13.03.2006 |

Huomenta!

Pitäisi laittaa poikia kerhoon tai siis päiväkotiin. Se toimii kuntoutuksena sen puheen viivästymän takia. Ovat tykänneet olla. Ei yhtään itkuja =)



No Tanjassa yskä ja nuha...käytin lauantaina lääkärissä ja sain reseptillä yskänlääkettä. Tää on kauheeta. Tuntuu et tukehtuu, käyn kurkkimassa useemmin et onko elossakun nukkuu). ja itessä nuha. Pojissa yskä onkin jo lopussa. Tätä sairastelua on ollu siitä lähtien kun Tanja syntyi.



Mulle käynny vähän huonommin, sitkee rintatulehdus joka lähti pois vasta suoneen laitettavilla antibiooteilla. Nyt toi papa-koe luokka kolme. Kuopiosta laittavat tietoo joudutaanko mitä tekee. Varmaan jotain solumuutoksia ottavat pois.

Sitte nämä nuhat on joka kuukausi...



Pelottaa hieman toi lintuinfluenssa, jos se tulee mie varmaan lähen ensimmäisenä pois...joo siltä tuntuu kun on muutenkin sairastellu.



Mutta on se niiin ihanaa kun toi kevät aurinko paistaa. Se jos mikä piristää. Jees nyt se on moro..

T: Eija

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
13.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laiskanlaisesti tullu kirjoteltua viime aikoina... Jotenkin toi ihana auringonpaiste vetää ennemmin ulos vaunuilemaan kuin istumaan tietsikan ääreen ;) Samoin perinteinen siivousvimma nostaa päätään kun valo paljastaa kaiken pölyn ja kissankarvojen määrän =D



Mitäs meille... No eipä ihmeempiä. Pientä kehitystä tapahtuu koko ajan. Poika viihtyy lattialla pitkiä aikoja ihan itekseen, teipattiin sille seinään Nalle Puh juliste kateltavaks ja sille kovasti juttelee. Poimii esineitä käteensä ihan itse lattialla makoillessaan ja vie suuhun järsittäväksi. Katselukirjat on kova sana! Yöt menee todella vaihtelevasti, väliin nukutaan mutta useimmiten ei kun syödä pitää niin tiuhaan. Parin tunnin välein tahtoopi nälkä yllättää ja se meinaa vähän rassata.



Täysimetyksellä mennään yhä edelleen, huolellisessa harkinnassa on iltaruoan kokeilu 4kk jälkeen univelka käy mahottomaksi.

Vierailija
2/8 |
13.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihanaa tosiaan kun tuo aurinko paistaa noin mukavasti. Tosin nyt pukeminen ulos on hankalaa kun on tuota pakkasta kuitenkin. Varsinkin kun meille alkaa tuohon parvekkeellepaistamaan aurinko joskus 12 jälkeen ja tyttö menee nukkumaan 11-12 aikaan. Saa sitten vaunuja siirrellä ja asetella kunnolla kun yksi nurkka on mihin ei vielä unien aikana aurinko paista. Kesällä on sitten turha siinä nukuttaa,kun aurinko porottaa niin lämpimästä,mutta vielä se on mahdollista. Sitten varmasti liikutaankin jo enemmän,joten nukkuminen onnistuu kuitenkin ulkona.



Meillä olisi ylihuomenna 4kk synttärit ja torstaina sitten mennään neuvolaan kuulemaan uusia mittoja ja aletaan miettiä,josko aloitettaisiin se kiinteiden maistelu.



Isäntä tuossa just soitteli että olisi uusi työpaikka tiedossa,mutta on hakenut myös toiseen paikkaan,johon haastatteluun pääsevät päätetään vasta ensi viikolla. Nyt miettii kuumeisesti irtisanoutuuko jo töistä,kun olisi kiire sinne paikkaan saada työmtekijä,johon pääsisi töihin... Olivat ehottaneet että irtisanoutuisi jo tänään... Toisaalta se toinen paikka olisi kuulemma miehelle mieluisampi ja olisi siinä parempi palkkakin. Saas nyt nähdä mihin tulokseen tulee. Nykyinen työpaikka kuitenkin on sellainen,että ei kauheesti enää hommat jaksa kiinnostaa. Tulipas sekava sepustus siitä asiasta,ehkä siitä saa selvää tai sitten ei.



No sitten takaisiin vauva-asioihin. Meillä on jo unohtunut se mahalta selälleen kääntyminen eli taisi olla vaan jotain kokeilua. Nyt ei ole jaksanut harjoitellakaan kääntymistä kun viime viikolla koko ajan kampesi kyljelleen ja yritti mennä ympäri asti. Neiti viihtyy kuitenkin nykyään hyvin tuossa jumppamatolla ja leikkii leluilla,välillä meinaa hermot mennä kun ei saa noita roikkuvia leluja suuhun. Ei kuitenkaan osaa vielä ottaa leluja lattialta.



eipä tässä nyt täööä erää sen kummempia.



Mukavaa päivää kaikille!



postanu ja Pinja 2pv vajaa 4kk

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
13.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole aikasemmin kirjottanu tähän pinoon, olen kyllä lueskellu näitä juttuja,kiva katella mitä muille samanikäisille kuuluu.



Poika nukkuu päiväunia ulkona. Meillä poitsu viihtyy myös nykyään pitkiä aikoja lattialla. Kääntymään ei ole vielä oppinut, ei mitään yritystä edes vielä. Kaikki aikanaan, hyvin ehtii veilä. Lelut kyllä kiinnostaa kamalasti ja kaikkia yritetään työntää suuhun.

Ollaan yritetty opetella tuttia syömään uudestaan, se jäi pois ku alettiin pullolle. Ihan vaan sen takia yritän opettaa ku poika nukkuu vain pullo suussa päikkäreitä. Yöllä kyllä pärjää ilman.



Viimeyö oli pitkästä aikaa ihanan helppo, ei tarvinnu yhdestikkään hakea maitoa. Aamulla vasta josku kuuden aikaan eka kerran. Ja nukuttiin pojan kans jopa 9.00 asti. (tavallisesti jo 7-8 välillä ylös)



Meillä syödään jo kovasti kiinteitä, perunaa menee jo aika satsi. Pikku-ukko ollu aina kova syömään, tuntu et maito ei piisaa millään niin alotettiin perunan maistellu jo pari viikkoa sitte. Me jouduttiin lopettaan imetys jo 2,5kk iässä.:(



Meillä huomenna 4kk neuvola. Niin ja postanu meillä on samana päivänä 4kk synttärit!:)

Kiva taas nähdä miten poitsu kasvanu.



Mitä mieltä ootte muuten tosta hyppykeinusta? Uskaltaako 4kk ikästä laittaa siihen. Mua vähän arveluttaa...



Aurinkoista päivänjatkoa kaikille!

T:äippä ja Elias keskiviikkona 4kk

Vierailija
4/8 |
13.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä kanssa sairastetaan.. :( Itsellä on ihan vetämätön olo ja vauvalla aikamoinen kröhä. Isosisko sairasteli jo viime viikolla ja hän on onneksi nyt terve. Kamala tauti tuo flunssa ( tai mikä ylähengitysteiden tulehdus nyt onkaan ) pienellä, kun lima rahisee kurkussa, mutta on niin sitkeetä, että ei tule ulos. Tää on sitten kolmas kerta jo meidän tytöllä, eikä ikää ole vielä neljää kuukauttakaan.



Eija75 (meniköhän oikein?) kirjoitteli lintuinfluenssasta. Kyllä muakin se aika paljon pelottaa. Etenkin omien lasten puolesta. Yritän syöttää koko perheelle vitamiineja, että olis sitten enemmän vastustuskykyä, jos se tauti iskee...Aika epätoivoista, vai mitä?! Ja näkyyhän meihin iskevän näköjään kaikki flunssat muutenkin.



Yläspäin olisi meidän neidillä pyrky! Nostelee päätään makuulla ollessaan ja yrittää kurkkia, mitä ympärillä tapahtuu. Leluistakin tykkää, etenkin sellaisista rapisevista; niitä on kiva kosketella (ja syödä).



Nyt lähden esikoisen kanssa muovailemaan!



T:nillanalle

Vierailija
5/8 |
13.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moi pitkästä aikaa! Kyllä se on toi kevätaurinko joka vie ajatukset täältä netin juuresta tonne ulos. Meillä viime perjantaina 4 kk neuvola ja mitat 64 cm ja 7100 g. Kovasti kehuivat sekä lekuri että terkkari tyttöä, vaikka minä yritin epätoivoisena uikuttaa huonoja öitämme :) Parempaan suuntaan ollaan menty, syöttöjä enää vain 3 - 4 yössä. Viime yö oli aika levoton, mutta johtui varmaan siitä kun laitettiin tyty ihan kylmiltään pinnasänkyyn nukkumaan. Tähän asti nukkunut suloisessa pienessä vauvasängyssä.



Eilen sitten käännyttiin masulta selälleen ekan kerran. Kylläpä oli tyttö ihmeissään että mitä tässä nyt tuli tehtyä. Ja kokeiltiin myös hyppykiikkua. Perusjuttuhan on se että vauvan pitää jaksaa kannatella hyvin päätään (ja mielestäni olla muutenkin jäntevä) jotta hyppykiikkuun voi laittaa. Ja kiikku laitettava niin alas että jalat osuu kantapäätä myöten maahan. Meijän likka rakastaa jaloillaan varaamista, käveleekin vähän tuettuna. Kysyin juuri neuvolasta että onko siitä mitään haittaa että haluaa varata niin paljon jalkoihin, niin ei kuulemma ole, jos kuitenkin itse kannattelee (tai hyppykiikku kannattelee) vauvaa. Syöttötuolissa ei kuitenkaan saa vielä pariin kuukauteen istuttaa, koska silloin selkäranka on täysin vauvan varassa.



Itse vähän miehelle protestoin tota hyppykiikkuun laittoa (esikko oli yli 5 kk kun laitettiin) mutta mies sitä mieltä että jos vauvalla on hauskaa, niin miksi hauskanpitoa rajoittaa, jos kerran kiikusta tykkää. No onhan se vähän näinkin. Meillä esikko viihtyi todella hyvin, videokuvaa on aiheesta monta monta minuuttia. Kivahan se on itsellekin kun vauvalla on kivaa. Mutta ei siinä kiikussa kannata älyttömiä pitää. Eilen oltiin joku vajaa 10 minuttia ja esikkokin aina max 30 minuuttia. Ihan terve ja täyspäinen tyttö on eikä varvistanut :))



No tulipahan tosta asiaa, mutta kun joku tossa kyseli ja tää on vähän taas tällainen juttu että mielipiteitä on yhtä paljon kun äitejäkin. Tämä vaan mun mielipide, että kiikkuun vaan.



Hyvää viikonalkua kaikille!



Vierailija
6/8 |
13.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tultiin just vaunuttelemasta ja on kyllä aivan loistava sää, hymykin on aika herkässä. :-) Tarvii lähteä vielä uudestaan tänään vaunulenkille jos vaan pojalla unta riittää. Oltiin äsken puolitoista tuntia ulkona ja poika jatkaa nyt unia parvekkeella. Meilläkin alkaa pian paistaa aurinko partsille, saapa nähdä tuleeko pojalle liian kuuma. Vähän alkaa jo mietityttää että mitä sitä näin keväällä pukisi pojalle vaunuihin päälle että olisi sopiva. Kun kuitenkin on vielä vähän pakkasta, mutta aurinko alkaa jo lämmittää. Meillä on vielä aika tummat vaunut. Noh, kait sitä kokeilemalla löytää aika nopeasti sopivanlaiset vaatteet.



Meilläkin alkaa jo soseet maistua hienosti. Eilen poika alkoi kitistä kun maistatutin maissi-perunaa ja luulin ettei tykkää mausta. Mutta päinvastoin, kitinä olikin vain sitä että äiti antoi sosetta liian vähän ja liian hitaasti. Poika alkoi oikein vetää lusikkaa suutaan kohti ja nieleskeli sosetta ahnaasti. Ja poru tuli kun en antanut enempää kuin noin puolitoista teelusikallista, vatsavaivoja kun pelkään. Maitoa söi sitten vielä hanakasti perään ja itkut unohtui siinä. :-) Tänään annoin ennen lenkkiä hurjat kolme teelusikallista samaista sosetta ja hyvin upposi. Kiva juttu. Seuraavana makuna ajattelin kokeilla peruna-porkkanaa.



Liikkumisesta sen verran että meillä on laantunut suurin into kääntyä selältä vatsalleen. Mitäs sitä nyt enää kun homma on kerran hallussa. ;-) Kyllä siis mahalleen kääntyilee edelleen aina kun lattialle laskee mutta malttaa myös köllötellä selälläänkin toisin kuin viikko-pari sitten. Masullaan ollessa yritetään jo kovasti päästä eteenpäin ja aika nopeasti tuskastuu kun ei ryömiminen vielä luonnistu. Peppu nousee hyvin ja jalat sätkyttää mutta yläkroppa ei oikein ole vielä mukana. Hauska tuota on seurata, saas nähdä milloin lähtee liikkeelle. Mies väitti että poika oli eilen ryöminyt n.20cm mutten oikein tiedä uskoisinko. ;-) Olin silloin itse lenkillä.



Mutta nyt poistun koneelta ja menen leipomaan mokkapaloja, naminam. Tulee huomenna ja ylihuomenna kavereita kylään, toivottavasti en syö kaikkia leipomuksia itse jo tänään. :-)



Aurinkoisen keväistä alkuviikkoa kaikille ja pikaisia paranemisia sairastaville!



Auringonkukka ja poika 4kk ja rapiat

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
13.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

... ja jaksamista kaikille flunssan kourissa oleville!

Käytiin lauantaina eka kerran vauvauinnissa:) Aika oli haasteellinen kun tytsyllä oli ehkä hitusen nälkä ja ainakin väsy mutta hienosti meni!Ei vielä pulikoinut mutta selvästi nautti lämpimästä vedestä. Äitiä jännitti enemmän:) Tyttö on alkanut vierastamaan todella kovasti mutta suureksi hämmästykseksi ei vierastanut uima-altaassa vaikka oli täynnä outoja kasvoja. Viikottaisen mummolassa käynnit ovat yhtä itkua vierastamisen takia. Tuntuu itsestä jo että ei haluta mennäkään kun vauveli vain itkee naama punaisena:( Tyyntyy äiskän syliin mutta aina kun mummo tai pappa koskee niin huuto alkaa. Kotiinlähtö ja koko (onneksi lyhyt!) kotimatka on vielä itkua. No, aika aikaansa kutakin mutta kun mummo ja pappa niiiiin tahtoisivat pitää sylissä.



Viikonloppuna sattui kamala kokemus kun vauva alkoi vaunuissa itkeä eikä syliin nostaessani saanut henkeä vaan ähisi posket pullollaan ja suu supussa!! Olin ihän hädissäni mutta aukaisin kiireellä kaikki puvut ja lakin remmit, taputtelin selkään ja alkoihan se henki kulkea. Onneksi olin kerhotalon kohdalla, kävin sisällä riisumassa tytön ja tarkistamassa että kaikki on ok. Kun asettelin uudelleen vaunuihin tyttö nukahti saman tien. Itsellä oli kädet ja jalat ihan velliä ja itku pääsi. Kammottava kokemus! Luulisin että itkusta tuli limaa kurkkuun jota ei jostain syystä saanut makuulla nielaistua. Hyi.



Kääntymistä ei vieläkään ole näköpiirissä mutta sitterissä vänkää itseään väkisin istumaan. Onko kellään sitä Bumbon vauvaistuinta johon saa laittaa jo 3kk alkaen? Onko hyväksi havaittu?



Toinenkin ihmeellisyys esiintyi viikonlopun aikana: kakassa oli punainen viiru kahtena päivänä, samaan kelloaikaan. Verta siis ilmeisesti. Soitin neuvolaan ja täti sanoi että hyvinkin voi olla verta ja kun oli kirkasta niin kehoitti vaan tarkkailemaan ja että jos yltyy tai esiintyy joka kakalla niin päivystykseen. Itseä ihmetyttää. Onko muilla sattunut vastaavaa?



Kyllä tässä saa äitsykkä olla ihmeissään ja peloissaan vielä monta kertaa! On se oma vaaveli niin hurrrrrjan rakas ja tärkeä:)



Aurinkoista viikon alkua kaikille marrasvaaveleille ja heidän äitsyköille!



:) mammakka ja neiti 4kk ja risat

Vierailija
8/8 |
13.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tulin vielä ajankuluksi kirjoittelemaan kun poitsu jatkaa ekoja päikkäreitään edelleen, on nukkunut jo 4,5h yhteen menoon. Taitaa nauttia lämmöstä, parvekkeelle paistaa nimittäin aurinko jo aika suoraan. Isänsä on kyllä samanlainen että tykkää oikein kääriytyä peittojen alle hikoilemaan. ;-)



Mokkapalat tuli sitten tehtyä ja nyt hiljakseen alkaa pahin sokerihumala helpottaa. Joku saattoi syödä ehkä hieman liikaa sitä äklömakeaa kuorrutetta. :-) Olen ollut yli kuukauden suklaalakossa kun tuntui että pojalle tuli ihottumaa kasvoihin mun suklaan syömisestä. Saas nähdä tuleeko taas... Aloitan kyllä siinä tapauksessa uuden lakon, tekee ihan hyvää itsellekin.



Kauhia oli tuo Mammakan vauvan tapaus, olisin ollut varmasti itsekin ihan paniikissa ja itkua vääntämässä. Onneksi hengenahdistus meni nopeasti ohi ja tarinalla onnellinen loppu. Kyllä noiden mussukoiden takia joutuu tosiaan murehtimaan. Kaikenlaista kurjaa kun voi sattua. Tarvii vaan yrittää olla pelkäämättä liikaa vaikka mulla onkin välillä vähän taipumusta liikaan murehtimiseen. Se on meillä sukuvika, äiti on vielä muakin pahempi murehtija ja äidinäiti oli eläessään ihan mahdoton huolehtimaan.



Nyt poika heräsi...