onko kellään ollut esikoinen kotona 6 vuotiaaksi

Esikoinen oli kotihoidossa kunnes aloitti 6-vuotiaana koulun (vuonna 1991 ei täällä ollut vielä esiopetusta, eikä subjektiivista päivähoito-oikeutta missään).

Ohjelmaa riitti, kun käytiin perhekerhossa, tyttö kävi kunnan kerhossa ja musiikkileikkikoulussa kaksi kertaa viikossa, taisi olla vielä joku liikuntakerhokin.

Kotona olivat myös melkein 3 vuotta nuorempi pikkuveli ja vauvasisko, jotka sittemmin pääsivät jo esikouluun, mutta olivat kotihoidossa hekin.

No, meillä on lapset 6.5v, 3.5v, ja 0.5v, eli tasaisesti kolmen vuoden välillä.

Nyt vasta kun esikoinen on 6 ja keskimmäinen 3, alkaa heillä löytyä yhteisiä leikkejä - tähän mennessä pienempi on lähinnä " kiusannut" tai sotkenut leikit. Nujakointi on kyllä hyvin sujunut jo pari vuotta .. :) Muuten olen huomannut, että vauva-aikana tuo 3v on jo sellainen ikä, että ymmärtää esim olla satuttamatta vauvaa. Tykkää myös auttaa, eli laittaa tuttia suuhun, tuoda leluja, pelleillä saadakseen vauvan nauramaan jne. Esikoisellla ja nyt tuolla keskimmäisellä molemmilla mustasukkaisuus ilmeni ennemminkin kiukutteluna meitä vanhempia kohtaan, kuin esim vauvan lyömisenä. Ja tuota kiukuttelua on kyllä varsinkin keskimmäisen kohdalla riittänyt.. Mitäs muuta.. Joo, hyvä puoli, kun ovat kaikki TASAN kolmenvuoden välein, niin esim kesä- ja talvivaatteet sattuu kierrätyksen kannalta nappiin! Ja vielä tuosta leikkimisestä - isoveljellä on melkoinen taipumus pompottaa pienempään. Toisaalta hyvin suojelevainen muita lapsia vastaan. (nähtävästi vain hänellä oikeus pikkuveljen kiusaamiseen...)

Siis kävi vain (seurakunnan) kerhossa yli 3v:sta pari kertaa viikossa, tosin loma-ajat olivat kyllä pitkät (vuodesta yhteensä n.5kk). Muuten esikoinen oli vaan kotona. Kyllä tuo lapsi viihtyi, tosin sovin jonkinverran kyläilyjä yms. jotta pääsi leikkimään muiden lasten kanssa ja kotona oli myös vajaa 2v nuorempi sisko, jonka kanssa leikki. Ei minulle kyllä olisi tullut mieleenkään ettei tuo lapsi olisi kotona viihtynyt. Ulkoiltiin paljon ja otettiin elämä aika rennosti, ihana kun ei ollut hirveästi aikatauluja. Nyt eskarin myötä aikataulut alkoi ja poika kaipaa kotipäiviä, kun on kuulemma niin rankkaa joka päivä käydä eskarissa. Kotona aion pitää myös tuon kakkosen eskariin asti, vain kerhossa hänkin käy.

Oli ja on edelleen todella rauhallinen persoona, joten ongelmia ei ollut. Omassa pihassa oli todella monta samanikäistä lasta, varmaan 6 ainakin ja heistäkin suurin osa kotona, joten leikkiseuraa oli. Viimeisen vuoden ennen esikoulua esikoinen kävi seurakunnan päiväkerhossa 2krt viikossa 3 tuntia ja välillä oltiin sieltäkin poissa jos sille tuntui tai oli muuta mukavaa tekemistä porukalla.

Hyvin viihtyi ja välillä harmittelikin sitten esikoulua kun joka arkipäivä pitää mennä.. Pidettiin sieltäkin joskus vapaapäiviä, kun vielä pystyi.

Nyt on reipas ja tunnollinen koululainen ja toisin kuin useimmat pelkäävät, niin oli jo esikoulussa yksi parhaiten ryhmässä toimivista lapsista, osasi hyvin askarrella ja piirtää ja vielä lisäksi osasi jo lukea ja laskeakin esikouluun mennessään eli ei ollut " jäljessä" taidoissa vaikka olikin kotihoidettu lapsi :)

Viimeisen kotivuoden aikana kannattaa kiinnittää huomiota, että lapsi selviää hyvin pukemisista, kengännauhojen solmimisesta, ruoan ottamisesta yms. itse niin on sitten tuttua kun esikouluun menee.

Tosiaan haluaisin hoitaa lapsia kotona kunnes esikoinen on 6 vuotta ja nuorempi 3 vuotta.Meillä poika on kyllä tosi rauahallinen. pitää vain puuhailla paljon kotona ja käydä eri paikoissa.No,kyl se siitä sitten

Ei mitään valittamista. Srk:n kerhossa käytiin aktiivisesti ja kavereilla. Ihan ovat täyspäisiä molemmat lapset. Nuorinkin on jo kohta neljä ja hän sitten ehkä joutuu " hoitoon" aiemmin, saa nähdä mikä on työtilanne myöhemmin.

Kyllä sitä kotona on paljon puuhaa lapsellekin. Meillä ei tuo esikoinen ole todellakaan rauhallinen (esikoulussa käytetty sanontaa eloisa) ja silti ei kotona olo ollut mitenkään ongelmallista.