Eikö naiset tajua mikä valta ulkonäöllä on?

Raahasin aikani miestä pariterapiaan, koska hän oli sairaalloisen mustasukkainen. "pullukka" ja "rupsahtanut" osapuoli oli mieheni. Itse olen nätti ja hyväkroppainen, joten se siitä stereotypiasta. Ja ei, mustasukkaisuuteen ei ollut aihetta. Muita vikoja minussa on vaikka muille jakaa, mutta ulkonäkö ei ole yksi niistä.



-Hyvän vartalon ja huonon luonteen omaava naikkonen-

Miehellä vähintään 20kg ylipainoa (ei kerro painoaan). Oma BMI 19, ollut aina, vaikka 2 lastakin on. Miehellä outo päähänpinttymä, että naiset katselee liikaa, jos hän laihduttaa.... No joo, tuskin nyt yli 40-kymppistä niin paljon, vaikka tuon 20kg pudottaisikin! Eikä minua haittaisi vaikka katselisivatkin. Terveysriski tuossa vatsarasvassa eniten huolestuttaa.

Hän ei edelleenkään sen kummemmin minua huomaa,vaikka laihdutin,kävin kampaajalla ja kosmetologilla.

Muut miehet ovat tainneet huomata,mutta hän pitää edelleen välit "asiallisina".

kasvoiltani tosin olen nätti.

Kieltämättä haluaisin olla normaalipainoinen (siis en niinkään timmi enkä varsinkaan hoikka,mutta normaalipainoinen). Minulla ei vaan tässä elämäntilanteessa (6 lasta, joista 4 ihan pientä, tuli yllärikolmoset!!) ole voimia aloittaa laihduttamista. Liikun kyllä suht paljon, mutta syön ihan liikaa ja ennenkaikkea hirmuisen epäterveellisesti.

Toisaalta, en edes halua miestä, joka vain ulkonäköni takia tekis ihan mitä vaan!!!

Toki mieheni katselee kauniita, timmejä naisia ja varmaan fantasioikin sellaisesta. Oman arkensa, tunteensa ja elämänsä haluaa kuitenkin jakaa minun kanssani.

ja siksi pidänkin itsestäni huolta, niin treenaamalla kuin ostelemalla uusia vaatteita sekä muutenkin ulkonäöllisesti( enkä tarkoita mitään supertällinkejä ja viiden sentin meikkikerrosta,kuten monet itsestään huolehtimattomat mammat luulee huolehtimisen/ meikkaamisen tarkoittavan).

Kyllähän sitä itelleenkin tulee paaljon parempi fiilis kun ei tarvi kroppaansa hävetä ja kun on fyysisesti hyvässä kunnossa voi henkisestikin paremmin.



Liikunta ei kuitenkaan vie päivästä kuin korkeintaan tunnin,tukan laitto ja meikkaaminen puolituntia. Se että ei muka ole aikaa,on täysin höpöhöpö-puhetta. Mä käyn salilla tai lenkillä pääsääntöisesti ihan aamusta ennen töihin menoa tai sitten illalla,onhan noilla lapsilla isäkin :)

Toki myönnän,että puolikuudelta lähtö liikkumaan vaatii itsekuria ja sitähän ei kaikilta löydy.

Aina olen ollut nätissä kunnossa ja nyt lapsen syntymän jälkeen vieläkin hoikempi. Miehelle ne raskauskilot ja -masennus jäivät. Ei paljon ukkoa kiinnosta hoikka vaimo, vaikka luulin. Vieraat miehet kylläkin ovat huomauttaneet laihtuneeni.

Nyt olen lihava mutta mielestäni silti kaunis ja sama tyyppi jonka kanssa ukko naimisiin meni 7v sitten.



Jos mies menee vieraisiin tai muuten ei jaksa suhteessa niin ei se ole vaimon ulkonäöstä useinkaan kiinni. Jos siis puhutaan aikuisista ihmisistä jotka ovat sitoutuneet toisiinsa muutenkin kuin pinnallisesti.



jos on vaateita sen suhteen ettei toinen saa liitossa ulkoisesti muuttua tms. ne kannattaa kirjata avioehtoon.



Kuka havittelee valtaa parisuhteessa? Narsisti?

johtuu paljolti muista asioista kuin kiloista. Hyvä itsetunto on yksi tärkeä ominaisuus molemmilla, jos jommalla kummalla on ongelmia siinä, niin tulee kuvioon mustasukkaisuus, ym. ongelmat.



Onneksi oma suhde on aina ollut hyvä, mutta se ei johtune meidän kummankaan hoikkuudesta vaan hyvästä keskusteluyhteydestä, runsaasta seksistä ja molemmimpuolisesta rakkaudesta ja välittämisestä. Timmejä ei olla kumpikaan, inhoamme kuntosalityyppistä sisäliikuntaa kumpikin,mutta hoikkia silti olaan kumpikin ihan luonnostaan. Mutta ei se parisuhteen tärkein puoli ole. Ehkä jos ihminen ei ole tyytyväinen omassa kehossaan, niin silloin ulkonäkö voi vaikuttaa parisuhteeseen. Mutta voi hoikkakin olla tyytymätön kroppaansa, vaikka muotojen puutteeseen tai naamaansa tai mihin vaan. Henkinen puoli sanelee kantaako ihminen kehonsa tyytyväisenä vai ei.



Ja muutenkin siihen, että lähteekö joku pettämään, vaikuttaa mielestäni eniten sen pettävän ihmisen luonne ja millainen on parisuhteen kummankin osapuolen hyvinvointi kaiken kaikkiaan.

että joku täällä sanoo, ettei kuntoiluun mene paljon aikaa. Tunti päivässä kuntoiluun ja puol tuntia ulkonäön laittamiseen on kuule aika pitkä aika monilapsisessa perheessä, jossa molemmat vanhemmat töissä ja lähisukulaisia ei lähellä hoitamassa lapsia.

Jos mulla olis pari tuntia päivässä ylimääräistä aikaa, käyttäisin sen melko varmasti johonkin muuhun kuin kuntoiluun ja itseni laittamiseen. Kuten esim. nukkumiseen (univelkainen ärtynyt nainen ei ole hyvää katsottavaa kotona eikä töissä), elokuviin, taidenäyttelyyn tms kulttuuririentoon, juhlimiseen ja kavereiden tapaamiseen tai vaikka lukemiseen.

Onneks maailmassa vielä riittää miehiä (ja naisia), jotka osaavat nauttia seksistä vaikkei partneri olekaan täydellisen timmissä kunnossa.

Miksi vaivautua kun hiukan pulleallakin varrella ja kauniilla silmillä ja hymyllä saa miehen tekemään ihan mitä vaan.

Kun miehen saa tekemään mitä vaan jo pelkästään sillä että nainen antaa ymmärtää että ymmärtää antaa. Eikä tarvitse olla edes kaunis.

Niin yksinkertaisia ne miehet on.

jolla on omat tarpeet, omat halut ja omat menot. Enkä jaksa uskoa, että hoikka kroppa on avain onneen, kyllä parisuhteelta jotain muutakin tarvitaan, kuten kaikki varmaan tietävätkin.

Kyllä se seksikkyys lähtee korvien välistä. En minä ainakaan mennyt kropan kanssa naimisiin. Naurettava aloitus. Henkinen ikä on?

Voishan sitä joskus kuntoilla jos olisi joskus hetki omaa aikaa. Kun lapset ovat nukkumassa klo 22 mennessä, tyhjennän tiskikoneen, ripusta pyykit, käyn suihkussa...kello on 24 ja aamulla töihin nousu klo 6.

Liikun 4-5 kertaa viikossa, josta 1-2 kertaa kuntosalilla, loput lenkkeilyä tai poljen kotona cross traineria.



Aikaa löytää tärkeille asioille. Kyllä vaan löytää.

Varmaan pointti oli toi ajan löytýminen kuntoiluun eikä se onko parisuhteessa vai ei, jos et sitä hoksannut niin ihmettelen :D

Mulla kolme lasta, jotka kaikki harrastaa iltaisin, itse töissä kuten mieskin silti mulla löytyy aikaa.

Aamulla kuudelta salille, niin ehtii puoli kasiksi töihin tai illalla lenkille.Kyllä se mies osaa ihan yhtä hyvin hoitaa lapset nukkumaan kuin minäkin.

Onneksi olen tasavertaisessa parisuhteessa jossa naisen ei tarvitse hoitaa koko kodin pyörittämistä yksin :) Kaikillahan näin ei ole

löytyy kuntoiluun jos sitä vain haluaa! monet selittää että ei ehi tai jaksa mutta se ei pidä paikkaansa,ensinäkin jaksaa paremmin kun liikkuu ja on paremmalla tuulella ja aikaa liikkumiseen saa rutistettua kun raivaa tilaa vaan,esim joka päivä ei tarvitse pestä pyykkiä/siivota.ja meikkaamiseen menee korkeintaan 10min.nimim.itsestään huolehtiva äippä

Meilläkin 2 lasta. Minun raskauskilot tulivat ja menivät. Miehelle jäi + 20 kg. En huomautellut asiasta, koska minun tehtävä ei ole toisen itsetuntoa nakertaa. Niin, ja koska rakastan miestäni. Ei ne kilot rakkauttani ollenkaan vähentänyt. Toki olin huolissani hänen terveydestään.



Vuosi sitten mieheni sai väärän diagnoosin työterveyslääkäriltä. Siitä säikähtäneenä aloitti liikunnan ja laihduttamisen. Liikuntaan jäi koukkuun. Nyt treenaa 4 x / vko. Kiloja lähtenyt yli 20. Koko olemus nuorentunut ja raikastanut. Ostelee uusia vaatteita ja hankki uuden kampauksenkin! Ihanaa seurata ja elää mukana! Sanomattakin on selvää, miten positiivisesti vaikutti seksielämäämme.



Itse olen aina huolehtinut ulkonäöstäni. Hiustenlaittoon ja meikkaamiseen menee se 30 min.päivästä. On aina mennyt ja meilläkin 2v ja 4v lapset ja olen kotiäiti, vailla sukulaisia ympärillä. Itsekin urheilen 3 - 4 x / vko. Eli aikaa löytyy molempien vanhempien harrastamiseen kun sitä vain järjestää. Ja ei meilläkään urheilla siivouksen tai pyykinpesun kustannuksella.