Muita sinkkuja, jotka ei löydä sopivaa kumppania?
Suhteissa olen ollut, pitkissä sellaisissa ja lapset isoja. Nyt ei enää olisi kuin seksisuhteita tarjolla ja niihin en käy. Muutamia tapailuita on ollut ja minusta puuttuu jotain. Menee muutama viikko ja näillä miehillä on onnellinen suhde. Tai tapaan miehiä, joista en ole kiinnostunut.
Onko vaan tyydyttävä elämään yksin, kai siihenkin sopeutuu.
Kommentit (22)
Pitäisi aktiivisesti liikkua ihmisten ilmoilla, mutta kun ei harrasta tanssia tai baareja, niin huonosti menee.
Joo, mutta sinkkuuteen tottuu aika hyvin! Oma arvomaailmani ei enää salli seksisuhteita sillä niistä jäi vaan huono olo ja painostava kelpaamattomuuden tunne. En käy baareissa ja tinderi on kokeiltu, arjessa eivät miehet lähesty enkä itsekään halua lähestyä. En oikein usko, että miestä tulen näillä seteillä löytämään.
Baarista nimenomaan ei tunnu löytyvän muuta kuin seksiseuraa :( Tai no eipä oikein muualtakaan tai sitten ihastun vain niihin miehiin joille kelpaan vain panoksi.
Vierailija kirjoitti:
No eipä ole edes seksisuhteita ollut tarjolla yli 10 vuoteen...
Jep sama tilanne. Treffeille pääsy on harvinaista herkkua ja toisille treffeille pääsy jo verrattavissa lottovoittoon. En tajua kun työelämässä ja elämässä muutenkin menee mukavasti, mutta naiset eivät innostu musta yhtään. No ei väkisin sitten
Jep, eipä ole mies edes kädestä pitänyt koko elämäni aikana... Kaikki omat aloitteet torjuttu, työnnetty pois. Ja nuoruus on jo mennyt. N33
Aikalailla samaa. Tapaan miehiä jotka katoavat "kolmansien treffien" jälkeen.
Nyt olen taas taksissa matkalla treffeille. Saa nähdä miten käy!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä ole edes seksisuhteita ollut tarjolla yli 10 vuoteen...
Jep sama tilanne. Treffeille pääsy on harvinaista herkkua ja toisille treffeille pääsy jo verrattavissa lottovoittoon. En tajua kun työelämässä ja elämässä muutenkin menee mukavasti, mutta naiset eivät innostu musta yhtään. No ei väkisin sitten
Miten jotkut kuvittelevat, että parisuhteen saaminen olisi kiinni siitä miten hyvin elämässä menee?
Ei siitä ole ollut miesten suhteen mitään etua, että näytän kivalta, olen töissä ja elämäni miesjuttuja lukuunottamatta menee loistavasti. Enkä ole koskaan kuvitellutkaan, että sillä miltä näytän tai mitä teen olisi jotain yhteyttä siihen saanko miehen ihastumaan itseeni. Kun se "jokin" puuttuu miesten silmissä minusta niin sitä ei korvaa laittautumisella tai hyvällä meiningillä.
Tarjolla on vain seksiä. Joutuu elämään yksin. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä ole edes seksisuhteita ollut tarjolla yli 10 vuoteen...
Jep sama tilanne. Treffeille pääsy on harvinaista herkkua ja toisille treffeille pääsy jo verrattavissa lottovoittoon. En tajua kun työelämässä ja elämässä muutenkin menee mukavasti, mutta naiset eivät innostu musta yhtään. No ei väkisin sitten
Miten jotkut kuvittelevat, että parisuhteen saaminen olisi kiinni siitä miten hyvin elämässä menee?
Ei siitä ole ollut miesten suhteen mitään etua, että näytän kivalta, olen töissä ja elämäni miesjuttuja lukuunottamatta menee loistavasti. Enkä ole koskaan kuvitellutkaan, että sillä miltä näytän tai mitä teen olisi jotain yhteyttä siihen saanko miehen ihastumaan itseeni. Kun se "jokin" puuttuu miesten silmissä minusta niin sitä ei korvaa laittautumisella tai hyvällä meiningillä.
En tiedä parempaakaan vastausta tai selitystä. Mulle on tärkeää, että nainen pärjää elämässä ja kuvittelisin, että on paljon naisia, jotka pitävät kyseistä ominaisuutta miehessä tärkeänä
Olen hoikka, enemmän söpö kuin kaunis, vakituisessa työssä, vapaa, pärjään ihmisten kanssa. Olen ollut vuoden sinkku, profiili nettideiteillä. Olen tavannut mukavia miehiä ja jokunen olisi tahtonut suhteeseen. Juuri nämä eivät taas innostaneet itseäni. Yksi kiinnosti, mutta minusta puuttui hänen mukaansa jotain. Ei tämä niin helppoa ole löytää kumppania, jonka kanssa kiinnostus olisi molemmilla.
Pelkkä seksisuhde olisi alentavaa, mieluummin olen aivan yksin. Toisen ihmisen kaipuu ei täyty pelkällä seksillä, mielestäni se vain kasvattaa sitä kaipuuta.
Kuulostaa tutulta.Nuorempana riitti vientiä mutta nyt kun ei enää baarit kiinnosta niin mistä oikeasti löytää ketään?Netin kautta muutamat deitit...ei toiminut.Eivät vastanneet livenä sitä mitä olivat netissä (siis ulkonäkö ok,mutta luonne ei).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä ole edes seksisuhteita ollut tarjolla yli 10 vuoteen...
Jep sama tilanne. Treffeille pääsy on harvinaista herkkua ja toisille treffeille pääsy jo verrattavissa lottovoittoon. En tajua kun työelämässä ja elämässä muutenkin menee mukavasti, mutta naiset eivät innostu musta yhtään. No ei väkisin sitten
Miten jotkut kuvittelevat, että parisuhteen saaminen olisi kiinni siitä miten hyvin elämässä menee?
Ei siitä ole ollut miesten suhteen mitään etua, että näytän kivalta, olen töissä ja elämäni miesjuttuja lukuunottamatta menee loistavasti. Enkä ole koskaan kuvitellutkaan, että sillä miltä näytän tai mitä teen olisi jotain yhteyttä siihen saanko miehen ihastumaan itseeni. Kun se "jokin" puuttuu miesten silmissä minusta niin sitä ei korvaa laittautumisella tai hyvällä meiningillä.
miehillä vaikuttaa naisilla ei.
Tästähän tulee ihan mieleen Good luck Chuck elokuva.
Ei mulla muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä ole edes seksisuhteita ollut tarjolla yli 10 vuoteen...
Jep sama tilanne. Treffeille pääsy on harvinaista herkkua ja toisille treffeille pääsy jo verrattavissa lottovoittoon. En tajua kun työelämässä ja elämässä muutenkin menee mukavasti, mutta naiset eivät innostu musta yhtään. No ei väkisin sitten
Miten jotkut kuvittelevat, että parisuhteen saaminen olisi kiinni siitä miten hyvin elämässä menee?
Ei siitä ole ollut miesten suhteen mitään etua, että näytän kivalta, olen töissä ja elämäni miesjuttuja lukuunottamatta menee loistavasti. Enkä ole koskaan kuvitellutkaan, että sillä miltä näytän tai mitä teen olisi jotain yhteyttä siihen saanko miehen ihastumaan itseeni. Kun se "jokin" puuttuu miesten silmissä minusta niin sitä ei korvaa laittautumisella tai hyvällä meiningillä.
No ei ehkä suoranaisesti ole menestyksestä, mutta kyllä minä ainakin olen huomannut kiinnostuvani miehistä, joilla on mielenkiintoisia asioita elämässään. Siis esim työ, josta pitää, ystäviä ja mukavia harrastuksia tai vapaa-ajan toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Jep, eipä ole mies edes kädestä pitänyt koko elämäni aikana... Kaikki omat aloitteet torjuttu, työnnetty pois. Ja nuoruus on jo mennyt. N33
Lähtisitkö treffeille? Olen 35-vuotias mies pk-seudulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä ole edes seksisuhteita ollut tarjolla yli 10 vuoteen...
Jep sama tilanne. Treffeille pääsy on harvinaista herkkua ja toisille treffeille pääsy jo verrattavissa lottovoittoon. En tajua kun työelämässä ja elämässä muutenkin menee mukavasti, mutta naiset eivät innostu musta yhtään. No ei väkisin sitten
Miten jotkut kuvittelevat, että parisuhteen saaminen olisi kiinni siitä miten hyvin elämässä menee?
Ei siitä ole ollut miesten suhteen mitään etua, että näytän kivalta, olen töissä ja elämäni miesjuttuja lukuunottamatta menee loistavasti. Enkä ole koskaan kuvitellutkaan, että sillä miltä näytän tai mitä teen olisi jotain yhteyttä siihen saanko miehen ihastumaan itseeni. Kun se "jokin" puuttuu miesten silmissä minusta niin sitä ei korvaa laittautumisella tai hyvällä meiningillä.
miehillä vaikuttaa naisilla ei.
Kuten sanoin, ei mulla ole vaikuttanut sekään että näytän hyvältä. Ja olen siis tosiaan nainen.
Omalta kohdaltani olen sitä mieltä, että paras ase seuran saavuttamiseksi on hyvä ihmistuntemus. Se kuinka hyvin luet ja ymmärtät eri ihmisten ajatuksia ja viboja, heti ensikohtaamisesta lähtien.
Jos on vahva kyky tulkita toisen käytöstä, osaa myös varhaisessa vaiheessa sanoa, voisiko tämän ihmisen kanssa olla molemminpuolista kemiaa. Ilman, että tilanteessa kukaan edes asioista ääneen puhuu. Vaikka olisin itse kiinnostunut toisesta, osaan pian sanoa, onko häneen lainkaan kannattavaa tuhlata vaivannäköäni (eli onko hän kiinnostunut minusta). Tai vastaavasti huomaan, jos toinen on minusta kiinnostunut - jos en itse ole, osaan nopeasti ja hellävaraisesti katkaista toiselta turhat toiveet.
Ja sitten kun kohtaan ihmisen, jonka kanssa värähtely on molemminpuolista, uskallan ilmaista kiinnostukseni ja lämmittää tilannetta toivomaani suuntaan.
Jos osaa tulkita kemiavärähtelyjä alusta saakka, ei tule niin helposti pettymyksiä, kun vaivannäkö ja tapailu ei johdakaan mihinkään. Tätä taitoa voi mielestäni kehittää. Olen itsekin pettynyt miesten kanssa usein. Sitten aloin oppia kiinnittämään huomiota niihin ennakkomerkkeihin, joilla on yleensä yhteys lopputulokseen. Nykyään kohtaan potentiaalisia miehiä vähän liiankin usein, joiden kanssa voisi olla kemiaa. Tilanteissa, joissa en ole siihen millään lailla hakeutunut, mutta kun osaan tulkita väistämättäkin kohtaamiani ihmisiä ja reagoida sitten tavalla, joka saa heidät minusta kiinnostumaan.
Kuulostan varmaan manipuloivalta nartulta. Mutta en valehtele tunteistani kenellekään. Tiedän vain, milloin kiinnostun aidosti ja sitten sen, kannattaako aitoa kiinnostustaan näyttää. En koskaan huijaa kiinnostuvani, jos en kiinnostu.
Vierailija kirjoitti:
Suhteissa olen ollut, pitkissä sellaisissa ja lapset isoja. Nyt ei enää olisi kuin seksisuhteita tarjolla ja niihin en käy. Muutamia tapailuita on ollut ja minusta puuttuu jotain. Menee muutama viikko ja näillä miehillä on onnellinen suhde. Tai tapaan miehiä, joista en ole kiinnostunut.
Onko vaan tyydyttävä elämään yksin, kai siihenkin sopeutuu.
Ei ole muita sinkkuja,olet maailman ainoa.
No eipä ole edes seksisuhteita ollut tarjolla yli 10 vuoteen...