Lue keskustelun säännöt.
Olenko liian ronkeli miesten suhteen?
10.12.2016 |
Olen jutellut jonkun aikaa nettituttavuuden kanssa, jossa ei kiinnosta oikeastaan mikään.
Hänellä ei ole mitään tavoitteita työn suhteen, ja mainittakoon että en itse todellakaan väheksy esim. amiksen käyneitä, olen itsekin suorittanut aikoinaan ammatillisen perustutkinnon, mutta hänellä ei ole aikomusta jatkaa ns. perustyöstä mihinkään. En tiedä onko kyse halusta vai siitä ettei opiskelu luonnistu. Itse taas olen tehnyt töitä sen eteen, että pääsen yliopistoon sille alalle jolle halusinkin. Minulla on aina ollut tavoitteita, joita kohti haluan mennä. Kun keskustelemme opiskelusta, niin tunnen itseni kiusaantuneeksi, koska hän ei tiedä ylipäätään mikä on pääaine tai sivuaine, ja sitten minulle tulee olo, että vien keskustelua pois hänen mukavuusalueeltaan, koska hän ei osaa ottaa siihen mitään kantaa. Olisi kiva keskustella sellaisen kanssa, joka vähän pystyisi samaistumaan opiskeluun.
Ulkonäössä ei ole sanalla sanottuna mitään, mikä viehättäisi. En hae mitään man candya, mutta toivoisin miehen olevan siististi pukeutuva tai edes parturissa käynyt. Kyseinen mies on kuitenkin kaljasta pöhöttynyt verkkareissa laahustava, joka itse on kyllä hyvin tietoinen siitä, minkänäköinen nainen hänelle kelpaa. Ilmeisesti läpäisin seulan.
Miestä tuntuu kiinnostavan aina musiikkimausta harrastuksiin kaikki sellainen, mistä yleensä noin 60-70-vuotiaat miehet ovat kiinnostuneita. "Kaikki", mikä on minusta tärkeää tai mielenkiintoista, on hänestä typerää. Myös aine, jota opiskelen yliopistossa, koska ei pärjännyt itse siinä kouluaikana.
Keskustelu on ylipäätään hänen kanssaan aika tahmeaa, mistä sitten johtuukin. Mutta pisteenä i:n päälle: hän ei osaa alkeellisimpiakaan kielioppisääntöjä.
Tavallaan nämä ovat aika mitättömiä asioita, mutta kun nämä ovat oikeastaan ainoita asioita, mitä olen hänestä saanut selville. Eikö siinä toisessa pitäisi olla edes jotain kipinää, jotta suhteella olisi joku mahdollisuus?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään haluaisi treffeillä jutella opinnoista ja töistä koko ajan.
Aijaa, minua kyllä kiinnostaa, mitä toinen tekee päivisin.
Minun tekemiseni kuuluvat vaitiolovelvllisuuden piiriin.
Voinemme keskustella Sinun tekemisistäsi, mikä lienee tarkoituskin.
Minä, minä, minä.....
En tiedä yhtäkään työtä, joka on niin salaista, ettei voi kertoa, millaista se on tai mitä työtehtäviä siihen kuuluu. Puhumattakaan opiskeluajasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään haluaisi treffeillä jutella opinnoista ja töistä koko ajan.
Aijaa, minua kyllä kiinnostaa, mitä toinen tekee päivisin.
Niin minuakin, mutta lähinnä se mitä he tekevät vapaa-ajallaan. Työstä ja opiskelusta keskustelu on lähtökohtaisesti aika tympeää kun ollaan viettämässä vapaa-aikaa. Itse en ainakaan ole koskaan erityisemmin pitänyt tuosta aiheesta ja nykyään vielä vähemmän, koska olen työtön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen ei viehätä, niin se on itsessään ihan riittävä peruste olla tapaamatta toista. Samoin jos keskustelu ei suju lainkaan, niin hankalaa tulee olemaan parisuhteessa hänen kanssaan. Jos ihastutte, niin juttu saattaa alkaa luistamaan, koska tapailunne on seksikeskeistä. Kuitenkin kun arki astuu kuvioon ja pitäisi alkaa keskustelemaan toisen kanssa, niin sama jähmeys on jossain määrin mukana, vaikka tietenkin teille on tutustumisen kautta tullut yhteisiä puheenaiheita, joita et ehkä tavatessasi tajunnut teillä olevan.
Mielestäni tuota ei kannata asettaa kynnyskysymykseksi, että hän ei ole kiinnostunut keskustelemaan opiskelustasi ja työstäsi, koska sinä saat kyllä keskustella siitä aiheesta kyllästymiseen asti muiden ihmisten kanssa jos vain haluat. Miksi hän tietäisi yliopiston käytäntöjä jos ei itse ole siellä opiskellut tai halua edes opiskella? Hänelle on varmaankin paljon tärkeämpiä opiskelun kohteita tuolloin.
Eiköhän sinulle löydy jokun vähän mielekkäämpi mies, koska kuvauksesi perusteella et selvästi halua tätä miestä ja koitat oikein keksiä syitä miksi sinun ei tarvisi haluta tätä miestä.
Niin no se on oikeastaan tämän "reflektioni" pointti, eli olenko tosiaan ronkeli ja keksimällä keksin syitä, vai saako ihminen vaatia tuollaisia asioita, mitä minä vaadin?
ap
Riippuu siitä kuinka totta nuo kirjoituksesi ovat. Kyllähän tuo mies aika junttimaiselta kuulostaa jos ne pitävät kirjaimellisesti ja jatkuvasti paikkansa. Tuskin on sinunkaan ainoa vaihtoehtosi, koska opiskelijoissakin on todella paljon sinkkumiehiä, jotka haluaisivat naisseuraa. Jopa sitä vaatimattomampaa naisseuraa. Ulkoisesti kuvailemasi mies ei ole näitä opiskelijamiehiä yhtään parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään haluaisi treffeillä jutella opinnoista ja töistä koko ajan.
Aijaa, minua kyllä kiinnostaa, mitä toinen tekee päivisin.
Niin minuakin, mutta lähinnä se mitä he tekevät vapaa-ajallaan. Työstä ja opiskelusta keskustelu on lähtökohtaisesti aika tympeää kun ollaan viettämässä vapaa-aikaa. Itse en ainakaan ole koskaan erityisemmin pitänyt tuosta aiheesta ja nykyään vielä vähemmän, koska olen työtön.
No eiköhän sinun kohdallasi se ole se työttömyys, mikä aiheuttaa sen, ettei sinua siitä kiinnosta aiheesta puhua.
Olisi outoa, ettei (tulevan) miehensä kanssa voisi keskustella ihan arkipäivän asioista. Entäs kun ollaan naimisissa, saako sillon illalla kertoa millainen päivä oli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen ei viehätä, niin se on itsessään ihan riittävä peruste olla tapaamatta toista. Samoin jos keskustelu ei suju lainkaan, niin hankalaa tulee olemaan parisuhteessa hänen kanssaan. Jos ihastutte, niin juttu saattaa alkaa luistamaan, koska tapailunne on seksikeskeistä. Kuitenkin kun arki astuu kuvioon ja pitäisi alkaa keskustelemaan toisen kanssa, niin sama jähmeys on jossain määrin mukana, vaikka tietenkin teille on tutustumisen kautta tullut yhteisiä puheenaiheita, joita et ehkä tavatessasi tajunnut teillä olevan.
Mielestäni tuota ei kannata asettaa kynnyskysymykseksi, että hän ei ole kiinnostunut keskustelemaan opiskelustasi ja työstäsi, koska sinä saat kyllä keskustella siitä aiheesta kyllästymiseen asti muiden ihmisten kanssa jos vain haluat. Miksi hän tietäisi yliopiston käytäntöjä jos ei itse ole siellä opiskellut tai halua edes opiskella? Hänelle on varmaankin paljon tärkeämpiä opiskelun kohteita tuolloin.
Eiköhän sinulle löydy jokun vähän mielekkäämpi mies, koska kuvauksesi perusteella et selvästi halua tätä miestä ja koitat oikein keksiä syitä miksi sinun ei tarvisi haluta tätä miestä.
Niin no se on oikeastaan tämän "reflektioni" pointti, eli olenko tosiaan ronkeli ja keksimällä keksin syitä, vai saako ihminen vaatia tuollaisia asioita, mitä minä vaadin?
ap
Riippuu siitä kuinka totta nuo kirjoituksesi ovat. Kyllähän tuo mies aika junttimaiselta kuulostaa jos ne pitävät kirjaimellisesti ja jatkuvasti paikkansa. Tuskin on sinunkaan ainoa vaihtoehtosi, koska opiskelijoissakin on todella paljon sinkkumiehiä, jotka haluaisivat naisseuraa. Jopa sitä vaatimattomampaa naisseuraa. Ulkoisesti kuvailemasi mies ei ole näitä opiskelijamiehiä yhtään parempi.
Tämä on varmaan tiedekuntakohtaistakin, mutta noin pääosin yliopistolla on kyllä ihan siistin näköisiä kavereita. Heistä voisin ulkonäön perusteella ottaa 99% kenet tahansa. Ongelma on se, etten osaa tehdä siirtoa yliopistoympyröissä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään haluaisi treffeillä jutella opinnoista ja töistä koko ajan.
Aijaa, minua kyllä kiinnostaa, mitä toinen tekee päivisin.
Niin minuakin, mutta lähinnä se mitä he tekevät vapaa-ajallaan. Työstä ja opiskelusta keskustelu on lähtökohtaisesti aika tympeää kun ollaan viettämässä vapaa-aikaa. Itse en ainakaan ole koskaan erityisemmin pitänyt tuosta aiheesta ja nykyään vielä vähemmän, koska olen työtön.
No eiköhän sinun kohdallasi se ole se työttömyys, mikä aiheuttaa sen, ettei sinua siitä kiinnosta aiheesta puhua.
Olisi outoa, ettei (tulevan) miehensä kanssa voisi keskustella ihan arkipäivän asioista. Entäs kun ollaan naimisissa, saako sillon illalla kertoa millainen päivä oli?
Yritin tuoda viestissäni ilmi sen, että en ollut kiinnostunut puhumaan tuosta edes silloin kun opiskelin tai olin töissä. Toki jos töissä on tapahtunut jotain hauskaa, niin sitten, mutta ihan vain arkinen työstä kertominen treffitilanteessa on mielestäni tylsää. Toki parisuhteessa voi sitten puhua niistä arkisemmisistakin jutuista. Kyllä minua ainakin alkaisi väsyttämään jos treffeillä nainen alkaisi puhumaan tavallisesta työpäivästään paitsi jos en oikeasti tiedä miten hänen alallaan työpäivät yleensä menevät. Eli jos hänen ammattinsa on jotenkin erityisen mielenkiintoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen ei viehätä, niin se on itsessään ihan riittävä peruste olla tapaamatta toista. Samoin jos keskustelu ei suju lainkaan, niin hankalaa tulee olemaan parisuhteessa hänen kanssaan. Jos ihastutte, niin juttu saattaa alkaa luistamaan, koska tapailunne on seksikeskeistä. Kuitenkin kun arki astuu kuvioon ja pitäisi alkaa keskustelemaan toisen kanssa, niin sama jähmeys on jossain määrin mukana, vaikka tietenkin teille on tutustumisen kautta tullut yhteisiä puheenaiheita, joita et ehkä tavatessasi tajunnut teillä olevan.
Mielestäni tuota ei kannata asettaa kynnyskysymykseksi, että hän ei ole kiinnostunut keskustelemaan opiskelustasi ja työstäsi, koska sinä saat kyllä keskustella siitä aiheesta kyllästymiseen asti muiden ihmisten kanssa jos vain haluat. Miksi hän tietäisi yliopiston käytäntöjä jos ei itse ole siellä opiskellut tai halua edes opiskella? Hänelle on varmaankin paljon tärkeämpiä opiskelun kohteita tuolloin.
Eiköhän sinulle löydy jokun vähän mielekkäämpi mies, koska kuvauksesi perusteella et selvästi halua tätä miestä ja koitat oikein keksiä syitä miksi sinun ei tarvisi haluta tätä miestä.
Niin no se on oikeastaan tämän "reflektioni" pointti, eli olenko tosiaan ronkeli ja keksimällä keksin syitä, vai saako ihminen vaatia tuollaisia asioita, mitä minä vaadin?
ap
Riippuu siitä kuinka totta nuo kirjoituksesi ovat. Kyllähän tuo mies aika junttimaiselta kuulostaa jos ne pitävät kirjaimellisesti ja jatkuvasti paikkansa. Tuskin on sinunkaan ainoa vaihtoehtosi, koska opiskelijoissakin on todella paljon sinkkumiehiä, jotka haluaisivat naisseuraa. Jopa sitä vaatimattomampaa naisseuraa. Ulkoisesti kuvailemasi mies ei ole näitä opiskelijamiehiä yhtään parempi.
Tämä on varmaan tiedekuntakohtaistakin, mutta noin pääosin yliopistolla on kyllä ihan siistin näköisiä kavereita. Heistä voisin ulkonäön perusteella ottaa 99% kenet tahansa. Ongelma on se, etten osaa tehdä siirtoa yliopistoympyröissä.
ap
Eikö opiskelijabileissä ole aika helppo lähestyä miehiä? Samat sinkuthan ne Tinderissäkin pyörii.
Jos nettitreffiehdokas vaikuttaa ääliöltä, helpointa on jättää vain vastaamatta. Näin minä teen. Jos kertoisin rehellisesti syyn sille, miksen kiinnostu, saisin todennäköisesti haukut.
Ei vastentahtoisesti voi eikä pidä kiinnostua. Sinkkuus on aina parempi vaihtoehto urpolta vaikuttavalle mörrimöykylle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen ei viehätä, niin se on itsessään ihan riittävä peruste olla tapaamatta toista. Samoin jos keskustelu ei suju lainkaan, niin hankalaa tulee olemaan parisuhteessa hänen kanssaan. Jos ihastutte, niin juttu saattaa alkaa luistamaan, koska tapailunne on seksikeskeistä. Kuitenkin kun arki astuu kuvioon ja pitäisi alkaa keskustelemaan toisen kanssa, niin sama jähmeys on jossain määrin mukana, vaikka tietenkin teille on tutustumisen kautta tullut yhteisiä puheenaiheita, joita et ehkä tavatessasi tajunnut teillä olevan.
Mielestäni tuota ei kannata asettaa kynnyskysymykseksi, että hän ei ole kiinnostunut keskustelemaan opiskelustasi ja työstäsi, koska sinä saat kyllä keskustella siitä aiheesta kyllästymiseen asti muiden ihmisten kanssa jos vain haluat. Miksi hän tietäisi yliopiston käytäntöjä jos ei itse ole siellä opiskellut tai halua edes opiskella? Hänelle on varmaankin paljon tärkeämpiä opiskelun kohteita tuolloin.
Eiköhän sinulle löydy jokun vähän mielekkäämpi mies, koska kuvauksesi perusteella et selvästi halua tätä miestä ja koitat oikein keksiä syitä miksi sinun ei tarvisi haluta tätä miestä.
Niin no se on oikeastaan tämän "reflektioni" pointti, eli olenko tosiaan ronkeli ja keksimällä keksin syitä, vai saako ihminen vaatia tuollaisia asioita, mitä minä vaadin?
ap
Riippuu siitä kuinka totta nuo kirjoituksesi ovat. Kyllähän tuo mies aika junttimaiselta kuulostaa jos ne pitävät kirjaimellisesti ja jatkuvasti paikkansa. Tuskin on sinunkaan ainoa vaihtoehtosi, koska opiskelijoissakin on todella paljon sinkkumiehiä, jotka haluaisivat naisseuraa. Jopa sitä vaatimattomampaa naisseuraa. Ulkoisesti kuvailemasi mies ei ole näitä opiskelijamiehiä yhtään parempi.
Tämä on varmaan tiedekuntakohtaistakin, mutta noin pääosin yliopistolla on kyllä ihan siistin näköisiä kavereita. Heistä voisin ulkonäön perusteella ottaa 99% kenet tahansa. Ongelma on se, etten osaa tehdä siirtoa yliopistoympyröissä.
ap
Eikö opiskelijabileissä ole aika helppo lähestyä miehiä? Samat sinkuthan ne Tinderissäkin pyörii.
Mitä miehiä? 80% ovat naisia ja loput homoja tai varattuja.
t. humanistinen ohikulkija
"Mitä miehiä? 80% ovat naisia ja loput homoja tai varattuja. t. humanistinen ohikulkija"
- Ei liene mahdottomuus yrittää etsiä seuraa myös muista "tiedekunnista" kuin oman alan. Ja kyllä meitä sinkkuja miehiä, jotka emme ole myöskään homoja voi löytää ihan vaikka yliopiston käytävältä, tai vaikka lounastamasta Unicafessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Mitä miehiä? 80% ovat naisia ja loput homoja tai varattuja. t. humanistinen ohikulkija"
- Ei liene mahdottomuus yrittää etsiä seuraa myös muista "tiedekunnista" kuin oman alan. Ja kyllä meitä sinkkuja miehiä, jotka emme ole myöskään homoja voi löytää ihan vaikka yliopiston käytävältä, tai vaikka lounastamasta Unicafessa...
Teoriassa kaunis idea, mutta käytännössä pystyyn kuollut. Ihmiset eivät muutenkaan enää hirveästi käy viimeisinä opiskeluvuosinaan ylipäätään oman alansa opiskelijakekkereissä, puhumattakaan, että esim. Helsingissä jostain keskustakampukselta lähtisi kyntämään vaikka Kumpulaan tai Viikkiin. Ja mistä heidän opiskelijabileistään edes saisi tietää? En minä ainakaan ole jonkun luman ainejärjestön postituslistalla tai fb-ryhmässä. Mikseivät miehet tule humanistien bileisiin? Siellähän niitä akkoja piisaisi.
Ja unicafen lounas... onko sinulla sitten jotain toimivia ja hyväksi havaittuja iskuvinkkejä?? Paitsi että on outoa tuppautua jonkun seurueen pöytään kun ravintolassa olisi muuallakin tilaa, niin on vielä oudompaa alkaa ehdottelemaan treffejä. Ja entäs jos ensimmäinen seurueesta on varattu? Siirrynkö seuraavaan ja seuraavaan? Siitä vasta epätoivoinen olo tulisi.
Vierailija kirjoitti:
"Mitä miehiä? 80% ovat naisia ja loput homoja tai varattuja. t. humanistinen ohikulkija"
- Ei liene mahdottomuus yrittää etsiä seuraa myös muista "tiedekunnista" kuin oman alan. Ja kyllä meitä sinkkuja miehiä, jotka emme ole myöskään homoja voi löytää ihan vaikka yliopiston käytävältä, tai vaikka lounastamasta Unicafessa...
:DDDD Ei se varmasti MAHDOTTOMUUS ole mutta en kyllä myöskään tunne ketään joka näin olisi itselleen parin saanut. Mutta jatka toki hupaisien vinkkiesi jakamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mitä miehiä? 80% ovat naisia ja loput homoja tai varattuja. t. humanistinen ohikulkija"
- Ei liene mahdottomuus yrittää etsiä seuraa myös muista "tiedekunnista" kuin oman alan. Ja kyllä meitä sinkkuja miehiä, jotka emme ole myöskään homoja voi löytää ihan vaikka yliopiston käytävältä, tai vaikka lounastamasta Unicafessa...
Teoriassa kaunis idea, mutta käytännössä pystyyn kuollut. Ihmiset eivät muutenkaan enää hirveästi käy viimeisinä opiskeluvuosinaan ylipäätään oman alansa opiskelijakekkereissä, puhumattakaan, että esim. Helsingissä jostain keskustakampukselta lähtisi kyntämään vaikka Kumpulaan tai Viikkiin. Ja mistä heidän opiskelijabileistään edes saisi tietää? En minä ainakaan ole jonkun luman ainejärjestön postituslistalla tai fb-ryhmässä. Mikseivät miehet tule humanistien bileisiin? Siellähän niitä akkoja piisaisi.
Ja unicafen lounas... onko sinulla sitten jotain toimivia ja hyväksi havaittuja iskuvinkkejä?? Paitsi että on outoa tuppautua jonkun seurueen pöytään kun ravintolassa olisi muuallakin tilaa, niin on vielä oudompaa alkaa ehdottelemaan treffejä. Ja entäs jos ensimmäinen seurueesta on varattu? Siirrynkö seuraavaan ja seuraavaan? Siitä vasta epätoivoinen olo tulisi.
Trollaatko? Nuohan ovat aivan keksittyjä syitä. Tampereella ainakin on poikkitieteelliset bileet joka kuukausi keskustan yökerhossa, joten sinne tulee porukkaa kaikista tiedekunnista. Tinderistä tosiaan löytyy nykyään aika suuri osa sinkuista, joten sieltä vain selaamaan. Ainakin naisista joka toinen tuntuu olevan opiskelija tai korkeakoulusta valmistunut.
Opiskelijabileistä ilmoitetaan monessakin paikassa, joten googlettamalla selviää jos ei muuten. Voit myös ystävystyä niiden miespuolisten opiskelijoiden kanssa, jolloin voit tavata heidän kavereitaan.
Tosiaan kun kaikki eivät jaksa bilettää enää loppuvuosina ja iso osa miehistä hakee tinderissä vain seksiä. Etenkin Tampereella on todella kova kilpailu miehistä ja treffeillekin oli vaikea sovelluksen kautta päästä. Siis sellaisille treffeille, että mies olisi halunnut tutustua eikä etsinyt vain irtopanoa.
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan kun kaikki eivät jaksa bilettää enää loppuvuosina ja iso osa miehistä hakee tinderissä vain seksiä. Etenkin Tampereella on todella kova kilpailu miehistä ja treffeillekin oli vaikea sovelluksen kautta päästä. Siis sellaisille treffeille, että mies olisi halunnut tutustua eikä etsinyt vain irtopanoa.
Ai mikä kilpailu miehistä? Minulla on 150 matchia ja noin 10 heistä on aloittanut keskustelun kanssani. Olen mielestäni ihan hyvännäköinen ja saan naisilta kohtalaisesti huomiota. Puhun aiheesta kuin aiheesta jos vain viestiä laittaa.
Ihan itseään saa syyttää jos ei viitsi mitään tehdä sen eteen, että saisi miehen. Voi niihin bileisiin mennä ilman, että vetää perseet. Ihan sama milloin menet yökerhoon, niin siellä on aina enemmän miehiä kuin naisia. Etenkin loppuillasta kun lähes kaikki naiset ovat lähteneet, niin vähemmänkin viehättävät saavat todellakin huomiota.
"Mitä miehiä? 80% ovat naisia ja loput homoja tai varattuja. t. humanistinen ohikulkija"
- Ei liene mahdottomuus yrittää etsiä seuraa myös muista "tiedekunnista" kuin oman alan. Ja kyllä meitä sinkkuja miehiä, jotka emme ole myöskään homoja voi löytää ihan vaikka yliopiston käytävältä, tai vaikka lounastamasta Unicafessa... "
":DDDD Ei se varmasti MAHDOTTOMUUS ole mutta en kyllä myöskään tunne ketään joka näin olisi itselleen parin saanut. Mutta jatka toki hupaisien vinkkiesi jakamista."
Itse puollustuksekseni sanon, että pointtini oli lähinnä se, että potenttiaalisia sinkkumiehiä -en usko olevani ainoa- voi törmätä ja löytää muualtakin kuin vain netin syövereistä. Itse olen varmaan vielä tylsempi kun paitsi, että en ole (toistaiseksi) netin treffiipalvelimille kirjautunut saati, että olsin kokenut tarvetta liittyä Tinderiin, niin viihdyn melko huonosti baareissa tai yö-kerhoissa, vaikka toki olen niistäkin seuraa löytänyt ja tai saanut.
Mutta olenkin varmasti naivi, kun uskon, että seuraa tai kumppanin voi löytää melkeinpä mistä ja milloin vain. - Asiaa tietysti monimutkaistaa se, että ei jaksaisi loputtomasti pelata ja säätää vaan haluaisi löytää sen yhden (the) oikean.
Nettitreffipalvelimet ja tinder ovat tietysti siinä mielessä reiluja, että siellä voi avoimesti kertoa hakevansa seuraa ja parhaimmillaan jopa yrittää rajata hakua vaintietynlaisiin jumppaniehdokkaisiin. - kun taas ainakin itse saatan mennä baariin tai yö-kerhoon ihan vain pitääkseni hauskaa ja nauttiakseni illasta tai juodakseni vaikka lasillisen, enkä ajatuksella, että täältä nn. paikasta minun on löydettävä itselleni seuraa, ainakin yhdeksi illaksi ja/ tai yöksi, saati että metsästäsin niissä ensi-sijaisesti itselleni kumppania yhdeksi yöksi, saati loppuiäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mitä miehiä? 80% ovat naisia ja loput homoja tai varattuja. t. humanistinen ohikulkija"
- Ei liene mahdottomuus yrittää etsiä seuraa myös muista "tiedekunnista" kuin oman alan. Ja kyllä meitä sinkkuja miehiä, jotka emme ole myöskään homoja voi löytää ihan vaikka yliopiston käytävältä, tai vaikka lounastamasta Unicafessa...
Teoriassa kaunis idea, mutta käytännössä pystyyn kuollut. Ihmiset eivät muutenkaan enää hirveästi käy viimeisinä opiskeluvuosinaan ylipäätään oman alansa opiskelijakekkereissä, puhumattakaan, että esim. Helsingissä jostain keskustakampukselta lähtisi kyntämään vaikka Kumpulaan tai Viikkiin. Ja mistä heidän opiskelijabileistään edes saisi tietää? En minä ainakaan ole jonkun luman ainejärjestön postituslistalla tai fb-ryhmässä. Mikseivät miehet tule humanistien bileisiin? Siellähän niitä akkoja piisaisi.
Ja unicafen lounas... onko sinulla sitten jotain toimivia ja hyväksi havaittuja iskuvinkkejä?? Paitsi että on outoa tuppautua jonkun seurueen pöytään kun ravintolassa olisi muuallakin tilaa, niin on vielä oudompaa alkaa ehdottelemaan treffejä. Ja entäs jos ensimmäinen seurueesta on varattu? Siirrynkö seuraavaan ja seuraavaan? Siitä vasta epätoivoinen olo tulisi.
Trollaatko? Nuohan ovat aivan keksittyjä syitä. Tampereella ainakin on poikkitieteelliset bileet joka kuukausi keskustan yökerhossa, joten sinne tulee porukkaa kaikista tiedekunnista. Tinderistä tosiaan löytyy nykyään aika suuri osa sinkuista, joten sieltä vain selaamaan. Ainakin naisista joka toinen tuntuu olevan opiskelija tai korkeakoulusta valmistunut.
Opiskelijabileistä ilmoitetaan monessakin paikassa, joten googlettamalla selviää jos ei muuten. Voit myös ystävystyä niiden miespuolisten opiskelijoiden kanssa, jolloin voit tavata heidän kavereitaan.
No Helsingissä ei ole joka kuukausi poikkitieteellisiä bileitä. Ei edes joka kolmas. Voit vaikka googlettaa, jos et usko. Olen minäkin asunut pienemmässä kaupungissa, ja silloin tulikin käytyä noissa opiskelijabileissä missä oli porukkaa eri aloilta. Vaikka fuksithan siellä pääasiassa käyvät (itsekin olin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan kun kaikki eivät jaksa bilettää enää loppuvuosina ja iso osa miehistä hakee tinderissä vain seksiä. Etenkin Tampereella on todella kova kilpailu miehistä ja treffeillekin oli vaikea sovelluksen kautta päästä. Siis sellaisille treffeille, että mies olisi halunnut tutustua eikä etsinyt vain irtopanoa.
Ai mikä kilpailu miehistä? Minulla on 150 matchia ja noin 10 heistä on aloittanut keskustelun kanssani. Olen mielestäni ihan hyvännäköinen ja saan naisilta kohtalaisesti huomiota. Puhun aiheesta kuin aiheesta jos vain viestiä laittaa.
Ihan itseään saa syyttää jos ei viitsi mitään tehdä sen eteen, että saisi miehen. Voi niihin bileisiin mennä ilman, että vetää perseet. Ihan sama milloin menet yökerhoon, niin siellä on aina enemmän miehiä kuin naisia. Etenkin loppuillasta kun lähes kaikki naiset ovat lähteneet, niin vähemmänkin viehättävät saavat todellakin huomiota.
Minulla oli mätchejä n. 100, pari miestä aloitti keskustelun ja minä aloitin useille. Nolla treffiä, koin sovelluksen kohdallani tehottomaksi.
Ei lohduta se, että voisi saada jopa "vähemmänkin viehättävänä" naisena loppuyöstä joltain mieheltä aloitteen irtoseksiin kun etsii parisuhdetta. Ymmärrätkö: etsii parisuhdetta. Parisuhde ei ole yhden illan juttu.
Riippuu täysin tilanteesta. Jos netin kautta olette tutustuneet ja kirjoittelun lomassa alkaa tuntumaan, että ei enää kiinnosta, niin itse ainakin vähentäisin kirjoittelua ja antaisin naisen itse tajuta, että minua ei enää kiinnosta. Jos tuosta huolimatta pommittaisi tai ottaisin asian puheeksi, niin sanoisin, että hän ei vaikuta minun tyyppiseltäni ihmiseltä, vaikka aluksi keskustelu sujuikin hyvin.
Jos taas tavataan livenä nettikirjoittelun jälkeen, niin voi vain todeta, että kemiat eivät pelaa yhtä hyvin livenä kuin netin kautta, joten ei näe järkevänä jatkaa. Kiittää tapaamisesta ja poistua. Tämä siis olettaen, että ei oikeasti halua istua sitä tapaamista loppuun. Jos voi istua tapaamisen loppuun, niin kiittää seurasta ja hyvästelee. Jos toinen laittaa viestiä jälkeenpäin, niin toistaa ensimmäisessä kappaleessa mainitsemani.
Jos toinen tulee ihan seksuaalisesti kiinni ja tämä ihminen on entuudestaan tuttu, niin toistaa saman kuin edellisen kappaleen alussa. Eli sanoo, että ei tunne vetoa, joten turha jatkaa.
Jos tapaa tuntemattoman baarissa, niin voi sanoa, että menee katsomaan mihin kaverit menivät, lähtee kiertelemään, lähtee vessaan tms. lisää tuon jälkeen, että oli kiva tavata. Eli siten tavallaan hyvästelee toisen, jolloin tämän tulisi ymmärtää, että ei ole aikomus tulla enää takaisin.
Tanssilattialla voi sanoa, että on varattu. Olen huomannut, että moni nainen tekee tätä kun joku mies tulee heihin kiinni. Silti nämä naiset tuntuvat flirttailevan minulle joskus siihen malliin, että eivät oikeasti ole varattuja, vaan halusivat vain lähestyneen miehen pois, jotta voivat keskittyä minuun.
Jos toinen tulee kourimaan tai jotain muuta vastaavaa, niin voi ihan konkreettisesti sanoa, että älä tai sitten kokonaan poistua tilanteesta. Ääritapauksessa portsarit paikalle.