Tarvitaanko psykologeja? Onko psykologia hyödyllinen vai turha aine yliopistossa?

Psykologia on pseudotiede. Vaikka psykologisin menetelmin onkin mahdollista saada jonkinlaista todellisuutta kuvaavaa tietoa, niin esimerkiksi psykologisen hoidon tuloksellisuutta ei ole pystytty todistamaan.

Kokoomuksen äänestäjä

No jaa vastaus kuului: ja sitten päästit kissan ulos.

Psykologeja todella tarvitaan.

Itse olen Cum Laude-kokonaisuuden joskus lukenut huvikseni. Tuolla levelillä ei vielä pääse sanomaan, että siitä mitään "hyötyä" olisi, mutta kyllä minä näen esimerkiksi neuropsykologian olevan hyvin lähellä lääketieteellistä tutkimusta ja tilastollinen psykologia antaa erittäin arvokasta tietoa siihen mihin esimerkiksi nuoriso kaipaa apua ja tukea. Kliininen psykologia on puhdasta lääketiedettä, aivan samoja kriteerejä siinä käytetään, tosin diagnoosia psykologit eivät tietenkään voi antaa.

Ilmeisesti kognitiivinen psykologia tuottaa melko hyviä terapiatuloksia, kun taas freuilainen psykoterapia tuntuu olevan joku eliitin oma harrastus (voin olla väärässäkin).

Mielestäni on vähän turhaa lähteä vertailemaan alojen hyödyllisyyttä. Filosofia on minun mielestäni arvokasta, vaikka penniäkään en ole sillä koskaan ansainnut. Makkaraako olisi pitänyt syödä ja katsoa telkasta aivotonta viihdettä jotta olisin suomijun.ttien mielestä saanut vapaa-aikani käytettyä hyväksyttävällä tavalla? 

Saksassa on tehty tutkimuksia, että nimenomaan humanististen tieteiden ja "kovien" tieteiden yhdistelmä on se, jolla saadaan ihmiset uudistumaan työelämään nopeasti ja tehokkaasti. 

Saksassa ei ole harvinaista, että lääkäri harrastaa korkealla tasolla filosofiaa tai fyysikko on samaan aikaan konserttipianisti. Siksi siellä talous onkin voinut aika paljon paremmin kuin Suomessa, jossa on vain johonkin Lumia-aikaan jämähtäneitä kännykkäinsinöörejä bad englishin kanssa.  

Mihin kaikkialle psykologit työllistyy?

Heh, äidin mies on sitä mieltä että ei tarvita kun kaverille jutteleminen ajaa saman asian.

Haluaisinpa nähdä kun traumatisoitunut, psykoottinen, masentunut tai vaikka raiskattu "juttelee kaverille" ja se riittää sekä lisäksi se kaveri ottaa työkseen kuuntelijan roolin kerta toisensa jälkeen.

Kuulen jo miten kaveri sanoo masentuneelle "Ota itseäsi niskasta kiinni ja piristy."

Psykologia on hyödyllinen yliopistoaineena ja tutkimusalana. Siitä on käytännön hyötyä oman mielensä ja sosiaalisten suhteiden ymmärtämisessä. Hyöty ei rajoitu pelkästään terapiaan, vaan tutkittua tietoa voi hyödyntää melkein kuka vain kiinnostunut nykyään. Psykologian teoriat voivat auttaa jäsentämään kokemuksia ja havaintoja, vaikkeivät ne kerrokaan kaikkea eivätkä aina pidä paikkaansa.

Markkinoinnissa hyödynnetään psykologiaa ja rahaa voi taitava henkilö tehdä todella isoja summia, näin esimerkkinä kaupalliselta puolelta.

Myös johtamisessa ja kaikenlaisessa muussakin ihmisten kanssa työskentelyssä on hyötyä jos ymmärtää psykologisia ilmiöitä, vaikka ei olisikaan psykologi ammatiltaan.

On mielestäni varsin hyödyllistä osaamista.

Jagex kirjoitti:

Itse olen Cum Laude-kokonaisuuden joskus lukenut huvikseni. Tuolla levelillä ei vielä pääse sanomaan, että siitä mitään "hyötyä" olisi, mutta kyllä minä näen esimerkiksi neuropsykologian olevan hyvin lähellä lääketieteellistä tutkimusta ja tilastollinen psykologia antaa erittäin arvokasta tietoa siihen mihin esimerkiksi nuoriso kaipaa apua ja tukea. Kliininen psykologia on puhdasta lääketiedettä, aivan samoja kriteerejä siinä käytetään, tosin diagnoosia psykologit eivät tietenkään voi antaa.

Ilmeisesti kognitiivinen psykologia tuottaa melko hyviä terapiatuloksia, kun taas freuilainen psykoterapia tuntuu olevan joku eliitin oma harrastus (voin olla väärässäkin).

Mielestäni on vähän turhaa lähteä vertailemaan alojen hyödyllisyyttä. Filosofia on minun mielestäni arvokasta, vaikka penniäkään en ole sillä koskaan ansainnut. Makkaraako olisi pitänyt syödä ja katsoa telkasta aivotonta viihdettä jotta olisin suomijun.ttien mielestä saanut vapaa-aikani käytettyä hyväksyttävällä tavalla? 

Saksassa on tehty tutkimuksia, että nimenomaan humanististen tieteiden ja "kovien" tieteiden yhdistelmä on se, jolla saadaan ihmiset uudistumaan työelämään nopeasti ja tehokkaasti. 

Saksassa ei ole harvinaista, että lääkäri harrastaa korkealla tasolla filosofiaa tai fyysikko on samaan aikaan konserttipianisti. Siksi siellä talous onkin voinut aika paljon paremmin kuin Suomessa, jossa on vain johonkin Lumia-aikaan jämähtäneitä kännykkäinsinöörejä bad englishin kanssa.  

Tuossa nyt menee sekaisin asiat; se mistä harrastuksesta tykkää on eri asia kuin se ansaitseeko se statusta yliopistossa tai muussa koulussa.

Siis Saksassa talous voi hyvin, koska siellä jo vauvasta asti hemmottelua saaneen luokan aikuiset harrastavat filosofiaa ja pianonsoittoa? Mielenkiintoista. Toki sillä lääkärin rahalla voi ehkä ostaa monenlaista opetusta ja vaikka diplomimyllyjen todistuksia, mutta monesta muusikosta ei ole lääkäristä ja vielä harvemmasta lääkäristä kuuluisaksi muusikoksi. 

Suomalaisten englannin kielen taito on parempaa kuin sen tarvitsisi olla; liiankin hyvää jatkuvasta anglismien käyttämisestä päätellen. 

Vierailija kirjoitti:

Joopa joo ja lehmät lentää. Jos oikeasti opiskelisit psykologiaa niin tajuaisit miksi ihmisen mielen toiminnan tutkimusta tarvitaan. Ei lääkärikään kysele, tarvitaanko lääketiedettä, jos joku vaikka syöpäpotilas kyseenalaistaa hoidon tuloksellisuuden.

Lääketiede on oikeata tiedettä. Psykologia ei ole.

Lääketiede kestää vertaisarvinoinnin ja lumetestit mutta psykologia ei kestä.

Vierailija kirjoitti:

Psykologia on pseudotiede. Vaikka psykologisin menetelmin onkin mahdollista saada jonkinlaista todellisuutta kuvaavaa tietoa, niin esimerkiksi psykologisen hoidon tuloksellisuutta ei ole pystytty todistamaan.

Kokoomuksen äänestäjä

TÄMÄ!

Kaikki mun tuntemat psykologit on itse päästänsä sekaisin, joten ei kannata opiskella sellaista hömppää.

Vierailija kirjoitti:

Markkinoinnissa hyödynnetään psykologiaa ja rahaa voi taitava henkilö tehdä todella isoja summia, näin esimerkkinä kaupalliselta puolelta.

Myös johtamisessa ja kaikenlaisessa muussakin ihmisten kanssa työskentelyssä on hyötyä jos ymmärtää psykologisia ilmiöitä, vaikka ei olisikaan psykologi ammatiltaan.

On mielestäni varsin hyödyllistä osaamista.

Totta!

Ja kuluttajan näkökulmasta on juuri samasta syystä varsin hyödyllistä osaamista se, että tunnistaa ja ymmärtää markkinoinnissa käytetyt manipulointikeinot ja osaa suhtautua niihin kriittisesti.

Pääsykokeissa on nykyisin älykkyystestit ja neuropsykologia vahvasti edustettuna. Soveltuvuuskokeet ovat luotettavia esim työyhteisöön hakiessa, mutta opinnoista voi valmistus varsin moneksi. Opintojen jälkeen jokainen löytänee kyllä oman oksan. Motivaatiota psykan hakijoista varmaan ainakin löytyy, sillä noin 5 % pääsee sisään. Ohjaus- ja neuvonta-alalle on nykyisin paljon myös muita opintopolkuja ja ammatteja. Rasittavinta psykologin ammatissa on se, että ihmiset niin haluaisivat oikotien onneen ja salamaratkaisuja. Ei elämä mene niin. Psykologin koulutus valmistaa tutkijaksi, kehittäjäksi ja suunnittelijaksi. Käytännön duunit opitaan kentällä.