Lue keskustelun säännöt.
Jos kirjoittaisit kirjan, mikä olisi sen aihe ja opetus?
makethejp
08.12.2016 |
1. aihe (teema)
2. opetus (elämästä ja ihmisistä)
Jos itse kirjoittaisin kirjan, niin ehkä siinä karsitaisiin pois kaikki maallinen mammona ja jätettäisiin se omaan arvoonsa, inhimillisyys (ihmiset, elämä tässä ja nyt, ja entisen elämän heijastumat), tunteet, ajatukset, eri taustat (ja muut erot ja yhdistävät tekijät - tarkka henkilöiden kuvaus ja heidän suhteidensa ja kehittymistarina), mielenkiintoinen miljöö, mielenkiintoinen sosiaalinen/psykologinen miljöö sekä yhteinen päämäärä (teemana selviytyminen, taisteleminen elämän puolesta, opettava, yhdistävä), tietämättömyys/arvaamattomuus. Jokin selvitymistarina. Lukija pääsisi eroon kielteisistä tunteista seuratessaan henkilöiden kärsimystä. Lukija samaistuisi teoksen hahmoihin ja oppisi näin tärkeitä asioita itsestään. Suhteellisuudentaju, somen aiheuttama kapeakatseisuus, kokemusperäisentiedon puute (esim ymmärrys kärsimyksestä), ennakkoluulot – nämä asiat keskiössä.
Kommentit (28)
”Minun kirjassani ei tule olemaan mitään perinteistä ‘alku, keskiosa ja loppu’ -rakennetta,
vaan sellainen rikkonainen. Mutta ei perinteisessä mielessä rikkonainen. Siinä myöskään
ei ole onnellista loppua. Henkilöhahmot eivät kasva ihmisinä, eivätkä opi latteita elämän
tosiasioita tarinan edetessä. Sitä ei voi laittaa mihinkään yhteen genreen. Siinä ei ole
yhtä päähenkilöä. Se ei ole metafiktio, muttei myöskään piilottele rakenteitaan.
Siinä ei ole mitään naiivia opetusta ja sitä ei voi kuvata oikein mitenkään.”
– Kyösti Pöysti –
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kirjassa oltava aina opetus? Entä onnellinen loppu? Eikö se ole vähän lapsellinen vaatimus? Tuon takia en ole kirjoittanut vielä kirjaa. Se ei tule olemaan onnellinen eikä opettavainen.
Vierailija kirjoitti:
makethejp kirjoitti:
makethejp kirjoitti:
No perkele. Tulisiko kirjoittaa sellainen kirja, jonka keskiössä maa, jossa ei kannusteta luovuuteen, pelätään epäonnistumista, haukutaan, solvataan kun teet virheen. Voi saatanan saatana.
Alapeukku - joku omakohtainen kokemus jostakin aasain eliittikoulusta vai?
Alapeukku kiroilusta, se on moukkamaista käytöstä. Itsehän kysyit.
Siinä olet oikeassa. Kiroilu on myös tunnetta ja rehellisyyttä.
makethejp kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
makethejp kirjoitti:
makethejp kirjoitti:
No perkele. Tulisiko kirjoittaa sellainen kirja, jonka keskiössä maa, jossa ei kannusteta luovuuteen, pelätään epäonnistumista, haukutaan, solvataan kun teet virheen. Voi saatanan saatana.
Alapeukku - joku omakohtainen kokemus jostakin aasain eliittikoulusta vai?
Alapeukku kiroilusta, se on moukkamaista käytöstä. Itsehän kysyit.
Siinä olet oikeassa. Kiroilu on myös tunnetta ja rehellisyyttä.
Mutta tuossa eräässä viestissä kiroilulla on iitseasiassa ihan olennainen osa: sen tarkoitus on muistuttaa sellaisesta eräänlaisesta painostavasta ilmapiiristä ja kovasta kurista mikä täällä ehkä vallitsee, mikä luo pelkoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tää nyt on aika random mutta todella henkilökohtainen ja tärkeä asia minulle.
Kirjoittaisin lyhyen kirjan mikä sisältäisi opetuksen että älä aloita Breakdance-tanssilajia ikinä. Harrastin siis tuota mutta sen aiheuttamista riskeistä en tiennyt hiuksiin ja nyt saan kärsiä lopun elämääni varmaan ilman parisuhteita kun kaljuunnuin sen takia. Kirjaa nyt ei kukaan ostaisi mutta jos olisin sen itse innokkaana teininä kun aloitin lajin lukenut, olisin ollut siitä ikuisesti kiitollinen. Pakko oli kirjoittaa tämä kun pitää tätä masennusta ja vihaa jonnekkin purkaa. :(
Ääriajattelua koskevat kysymykset näinä aikoina?
Alapeukku kiroilusta, se on moukkamaista käytöstä. Itsehän kysyit.