Te muut rumat, miten jaksatte?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itse olen ruma nuori mies. Masentavaa tässä on tietty se etten ole koskaan seurustellut enkä varmaan koskaan tulekaan. Yritän kuitenkin sinnitellä menemällä hiustensiirtoon mutta jos tämä ei jostain syystä onnistukkaan niin teen varmaan sitten itsemurhan viimein. En vain pystyisi hyväksymään kohtaloani. Eli kysymykseesi vastaus että miten jaksan on vähän kaksipiippuinen.

Itsekin olen ruma mies, mutta mulla on hiukset. En minäkään naista ole saanut kovasta yrityksestä huolimatta. Onhan tämä kurjaa, mutta onneksi elämässä on muutakin

Kuule: sanonnan mukaan naiset rakastuvat korvillaan eli miehen ominaisuuksista puhuttaessa keskustelutaito on paljon tärkeämpi asia kuin ulkonäkö. Osoita naiselle olevasi ihan oikeasti olevasi kiinnostunut hänen mielipiteistään ja ajatuksistaan. Suurin moka, minkä suomimies tekee naisten kanssa on se, että aletaan kärttämään piparia ennen kuin ollaan edes tervehditty. Itsensä esitteleminen ja toisesta kiinnostuminen muunakin kuin kävelevänä piparina saa naiset ihastumaan ja rakastumaankin.

Ei saa ihastumaan eikä rakastumaan vaan pitämään korkeintaan kaverina. Tämä on tullut koettua hyvin monta kertaa. Piparia en ole kärttänyt missään vaiheessa. Joko teen aloitteen ja saan kaverikorttia tai sitten en tee ja mitään ei tapahdu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itse olen ruma nuori mies. Masentavaa tässä on tietty se etten ole koskaan seurustellut enkä varmaan koskaan tulekaan. Yritän kuitenkin sinnitellä menemällä hiustensiirtoon mutta jos tämä ei jostain syystä onnistukkaan niin teen varmaan sitten itsemurhan viimein. En vain pystyisi hyväksymään kohtaloani. Eli kysymykseesi vastaus että miten jaksan on vähän kaksipiippuinen.

Itsekin olen ruma mies, mutta mulla on hiukset. En minäkään naista ole saanut kovasta yrityksestä huolimatta. Onhan tämä kurjaa, mutta onneksi elämässä on muutakin

Kuule: sanonnan mukaan naiset rakastuvat korvillaan eli miehen ominaisuuksista puhuttaessa keskustelutaito on paljon tärkeämpi asia kuin ulkonäkö. Osoita naiselle olevasi ihan oikeasti olevasi kiinnostunut hänen mielipiteistään ja ajatuksistaan. Suurin moka, minkä suomimies tekee naisten kanssa on se, että aletaan kärttämään piparia ennen kuin ollaan edes tervehditty. Itsensä esitteleminen ja toisesta kiinnostuminen muunakin kuin kävelevänä piparina saa naiset ihastumaan ja rakastumaankin.

Naiset ovat ihan yhtä ulkonäkökeskeisiä miesvalinnoissaan missä miehetkin.

Päivittäinhän se ahdistaa ja sen päälle alkaa itkettämään kun lukee näitä ketjuja, joissa luullaan että rumimmillakin naisilla olisi mahdollisuus saada mies :(

Olen ikisinkku ja miehet inhoavat minua ensinäkemältä. Ja joo, olen tehnyt aloitteita ja itseäni reilusti vanhemmille, ns. peräkammarinpojille mutta "kuulemma eivät olleet ihastuneita". Syynhän tiedän liiankin hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itse olen ruma nuori mies. Masentavaa tässä on tietty se etten ole koskaan seurustellut enkä varmaan koskaan tulekaan. Yritän kuitenkin sinnitellä menemällä hiustensiirtoon mutta jos tämä ei jostain syystä onnistukkaan niin teen varmaan sitten itsemurhan viimein. En vain pystyisi hyväksymään kohtaloani. Eli kysymykseesi vastaus että miten jaksan on vähän kaksipiippuinen.

Itsekin olen ruma mies, mutta mulla on hiukset. En minäkään naista ole saanut kovasta yrityksestä huolimatta. Onhan tämä kurjaa, mutta onneksi elämässä on muutakin

Kuule: sanonnan mukaan naiset rakastuvat korvillaan eli miehen ominaisuuksista puhuttaessa keskustelutaito on paljon tärkeämpi asia kuin ulkonäkö. Osoita naiselle olevasi ihan oikeasti olevasi kiinnostunut hänen mielipiteistään ja ajatuksistaan. Suurin moka, minkä suomimies tekee naisten kanssa on se, että aletaan kärttämään piparia ennen kuin ollaan edes tervehditty. Itsensä esitteleminen ja toisesta kiinnostuminen muunakin kuin kävelevänä piparina saa naiset ihastumaan ja rakastumaankin.

Noh tuo sanonta on potaskaa. Ei ainakaan koske nuorempia naisia.

Luonteessa se vika on eikä ulkonäössä. Ihan oikeasti. On niin helppo sanoa itsestään että on ruma eikä kelpaa sen takia. Olen itsekin syyllistynyt siihen että olen valittanut kuinka ruma olen enkä sen takia saa miestä. Oikeasti olin vaan huono itsetuntoinen. En ole mikään missi ja minua on jopa sanottu rumaksi! Mutta olen alkanut enemmän ottamaan kontaktia miehiin ja näyttänyt hyviä luonteenpiirteitäni. Huumorintajuisuus, keskustelutaito, empaattisuus, ystävällisyys, toisen huomioon ottaminen jne... sellaiset piirteet ihmisessä vetää puoleensa! Ja nyt tapailen ihanaa miestä koska tein itse aloitteen :) ja hän nauttii seurastani.

Silloin kun valitun rumuuttani en tehnyt mitään sen eteen että saisin miehen. Haukuin vain itseäni ja olin ihan säälittävä. Ei kukaan halua sellaista. Hymyä huuleen :)

Kävin kerran netissä tapaamani miehen kanssa treffeillä ja kun ekaa kertaa nähtiin mietin heti että "todella pahan näköinen". Minua lyhyempi, iso nenä, oudot kasvon piirteet.. hän oli itsevarma, kohtelias ja hauska. Ihastuin parin tapaamisen jälkeen mutta hän ei valitettavasti minuun. Luonteella on paljon enemmän merkitystä kuun ulkonäöllä ainakin jos olette aikuisia.

Vierailija kirjoitti:

Luonteessa se vika on eikä ulkonäössä. Ihan oikeasti. On niin helppo sanoa itsestään että on ruma eikä kelpaa sen takia. Olen itsekin syyllistynyt siihen että olen valittanut kuinka ruma olen enkä sen takia saa miestä. Oikeasti olin vaan huono itsetuntoinen. En ole mikään missi ja minua on jopa sanottu rumaksi! Mutta olen alkanut enemmän ottamaan kontaktia miehiin ja näyttänyt hyviä luonteenpiirteitäni. Huumorintajuisuus, keskustelutaito, empaattisuus, ystävällisyys, toisen huomioon ottaminen jne... sellaiset piirteet ihmisessä vetää puoleensa! Ja nyt tapailen ihanaa miestä koska tein itse aloitteen :) ja hän nauttii seurastani.

Silloin kun valitun rumuuttani en tehnyt mitään sen eteen että saisin miehen. Haukuin vain itseäni ja olin ihan säälittävä. Ei kukaan halua sellaista. Hymyä huuleen :)

Kävin kerran netissä tapaamani miehen kanssa treffeillä ja kun ekaa kertaa nähtiin mietin heti että "todella pahan näköinen". Minua lyhyempi, iso nenä, oudot kasvon piirteet.. hän oli itsevarma, kohtelias ja hauska. Ihastuin parin tapaamisen jälkeen mutta hän ei valitettavasti minuun. Luonteella on paljon enemmän merkitystä kuun ulkonäöllä ainakin jos olette aikuisia.

Heh. Hän ei ihastunut sinuun, koska et ole nätti. Kauan olet tapaillut tuota ihanaa miestä?

Vierailija kirjoitti:

Luonteessa se vika on eikä ulkonäössä. Ihan oikeasti. On niin helppo sanoa itsestään että on ruma eikä kelpaa sen takia. Olen itsekin syyllistynyt siihen että olen valittanut kuinka ruma olen enkä sen takia saa miestä. Oikeasti olin vaan huono itsetuntoinen. En ole mikään missi ja minua on jopa sanottu rumaksi! Mutta olen alkanut enemmän ottamaan kontaktia miehiin ja näyttänyt hyviä luonteenpiirteitäni. Huumorintajuisuus, keskustelutaito, empaattisuus, ystävällisyys, toisen huomioon ottaminen jne... sellaiset piirteet ihmisessä vetää puoleensa! Ja nyt tapailen ihanaa miestä koska tein itse aloitteen :) ja hän nauttii seurastani.

Silloin kun valitun rumuuttani en tehnyt mitään sen eteen että saisin miehen. Haukuin vain itseäni ja olin ihan säälittävä. Ei kukaan halua sellaista. Hymyä huuleen :)

Kävin kerran netissä tapaamani miehen kanssa treffeillä ja kun ekaa kertaa nähtiin mietin heti että "todella pahan näköinen". Minua lyhyempi, iso nenä, oudot kasvon piirteet.. hän oli itsevarma, kohtelias ja hauska. Ihastuin parin tapaamisen jälkeen mutta hän ei valitettavasti minuun. Luonteella on paljon enemmän merkitystä kuun ulkonäöllä ainakin jos olette aikuisia.

Eikö silloinkaan jos jokainen mies jonka kanssa nainen on ollut tekemisissä on haukkunut naista rumaksi? Kattaa teini-iästä alkaen naisen kokemukset vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ja naisen kanssa ei ole kehdattu näyttäytyä edes julkisesti.

On suht naurettavaa vetää syyksi huono itsetunto kun aidosti rumana tietää kyllä mistä asia kiikastaa. Minä olen rumuudestani huolimatta hyvä ystävä, loistava työssäni ja nautin elämästäni noin pääpiirteittäin. Mutta olen ruma ja sellaisena pysyn, laittautumisesta huolimatta, koska kasvonpiirteeni ovat epämiellyttävät. Olen jo hyväksynyt sen etten tule seurustelemaan, mutta en vatvo sitä enää aktiivisesti vaan asia muistii ajoittain mieleeni mm. näiden ketjujen johdosta. 

Jaksan hyvin. Olen 7-vuotiaasta asti saanut kuulla olevani ruma ja hyväksyin faktan aika nopeasti. Tajusin jo alussa, että kaikki ei voi saada kaikkea, vaan toisilla on elämässä enemmän esteitä, kuin toisilla: joku on pyörätuolissa, joku on sokea, joku on jälkeenjäänyt, minä olen ruma. Mutta, hei, joku on noita kaikkia, minun tilanteen voisi olla huonompikin!

Oli oikeastaan hyvä että jo noin pienenä sain puutteeni tietoon, niin siihen oli helpompi kasvaa. Tietysti vaikeitakin hetkiä on ollut ja paljon: ruma tyttö on alinta saastaa koulumaailmassa ja sen olen kyllä saanut tuntea nahoissani.Ystäviä minulla onneksi on muutama, samat ihanat tytöt, jotka ovat ala-asteelta asti jaksaneet katsoa naamaani :D olen iloinen, että he ovat onnistuneet näkemään minussa muutakin, kuin ulkokuoren.

Ihan ala-asteelta olen rakentanut elämäni sen varaan, että perhettä en tule saamaan. Vauvakuumetta en ole onneksi koskaan potenut, enkä ihastunut keneenkään; miksi tuntea jotain sellaista, mikä on täysin tavoittamattomissa?

Vierailija kirjoitti:

Päivästä toiseen, kun tiedätte mitä muut ajattelevat ulkonäöstänne? Tämä keskustelu on niille, jotka ovat oikeasti rumia. Te joilla on mies, niin voitte painua kuuseen. Ette ole rumia.

Minä  olen ruma, mutta mulla on silti mies. En ole enää vuosiin miettinyt mitä muut minusta ajattelevat. Se ei liikuta mua tippaakaan enkä käytä aikaani tai  energiaani toisten ajatusten pohtimiseen.

Suosittelen että teet  samoin ja lakkaat kuuluttamasta ns. rumuuttasi. Sillä voi saada sääliä mutta ei se  auta mitään eikä vie sinua eteenpäin. Oma napa ei  aina ole se kaunein napa vaikka se omaa  silmää lähinnä onkin.Sinulla on taatusti taitoja ja kykyjä joilla pärjäät maailmassa. Kaikkeen ei tarvita sitä ulkonäköä.

Minä  olen ruma mutten tarjoa sinulle sääliä. Tarjoan sinulle ratkaisua. Joko pohdit sitä ja teet jotain tai jäät paikoillesi rypemään. Oma valintasi.

Vierailija kirjoitti:

Luonteessa se vika on eikä ulkonäössä. Ihan oikeasti. On niin helppo sanoa itsestään että on ruma eikä kelpaa sen takia. Olen itsekin syyllistynyt siihen että olen valittanut kuinka ruma olen enkä sen takia saa miestä. Oikeasti olin vaan huono itsetuntoinen. En ole mikään missi ja minua on jopa sanottu rumaksi! Mutta olen alkanut enemmän ottamaan kontaktia miehiin ja näyttänyt hyviä luonteenpiirteitäni. Huumorintajuisuus, keskustelutaito, empaattisuus, ystävällisyys, toisen huomioon ottaminen jne... sellaiset piirteet ihmisessä vetää puoleensa! Ja nyt tapailen ihanaa miestä koska tein itse aloitteen :) ja hän nauttii seurastani.

Silloin kun valitun rumuuttani en tehnyt mitään sen eteen että saisin miehen. Haukuin vain itseäni ja olin ihan säälittävä. Ei kukaan halua sellaista. Hymyä huuleen :)

Kävin kerran netissä tapaamani miehen kanssa treffeillä ja kun ekaa kertaa nähtiin mietin heti että "todella pahan näköinen". Minua lyhyempi, iso nenä, oudot kasvon piirteet.. hän oli itsevarma, kohtelias ja hauska. Ihastuin parin tapaamisen jälkeen mutta hän ei valitettavasti minuun. Luonteella on paljon enemmän merkitystä kuun ulkonäöllä ainakin jos olette aikuisia.

Jos ajattelit heti hänen ulkonäköään tekee se sinusta pinnallisen ja siksi tuossa väitteessäsi ei ole mitään perää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonteessa se vika on eikä ulkonäössä. Ihan oikeasti. On niin helppo sanoa itsestään että on ruma eikä kelpaa sen takia. Olen itsekin syyllistynyt siihen että olen valittanut kuinka ruma olen enkä sen takia saa miestä. Oikeasti olin vaan huono itsetuntoinen. En ole mikään missi ja minua on jopa sanottu rumaksi! Mutta olen alkanut enemmän ottamaan kontaktia miehiin ja näyttänyt hyviä luonteenpiirteitäni. Huumorintajuisuus, keskustelutaito, empaattisuus, ystävällisyys, toisen huomioon ottaminen jne... sellaiset piirteet ihmisessä vetää puoleensa! Ja nyt tapailen ihanaa miestä koska tein itse aloitteen :) ja hän nauttii seurastani.

Silloin kun valitun rumuuttani en tehnyt mitään sen eteen että saisin miehen. Haukuin vain itseäni ja olin ihan säälittävä. Ei kukaan halua sellaista. Hymyä huuleen :)

Kävin kerran netissä tapaamani miehen kanssa treffeillä ja kun ekaa kertaa nähtiin mietin heti että "todella pahan näköinen". Minua lyhyempi, iso nenä, oudot kasvon piirteet.. hän oli itsevarma, kohtelias ja hauska. Ihastuin parin tapaamisen jälkeen mutta hän ei valitettavasti minuun. Luonteella on paljon enemmän merkitystä kuun ulkonäöllä ainakin jos olette aikuisia.

Eikö silloinkaan jos jokainen mies jonka kanssa nainen on ollut tekemisissä on haukkunut naista rumaksi? Kattaa teini-iästä alkaen naisen kokemukset vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ja naisen kanssa ei ole kehdattu näyttäytyä edes julkisesti.

On suht naurettavaa vetää syyksi huono itsetunto kun aidosti rumana tietää kyllä mistä asia kiikastaa. Minä olen rumuudestani huolimatta hyvä ystävä, loistava työssäni ja nautin elämästäni noin pääpiirteittäin. Mutta olen ruma ja sellaisena pysyn, laittautumisesta huolimatta, koska kasvonpiirteeni ovat epämiellyttävät. Olen jo hyväksynyt sen etten tule seurustelemaan, mutta en vatvo sitä enää aktiivisesti vaan asia muistii ajoittain mieleeni mm. näiden ketjujen johdosta. 

Kerro minulle miten teet sen ettet välitä siitä miten muut pariutuvat, harrastavat seksiä jne. 

T: Katkeroitunut rumilus. Edes nuo lyhyet miehet eivät vastanneet minulle. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonteessa se vika on eikä ulkonäössä. Ihan oikeasti. On niin helppo sanoa itsestään että on ruma eikä kelpaa sen takia. Olen itsekin syyllistynyt siihen että olen valittanut kuinka ruma olen enkä sen takia saa miestä. Oikeasti olin vaan huono itsetuntoinen. En ole mikään missi ja minua on jopa sanottu rumaksi! Mutta olen alkanut enemmän ottamaan kontaktia miehiin ja näyttänyt hyviä luonteenpiirteitäni. Huumorintajuisuus, keskustelutaito, empaattisuus, ystävällisyys, toisen huomioon ottaminen jne... sellaiset piirteet ihmisessä vetää puoleensa! Ja nyt tapailen ihanaa miestä koska tein itse aloitteen :) ja hän nauttii seurastani.

Silloin kun valitun rumuuttani en tehnyt mitään sen eteen että saisin miehen. Haukuin vain itseäni ja olin ihan säälittävä. Ei kukaan halua sellaista. Hymyä huuleen :)

Kävin kerran netissä tapaamani miehen kanssa treffeillä ja kun ekaa kertaa nähtiin mietin heti että "todella pahan näköinen". Minua lyhyempi, iso nenä, oudot kasvon piirteet.. hän oli itsevarma, kohtelias ja hauska. Ihastuin parin tapaamisen jälkeen mutta hän ei valitettavasti minuun. Luonteella on paljon enemmän merkitystä kuun ulkonäöllä ainakin jos olette aikuisia.

Eikö silloinkaan jos jokainen mies jonka kanssa nainen on ollut tekemisissä on haukkunut naista rumaksi? Kattaa teini-iästä alkaen naisen kokemukset vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ja naisen kanssa ei ole kehdattu näyttäytyä edes julkisesti.

On suht naurettavaa vetää syyksi huono itsetunto kun aidosti rumana tietää kyllä mistä asia kiikastaa. Minä olen rumuudestani huolimatta hyvä ystävä, loistava työssäni ja nautin elämästäni noin pääpiirteittäin. Mutta olen ruma ja sellaisena pysyn, laittautumisesta huolimatta, koska kasvonpiirteeni ovat epämiellyttävät. Olen jo hyväksynyt sen etten tule seurustelemaan, mutta en vatvo sitä enää aktiivisesti vaan asia muistii ajoittain mieleeni mm. näiden ketjujen johdosta. 

Kerro minulle miten teet sen ettet välitä siitä miten muut pariutuvat, harrastavat seksiä jne. 

T: Katkeroitunut rumilus. Edes nuo lyhyet miehet eivät vastanneet minulle. :D

En kykene edes haaveilemaan miehistä, koska haavekuvissani en pysty näkemään kenenkään haluavan olla kanssani millään tasolla. Viimeksi ihastuin reilut viisi vuotta sitten, joka sekin onneksi loppui lyhyeen kun muistin taas että en ole aiemminkaan kelvannut kellekään.

Ystävien parisuhteet kirpaisevat, mutta sekin yleensä alkuvaiheissa kun en vielä tavannut ystävien. Mutta niissäkin se kateellisuus alkaa lieventyä kun huomaan miten kylmäkiskoisesti jopa ystäväni miehet suhtautuvat minuun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että kukaa on ruma, kunhan vaan osaa pitää huolta ulkonäöstään.

Voi kyllä on. Esim. ruma naama tai lyhyys miehellä ovat sellaisia mihin ei itsestään huolta pitämällä voi vaikuttaa.

Höpsis. Ei se ole pituudesta kiinni vaikka taalla niin yritetaan uskotella. Monet lyhyet miehet ovat erittäin viehättäviä. Itsellänikin on ollut useita huomattavasti lyhyempiä miehiä. Ei ollut mikään haittatekijä. Eikä näillä miehillä muutenkaan ollut puutetta naisista, vaan pikemminkin niitä riitti joka sormelle.

Kyllä kyse on ennen kaikkea karismasta.

En usko, että tänne kirjoittelevat ovat oikeasti rumia. En ole ikinä tavannut yhtään oikeasti rumaa ihmistä.

Vierailija kirjoitti:

En usko, että tänne kirjoittelevat ovat oikeasti rumia. En ole ikinä tavannut yhtään oikeasti rumaa ihmistä.

Olet kulkenut sitten laput silmillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itse olen ruma nuori mies. Masentavaa tässä on tietty se etten ole koskaan seurustellut enkä varmaan koskaan tulekaan. Yritän kuitenkin sinnitellä menemällä hiustensiirtoon mutta jos tämä ei jostain syystä onnistukkaan niin teen varmaan sitten itsemurhan viimein. En vain pystyisi hyväksymään kohtaloani. Eli kysymykseesi vastaus että miten jaksan on vähän kaksipiippuinen.

Itsekin olen ruma mies, mutta mulla on hiukset. En minäkään naista ole saanut kovasta yrityksestä huolimatta. Onhan tämä kurjaa, mutta onneksi elämässä on muutakin

Kuule: sanonnan mukaan naiset rakastuvat korvillaan eli miehen ominaisuuksista puhuttaessa keskustelutaito on paljon tärkeämpi asia kuin ulkonäkö. Osoita naiselle olevasi ihan oikeasti olevasi kiinnostunut hänen mielipiteistään ja ajatuksistaan. Suurin moka, minkä suomimies tekee naisten kanssa on se, että aletaan kärttämään piparia ennen kuin ollaan edes tervehditty. Itsensä esitteleminen ja toisesta kiinnostuminen muunakin kuin kävelevänä piparina saa naiset ihastumaan ja rakastumaankin.

Ei saa ihastumaan eikä rakastumaan vaan pitämään korkeintaan kaverina. Tämä on tullut koettua hyvin monta kertaa. Piparia en ole kärttänyt missään vaiheessa. Joko teen aloitteen ja saan kaverikorttia tai sitten en tee ja mitään ei tapahdu

Mieleesi ei ole tullut että monet naiset tekevät hyvin hienovaraisia aloitteita? Jos laitat vaikka taulun seinään niin kaikki naiset eivät ole niin rohkeita että tarjoutuisivat hieromaan työmiehen särkeviä hartioita. Jo pelkkä selkään taputtaminenkin on ujoille naisille iso askel.

Toisaalta kannattaako edes pyrkiä niiden ulospäinsuuntautuneiden seuraan? Monesti juuri ujo nainen voi olla hitaasti syttyvä mutta roihu palaa pitkään sytyttyään. Minua ei ainakaan nappaa minkäänlainen yhdenyönjuttu. Kerran yksi kiva mies tuli auttamaan minua juuri poransa kanssa muttei ollut minusta näköjään kiinnostunut kun kiitti syömisen jälkeen ruoasta ja lähti kai kotiinsa. Olin toivonut, että olisimme katsoneet ruoan jälkeen leffaa jne. En tiedä olinko se minä vaiko ruoka joka karkoitti miehen.

Tunnustan myös pitäväni kaljuja miehiä seksikkäinä. Jos hiukset lähtevät päästä niin on parempi ajella ne kokonaan lyhyeksi eikä yrittää peitellä kaljuja kohtia pitemmillä hiuksilla.

Kauneus/komeus on katsojan silmässä. Kyse on karismasta. Vaikka et näyttäisi siltä, mitä yleisen käsityksen mukaan pidetää kauniina/komeana, voit luoda oman tyylisi. Ajattele vaikkapa Marilyn Mansonia tai Apulannan Tonia. Kummatkaan eivät ehkä ole komeita perinteisessä mielessä, mutta kyllä he naisia viehättävät. He ovat kääntäneet erikoiset piirteensä efujseen ja luoneet itse oman tyylinsä. Tai ajatelkaa laihoja popparipoikia -ennen heitä muodissa olivat lihaksikkaat urheilijapojat ja yhtäkkiä nämä pienet ja laihat pojat tuntuivatkin tosi kuumilta. Esimerkkejä on miljoonia. Kuten joku sanoi, että jos et voi peittää jotain, korosta sitä. Korosta pieniä tissejäsi, pituuttasi, kaljuuttasi, erikoisuuttasi, älä piiloudu ja häpeä. Myy erikoisuutesi muille. Kun pidät itsestäsi, muutkin alkavat pitää sinusta.

Vierailija kirjoitti:

Kauneus/komeus on katsojan silmässä. Kyse on karismasta. Vaikka et näyttäisi siltä, mitä yleisen käsityksen mukaan pidetää kauniina/komeana, voit luoda oman tyylisi. Ajattele vaikkapa Marilyn Mansonia tai Apulannan Tonia. Kummatkaan eivät ehkä ole komeita perinteisessä mielessä, mutta kyllä he naisia viehättävät. He ovat kääntäneet erikoiset piirteensä efujseen ja luoneet itse oman tyylinsä. Tai ajatelkaa laihoja popparipoikia -ennen heitä muodissa olivat lihaksikkaat urheilijapojat ja yhtäkkiä nämä pienet ja laihat pojat tuntuivatkin tosi kuumilta. Esimerkkejä on miljoonia. Kuten joku sanoi, että jos et voi peittää jotain, korosta sitä. Korosta pieniä tissejäsi, pituuttasi, kaljuuttasi, erikoisuuttasi, älä piiloudu ja häpeä. Myy erikoisuutesi muille. Kun pidät itsestäsi, muutkin alkavat pitää sinusta.

Minun pitäisi korostaa epäsymmetrisiä kasvojani?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauneus/komeus on katsojan silmässä. Kyse on karismasta. Vaikka et näyttäisi siltä, mitä yleisen käsityksen mukaan pidetää kauniina/komeana, voit luoda oman tyylisi. Ajattele vaikkapa Marilyn Mansonia tai Apulannan Tonia. Kummatkaan eivät ehkä ole komeita perinteisessä mielessä, mutta kyllä he naisia viehättävät. He ovat kääntäneet erikoiset piirteensä efujseen ja luoneet itse oman tyylinsä. Tai ajatelkaa laihoja popparipoikia -ennen heitä muodissa olivat lihaksikkaat urheilijapojat ja yhtäkkiä nämä pienet ja laihat pojat tuntuivatkin tosi kuumilta. Esimerkkejä on miljoonia. Kuten joku sanoi, että jos et voi peittää jotain, korosta sitä. Korosta pieniä tissejäsi, pituuttasi, kaljuuttasi, erikoisuuttasi, älä piiloudu ja häpeä. Myy erikoisuutesi muille. Kun pidät itsestäsi, muutkin alkavat pitää sinusta.

Minun pitäisi korostaa epäsymmetrisiä kasvojani?

Miksi niiden pitäisi olla symmetriset? Pienet kauneusvirheet tekevät ihmisestä kiinnostavan näköisen.

Vierailija kirjoitti:

Kauneus/komeus on katsojan silmässä. Kyse on karismasta. Vaikka et näyttäisi siltä, mitä yleisen käsityksen mukaan pidetää kauniina/komeana, voit luoda oman tyylisi. Ajattele vaikkapa Marilyn Mansonia tai Apulannan Tonia. Kummatkaan eivät ehkä ole komeita perinteisessä mielessä, mutta kyllä he naisia viehättävät. He ovat kääntäneet erikoiset piirteensä efujseen ja luoneet itse oman tyylinsä. Tai ajatelkaa laihoja popparipoikia -ennen heitä muodissa olivat lihaksikkaat urheilijapojat ja yhtäkkiä nämä pienet ja laihat pojat tuntuivatkin tosi kuumilta. Esimerkkejä on miljoonia. Kuten joku sanoi, että jos et voi peittää jotain, korosta sitä. Korosta pieniä tissejäsi, pituuttasi, kaljuuttasi, erikoisuuttasi, älä piiloudu ja häpeä. Myy erikoisuutesi muille. Kun pidät itsestäsi, muutkin alkavat pitää sinusta.

Kun se kehä menee rumilla eri suuntaan. Rakastat itseäsi ja pidät itsestäsi -> saatkin jatkuvasti erisuuntaista, erittäin negatiivista palautetta ulkonäöstäsi sosiaalisissa tilanteissa -> käsityksesi itsestäsi alkaa horjumaan ja pikkuhiljaa muokkautuu negatiiviseksi. HUOM. Tämä ei ole nopea prosessi vaan hidas kehitys, yleensä vuosikausia. 

Jokainen, joka on hiukankaan tietoinen psykologiasta tietää, että ihminen on sosiaalinen olento ja muokkaa käsitystään suhteessa muihin. Alkaa olla ylimaallinen, sanoisin jopa epäterve käsitys itsestä jos oma minäkuva ei muokkautuisi toisten ihmisten käytöksen perusteella kun sitä kestää vuosia.