Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa, olenko liian julma äiti teini-ikäiselle?
06.12.2016 |
Tuo 13-vuotias vi**uilee koko ajan, haistattelee, roikkuu kännykän kanssa koko ajan, koulu menee penkin alle.
Annan paljon vapauksia ja vastuuta, mutta mitään ei huolehdi vaan vapaus menee aina yli rajojen. Nyt käskin sen kotiin klo 15, koska ruoka on silloin. Sai neuvoteltua sen klo 16 ja suostuin siihen. Sitten laittaa 15.50 viestin että tulee klo 17.
Ei ei ei. Sanoin että kotiin kuin olisi jo, hän ei kotiintuloaikoja määrää. Kun tuli puoli tuntia myöhässä, otin kännykän pois ja sanoin ettei saa ruokaa ennen kuin viikkaa pyykit ja tyhjentää tiskikoneen. Huomisen on kotiarestissa vi**uilun ja ylimielisen käytöksen ja sääntöjen noudattamatta jättämisen vuoksi.
Mun mielestä normaalia käytäntöä. Teini väittää että ei kenelläkään muulla ole tällaista.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ihana 15 v teini. Kohtelias, ottaa toiset huomioon, ihan superihana. Ei olla ikinä riidelty. Voidaan jutella kaikesta. Ei kyllä pidetä mitään tarkkoja aikoja. Syö kun on nälkä.
Meillä on myös superihana teini, joka paukuttelee välillä ovia ja riidellään kun ollaan eri mieltä.
Luonteeltaan on tullut minuun, eikä meillä ole riitely ja negatiivisten tunteiden näyttäminen kiellettyä.
Ei meilläkään ole kiellettyä. Ei vaan mitään syytä paiskoa ovia hänellä tai minulla hänen takiaan.
Itselläni on todella viilipyttymäinen työveri, tunteet tuntuvat menevän niin kuin vaakasuora viiva sydänkäyränä. Hän ei myöskään ymmärrä lapsia, joilla on temperamenttia, kun isellään eikä lapsillaan sitä ole.
Ja sen on ihan fine, ei niitä ovia ole pakko paukutella, mutta osassa perheissä se on pelolla estetty, mikä taas ei ole yhtään hyvä. Tunteiden sisäänpäin kääntymisestä seuraa usein mt-ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä teinit 13 v tyttö ja 16 v poika. Rajat ja rakkautta perheessä on, Mutta rajat perustuu vaan oikeasti tärkeisiin asioihin, yleensä liittyy turvallisuuteen. Mulla ei ole itsetarkoituksena se, että teini taipuu mun sääntöihin. Esim. tuosta ruokailusta en alkaisi vääntämään. Pääasia että syö. Kotiintuloajat sovitaan yhdessä ja hyvin on toiminut, tulevat ajoissa tai soittavat jos tulee joku muutos ja sitten sovitaan uudestaan. Molemmat ovat ymmärtäneet että huoli on vanhemmilla ja siksi sovitusta pidetään kiinni. Oviakin on paiskottu ja haistateltukin, senkin ymmärrän. Hyvä, että uskaltavat kuohuoa kotona, niin ei sitten muualla tarvitse. Teinin kuuluukin kapinoida ja just omille vanhemmilleen. Pääasia on molemmin puolinen luottamus ja tietoisuus siitä että vanhemmat pysyy aikuisena ja rinnalla vaikka teini ois miten hirveä. Näin meillä ja ihan tasapainoisia nuoria ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Teini kapinoi ja vittuilee niissä perheissä, joissa lasta ei ole kunnioitettu ja on liikaa sääntöjä.
Tuohan osa kasvuprosessia ja irrotauttumista vanhemmista. Kaverivanhemmat sucks.
Niin, mutta nykyään paykologit on sitä mieltä, että kapinointi on juurikin merkki liian autoritäärisestä kasvatuksesta. Ei siis normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Jos muistelen omaa lapsuuttani, niin oli se aina vaan niin mälsää keskeyttää kavereiden kesken hauskat jutut kun äiti vikisi kotiin syömään ja sitten piti taas lähteä takas.
Anna poikasi olla rauhassa kavereiden kanssa ja syö illalla kun tulee kotiin.
Ihana huomata, kuinka eri tavalla näistä aloituksista lukee niitä "sanomatomia" asioita. Itse oletin, että kyseessä on tyttö. Jotenkin pidin itsestään selvänä... Ap:han ei puhu lainkaan sukupuolesta, vain teinistä ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän koti mikään täyshoitola saa olla!
Tottakai ikätason mukaan jokainen asukas osallistuu yhteisiin askareisiin. Pyykinpesuun, keittiötöihin, siivoukseen. Taaperosta alkaen: ensin leikkinä "heitellään koreja" eli kerätään lelut omiin koppiinsa. Sitten siitä hiljalleen vaativampia. Koululainen osaa jo tyhjentää ja täyttää astianpesukoneen, tehdä tai osallistua ruoanlaittoon, imuroida, ripustaa pyykkejä kuivumaan jne. Ihan perusjuttuja päivittäin.
Harvoin yhdeltä lapselta menee 15min kauempaa mihinkään noista per päivä. Siivouspäivänä toki voi mennä koululaiselta tuntikin, mutta vähäistä on silti. Parisen tuntia viikossa yhteensä kaikkiaan. Kummasti oppii oman tulevan talouden hoitoa, tulee rutiiniksi ja arvostus muiden tekemiä askareita kohtaan kasvaa kun tietää miten paljon vaivaa mistäkin on.
Rohkenen olla eri mieltä. Kodinhoito kuuluu vanhemmille. Sitten vuorostaan lapsille, kun ovat oman kodin haltijoita. Lapsi käy koulussa ja harrastuksissa ja sitten viettää vapaa-aikaa. Toki voi pyynnöstä joskus jotain tehdä, mutta vastuut ja velvoitteet ovat perheen aikuisilla.
VUODEN VITSI! :D :D :D
Ensinnäkin: kodin tulee antaa valmiudet itsenäiseen elämään eli kotona tulee olla opittuna käytöstavat ja kodinhoito, tietenkin. Oma koti nuorelle ei ole sen ensimmäinen kotitöiden harjoittelupaikka vaan tottakai sitä itsenäistymistä auttaa se, että tietää pärjäävänsä kaikissa kotihommissa, rutiinia.
Surullisesti olen nähnyt näitä 25v kotona asuvia paapottuja kun ei haluta luopua mamman täyshoitolasta ja pelottaa ajatuskin olla omillaan kun mitään ei osata tehdä. Mammat sitten tuskailee kun aikuisia lapsia kotona, mutteivät tee mitään eivätkä maksa kotiin mitään.
15 minuuttia päivässä on todella pieni hetki lapsen päivästä. En ikinä haluaisi kasvattaa lapsia, jotka ovat piloille hemmoteltu. Ei missään laissakaan sanota, että vanhemmuuteen kuuluu loputon täyshoitolan pito.
Omalla teinillä urheilu vie 5 iltaa viikossa, koulussa usea päivä 16 asti ja silti kummasti ehtii tekemään kotitöitä, pelaamaan pleikkaa, hengailemaan kavereiden kanssa, saamaan hyviä numeroita.
Onhan se toki palsta mamman mussukalle kamalaa jos kaveriaika tai pleikka-aika lyhenee 15min. Kuitenkin päivässä jää näillekin keskimäärin 3h. (plus treenit ja läksyaika)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Klassinen teini. "Ei kenelläkään muulla.." "Mutku kaikilla muillakin.." jne. Et ole liian ankara.
Munkin mielestä on hyödyllistä opettaa tekemään kotitöitä mutta kyllä lapsen ja vamhemman vuorovaikutuksessa on vikaa jos kotitöitä käytetään rangaistuksena! Sehän saa lapsen vain inhoamaan niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistakaa mammat että parhaat kasvatustulokset ollaan aina saatu halveksunnalla ja nöyryytyksellä ;)
Mun mielestä taas toi on just sopiva määrä kuria. Itseäni ei ole koskaan kuritettu muulla kuin puhuttelulla tai korkeintaan huoneeseeni rauhoittumaan ja miettimään tekosiani. Silti olen vastuulliseksi, työtä tekeväksi mieheksi kasvanut :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taivas, että nykyään lapset saa kyllä tehdä ihan mitä tahansa... Toivottavasti mä en saa lapsia, saisin varmaan lasut perään saman tien, kun pitäisin kakaroille kuria enkä antais haistatella ja mennä ympäriinsä miten lystäävät.
Jos vanhempi sanoo, että kotiin tullaan aikaan X niin sillon sit kanssa tullaan eikä ilmoiteta, että "mä tuun sit joskus".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Teini kapinoi ja vittuilee niissä perheissä, joissa lasta ei ole kunnioitettu ja on liikaa sääntöjä.
Tuohan osa kasvuprosessia ja irrotauttumista vanhemmista. Kaverivanhemmat sucks.
Niin, mutta nykyään paykologit on sitä mieltä, että kapinointi on juurikin merkki liian autoritäärisestä kasvatuksesta. Ei siis normaalia.
Kapinoinnin voi ymmärtää kovin monella tavoin? Toiset paukuttelee ovia ja toset karkailee ties minne kadoten viikoiksi, osa viiltelee... ovien paukuttelu ja haistattelu on kovin viatonta tuossa seurassa, mikäli ei nyt ole 24/7 tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Teini kapinoi ja vittuilee niissä perheissä, joissa lasta ei ole kunnioitettu ja on liikaa sääntöjä.
Tuohan osa kasvuprosessia ja irrotauttumista vanhemmista. Kaverivanhemmat sucks.
Niin, mutta nykyään paykologit on sitä mieltä, että kapinointi on juurikin merkki liian autoritäärisestä kasvatuksesta. Ei siis normaalia.
Moni eri asia vaikuttaa murrosiän käytökseen
Varhaisnuoruudessa persoonallisuuden ja tunne-elämän kehityksessä tapahtuu suuria muutoksia. Murrosikä on nimensä mukaisesti aikaa, jolloin nuori kohtaa uusia haasteita kasvaessaan lapsesta aikuiseksi. Jokainen nuori on kuitenkin yksilö. Kaikki nuoret eivät käyttäydy niin kuin murrosikäisten oletetaan käyttäytyvän. Kaikki eivät kapinoi tai riitele jatkuvasti vanhempiensa kanssa tai koe voimakkaita tunnekuohuja. Temperamentti, aiemmat elämänkokemukset ja perhesuhteiden kiinteys vaikuttavat siihen, millä tavalla nuori käy läpi nuoruuttaan ja siihen liittyviä haasteita. Monilapsisissa perheissä on usein monta erilaista tapaa elää murrosikää. Toisilla kuohuntavaihe voi tulla myös myöhemmin kuin toisilla.
... jatkuu linkin kautta
Jos kersaa ei ole kasvatettu jämäkällä kädellä eikä ole vaadittu asiallista käytöstä, niin nyt aletaan sitten poimia hedelmiä. Murkkuikä ei saa kelvata selitykseksi paskamaiselle käytökselle, sanokoot kaiken sorttiset kuraattorit ja muut ymmärtäjät ihan mitä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin. Teini kapinoi ja vittuilee niissä perheissä, joissa lasta ei ole kunnioitettu ja on liikaa sääntöjä.
Jossain määrin totta lienee tuokin, mutta toki sääntöjä tulee olla. Ruoka-aikaa tulee kaikkien kunnioittaa, sen aterian on joku valmistanut ja nähnyt vaivaa sen eteen, ruoka-ajan noudattamatta jättäminen on sama kuin pyyhkisi sillä ruuanlaittajalla lattiaa.
Jonkinlainen demokratia taitaa toimia parhaiten, se tarkoittaa, että lapsilla, kaikenikäisillä on mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä, mutta myös velvollisuuksia yhteiseen hyvään. Lapset ja teinit eivät ole olemassa vain aikuisen käskytystä varten, eivätkä aikuiset lastensa oikkuja varten.
Tässä on varmaan paljon sellaistakin mitä ei kerrota ap:n omasta käytöksestä kasvattajana.