Omituisinta/törkeintä mitä vieraat ovat tehneet ollessaan teillä kylässä?

Up

Vierailija kirjoitti:

Sain yllätysvieraiksi pariskunnan, viisikymppisiä ja nainen sukulaiseni. Asuin silloin pienessä yksiössä. He jäivät sitten yli viikoksi sen kummemmin neuvottelematta kanssani. Nukuin sen ajan paljaalla lattialla keittosyvennöksessä, he minun sängyssäni. Oli tosi kiusallista elää uppo-oudon miehen kanssa niin kauan vielä siinä ahtaudessa. Ujostelin vessassakin käymistä. Kävin töissä, laitoin ruoat jne. Lopulta olin tosi kiusaantunut, mutta en osannut sanoa suoraan, että nyt riittää. Tämän ymmärrettyään naispuolinen vieras näytti nautinnollista vahingonilon ja härnäämisen ilmettä. Lopulta mies suostutteli visiitin loppumiseen. Silloin sitten päätin, että en enää koskaan ota ko. perheestä ketään kynnykseni yli, enkä itse mene tapaamaan heitä. Puhelinyhteys kyllä säilyi vuosia, mutta sekin oli aina ollutkin pelkkää kuuntelua minun puoleltani, minun juttuni eivät kiinnostaneet.

Mistä teitä pelokkaita ja arkoja aikuisia oikein piisaa, kun ei osata sanoa:

-Ei käy valitan, ei sovi nyt.

-Jos tulette tuokaa omat eväänne, minulla kaappi tyhjä.

-Yövieraita en voi ottaa, sillä ei ole makuupaikkoja eikä vuodevaatteita.

Toivottavasti ette hanki lapsia ennenkuin itsetunto hiukan kasvaa, sillä lapset tarvitsevat turvaa ja opastusta vanhemmiltaan!!

Kuivasi kätensä väärään pyyhkeeseen, vaikka minulla lukee selkeästi mikä on käsipyyhe. Ei myöskään korona-aikana suostunut pitämään maskia, vaikka tiesi, että hoidin vakavasti sairasta immuunipuutteista äitiäni. Ei olla enää kavereita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmissuhteistani, perheestäni, asioista joka ovat hyvin henkilökohtaisia. Eikä siellä avauduta muutenkaan mistään elämän kipupisteistä tai siitä miten "nuoruudenrakkaani särki sydämeni". Ei nämä asiat kuulu työpaikalle vaikka ihan hyvin juttuun tullaankin. 

Työpaikalla jutellaan niitä näitä, keskitytään lähinnä työasioihin tai säähän tai mitä kukakin teki tai tulee tekemään lomalla tms.

 

Kyllä me töissä puhutaan aivan kaikesta toistemme kanssa. Jaetaan iloja ja murheita. Tehdään aika tiiviisti yhdessä töitä. Jotkut jopa saattavat pilke silmäkulmassa mainita kuinka oli kivaa silittelyä isännän kanssa. Eikä mua ainakaan tuollaisen asian mainitseminen inhota. Oon lähinnä iloinen, että työkaverilla on mukavaa. :)

Moni myös kertoo niinkin arkoja asioita aivan avoimesti, että itseänikin ihmetyttää.

Sotkeneet vessan paskalla

Tutut kävivät meillä kahvilla kun olivat menossa mökilleen, perheen äiti kysyi voisiko saada meiltä vähän sokeria mukaan, kun unohtivat ostaa kaupasta, eivätkä haluaisi ajaa 15 km takaisin päin kauppaan vain sitä varten. Otin pakastusrasian ja laitoin siihen varmaan 3-4 dl sokeria ja kun olin antamassa sitä heille, niin perheen isä kurkkasi jääkaappiimme ja alkoi listata että voisivat ottaa myös vesimelonin ja mansikat mukaansa ja leikepaketin, mainitsi myös että olikohan wc-paperia mökillä, pitäisikö ottaa sitäkin? Perheen äiti meni noloksi, kiitti sokerista ja käytännössä hätisti koko perheen vauhdilla ulos meiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri tuli kerran kylään ja toi mukanaan pullaa ja sit kun olin laittanut kahvit ja tarjottavaa ja istuttiin pöytään ja olin ottamassa yhden pullan , hän totesi "Sinä et sit näihin pulliin koske mitä toin" ja alkoi mutustella pullaa, mutta päätin iskeä samalla mitalla takaisin ja kun hän oli ottamassa keksiä lautaselta, otin lautasen pois ja sanoin "Ja sinäkään et sit näihin tarjottaviin koske"

Siis tämä ihminen on tehnyt samanlaista juttua pari kertaa aiemmin ja nyt sitten päätin 'iskeä takaisin'

Itsekin kun hänellä käynyt kylässä niin ei ikinä tarjoa mitään

Sun olis pitäny olla antamatta sille kahvia.... olisit vaan sanonu : "Sinä et sit näihin hahveihin koske mitä keitin"

Meillä on olohuoneessa puinen sohvapöytä, jossa on vetolaatikot. Pöytä on jykevätekoinen, ja laatikoiden avaaminen vaatii vähän voimaa, ts. ne eivät aukea kovin helposti. Miehelläni on sairauksia, joihin hän tarvitsee useita lääkkeitä. Hänelle on tullut tavaksi säilyttää osaa lääkkeistään sohvapöydän laatikossa, josta hänen on ne helppo ottaa. Sairaudet eivät näy ulospäin, eikä mies huutele asiasta.

Eräs kaveri, johon olin vasta hiljattain tutustunut, oli meillä käymässä. Kun istuimme olohuoneessa kahvittelemassa, hän hihkaisi yhtäkkiä, että "mitäs täältä löytyy!" ja veti sohvapöydän laatikot auki. Hän jäi tuijottamaan miehen lääkekasaa. Olimme miehen kanssa tyrmistyneitä tällaisesta käytöksestä. Mutta sen sijaan, että kaveri olisi nolostunut ja sulkenut laatikon, hän alkoi kysellä lääkkeistä. Mies ei vastannut oikein muuta kuin että "joo, mun täytyy käyttää noita lääkkeitä". Keskustelu onneksi siirtyi muihin asioihin. Jälkeenpäin mies kyseli minulta kaverin käytöksestä. Emme ole enää juurikaan tekemisissä. 

Kun olin yhden kaverin luona kylässä ja kun se oli vessassa niin yks  sen luona samaan aikaan vierailemassa ollu likka nousi mutta mutkitta ja muodollisuuksitta keittiön tiskipöydän lavuaariin päin, kyykistyi ,laski farkkunsa ja kusta lorotti sinne  tiskipöydän  lavuaariin. 

Mahtui hyvin koska oli sellainen aika pieni kooltaan.

Hymyili vaan ja antoi tulla ja veti sitten taas housut vyötärölle ja laittoi vetskarin kiinni.

Sen pituinen se ja tämä tarina  on tosi.

Kotinamme alkoi puhua kovalla komentoäänellä miniän isä kahvipöydässä! Miniä pilkkas isäänsä ensin ja isänsä ärhti niin että kaikki oli hetken hiljaa. Onko ihan normaalia kyläilykulttuuria? Minusta ei, perheen keskeiset riidat pitää hoitaa kotonaan.

Vierailija kirjoitti:

Kun olin yhden kaverin luona kylässä ja kun se oli vessassa niin yks  sen luona samaan aikaan vierailemassa ollu likka nousi mutta mutkitta ja muodollisuuksitta keittiön tiskipöydän lavuaariin päin, kyykistyi ,laski farkkunsa ja kusta lorotti sinne  tiskipöydän  lavuaariin. 

Mahtui hyvin koska oli sellainen aika pieni kooltaan.

Hymyili vaan ja antoi tulla ja veti sitten taas housut vyötärölle ja laittoi vetskarin kiinni.

Sen pituinen se ja tämä tarina  on tosi.

Ihmeporukoissa liikut.

Vierailija kirjoitti:

Yksi kaverini vei kerran vaatehuoneestani Zara-kaupan paperipussin. Siis pelkän sen ruskean pussin, jossa ei sisällä ollut mitään enkä huomannut, että muuta olisi mukaan lähtenyt. En viitsinyt kysyä, koska pussilla ei ollut mitään arvoa minulle, se oli vaan jäänyt vaatehuoneeseen ostoksilla käynnin jälkeen. Ihmetytti kuitenkin, miksi joku haluaisi pelkän vaatekaupan paperipussin kun kyse ei edes ollut mistään Chanelista. :D

Sorry, mutta voisin olla tuo. Esimerkiksi,  jos vaihdan pikkarit puhtaisiin (omiini) tai jotain hikistä, vaikka sukat, niin tarviin likapyykille pussin. Ja jos näen jonkun Zaran pussin jossain lojumassa, niin en edes keksis  ajatella, että se on jonkun aarre; ottaisin ja käyttäisin tarpeeseen, samalla teen palveluksen, kun vien roskan pois.Ihan sama kuin k-marketin muovikassi - paitsi jälkimmäinen on kalliimpi.

Samantyyppinen ketju.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3991148/ketju/minkalainen_on_moukkamais…

Nyt on taas kesäjuhlien ja mökkikestien aikaa. Ja vaikka sellaisia juttuja, joita ketjussa kerrotaan, ei toivoisi sattuvan kenellekään, olisi kuitenkin kiva jos kertomuksia saisi lisää. Tuota edellä mainittua keskustelua saa myös jatkaa.

Vierailija kirjoitti:

Tutut kävivät meillä kahvilla kun olivat menossa mökilleen, perheen äiti kysyi voisiko saada meiltä vähän sokeria mukaan, kun unohtivat ostaa kaupasta, eivätkä haluaisi ajaa 15 km takaisin päin kauppaan vain sitä varten. Otin pakastusrasian ja laitoin siihen varmaan 3-4 dl sokeria ja kun olin antamassa sitä heille, niin perheen isä kurkkasi jääkaappiimme ja alkoi listata että voisivat ottaa myös vesimelonin ja mansikat mukaansa ja leikepaketin, mainitsi myös että olikohan wc-paperia mökillä, pitäisikö ottaa sitäkin? Perheen äiti meni noloksi, kiitti sokerista ja käytännössä hätisti koko perheen vauhdilla ulos meiltä.

Ehkä toi oli heidän huumoriaan. Mun mielestä kuulostaa ihan hauskalta että isäntä sitten vitsaili noin, mutta ehkä sokeria pyytänyt perheen äiti ei ollut huumori tuulella. 

En nyt tiiä onko tää niin paha mut kaveri tuli kaverinsa kanssa meille ja tää sen kaveri meni heti pskalle. Juoksi oikeen. En ollu sitä nähny ennen. Nykyään ollaan myös frendei.

Hätä ei lue lakia.

Sukulainen, joka tuli lapsen synttäreille, ja kutsui samalla pari ystäväänsä pari viikkoa sitten olleille omille synttäreilleen, jotka vietti sitten meillä, hyödyntäen lapsen synttäreiden tarjoiluja.

Naispuolinen kaverini oli nyt aikuisena ensimmäistä kertaa luonani yötä. Kuulin kahtena yönä, kun kaveri meni vessaan, jätti vessan oven raolleen (toisena yönä myös vanhempani nukkuivat samassa asunnossa, eli mitä hittoa?!), veti pöntön, mutta ei kummallakaan kerralla pessyt käsiä. Ihan h*vetin ällöttävää ja outoa! Jos yrittää olla hiljaa, niin miksi jättää vessan oven auki ja vetää kuitenkin pöntön, niin että kaikki varmasti kuulee, mutta ei silti pese käsiä? Mikä logiikka?! En halua häntä enää ikinä luokseni yötä.

En tiedä meneekö vähän aiheen ohi, mutta kävin vähän aikaa sitten tutun luona kylässä. Toin mukanani mansikoita ja pullaa. Tuttu laittoi ne kaappiin, eikä tarjonnut niitä yhdessä syötäväksi. Minä olen tottunut siihen, että vieraiden tuliaiset nautitaan yhdessä. :D