Ovatko lapsenne aina innokkaina leikkimässä muiden lasten kanssa?

on aika lailla samanlainen.



On tosi innokas kaveeraamaan ikäistensä lasten kanssa, ja juttelee myös aikuisille asian kuin asian.



Tähän on ollut pitkä tie, 4-vuotiaaksi asti lapsi oli tosi arka kotihiiri, eikä olisi ikinä halunnut lähteä minnekään. Sitten ikään kuin koki valaistumisen, että hei, muiden kanssa leikkiminenhän on kivaa...

kiinnostuneita sosiaalisesta kanssakäymisestä. Olen siitä tosi iloinen, kun tarkemmin ajattelen. Olen nimittäin välillä saanut harmaita hiuksia heidän luonteidensa toisesta puolesta, joka on elohopeamainen vilkkaus ja kekseliäisyys.

ap

kiinnostuneita sosiaalisesta kanssakäymisestä. Olen siitä tosi iloinen, kun tarkemmin ajattelen. Olen nimittäin välillä saanut harmaita hiuksia heidän luonteidensa toisesta puolesta, joka on elohopeamainen vilkkaus ja kekseliäisyys.

Lapsillani ei myöskään ole adhd:tä, ja ihmettelenkin, onko sosiaalista kyvyttömyyttä em. käytös?

Harmi jos loukkasin jotakuta jolla ei ole ihan sama tilanne.

Ei taida olla viisasta julkisesti iloita siitä mitä on.

Selvästi annat ymmärtää että omat lapsesi ovat sosiaalisia pikkuenkeleitä ja muut murjottavia ja tästä päättelet että nimenomaan näillä muilla lapsilla mättää. Miten helvetissä tästä olisi pitänyt päätellä, että sinä ihmettelet, ovatko omasi kyvyttömiä näyttämään negatiivisia tunteitaan?

Voi hyvin olla että lasten itsensä ilmaisemisen vaikeus on äidiltä perittyä.

Ovatko jotenkin poikkeuksellisia? Välillä kun tuntuu, että suurimmalla osalla lapsista on vähän väli' huono päivä tai ei muuten vaan huvita leikkiä tms. Voivat roikkua äidissä tai muuten vaan jurottaa, ettei leikistä tule mitään. Mikä näitä lapsia oikein

kiinnostuneita sosiaalisesta kanssakäymisestä. Olen siitä tosi iloinen, kun tarkemmin ajattelen. Olen nimittäin välillä saanut harmaita hiuksia heidän luonteidensa toisesta puolesta, joka on elohopeamainen vilkkaus ja kekseliäisyys.

Lapsillani ei myöskään ole adhd:tä, ja ihmettelenkin, onko sosiaalista kyvyttömyyttä em. käytös?

Harmi jos loukkasin jotakuta jolla ei ole ihan sama tilanne.

Ei taida olla viisasta julkisesti iloita siitä mitä on.

Toki itsekin provosoin aloituksen viimeisellä lauseella, mutta ilman provosointia ei yleensä synny mitään keskustelua.

ap

Selvästi annat ymmärtää että omat lapsesi ovat sosiaalisia pikkuenkeleitä ja muut murjottavia ja tästä päättelet että nimenomaan näillä muilla lapsilla mättää. Miten helvetissä tästä olisi pitänyt päätellä, että sinä ihmettelet, ovatko omasi kyvyttömiä näyttämään negatiivisia tunteitaan?

Voi hyvin olla että lasten itsensä ilmaisemisen vaikeus on äidiltä perittyä.

Ovatko jotenkin poikkeuksellisia? Välillä kun tuntuu, että suurimmalla osalla lapsista on vähän väli' huono päivä tai ei muuten vaan huvita leikkiä tms. Voivat roikkua äidissä tai muuten vaan jurottaa, ettei leikistä tule mitään. Mikä näitä lapsia oikein

Sinulle aihe tuntuu olevan arka. Minusta tämä on ihan aihe, mistä voi keskustella. Jurotus on siis sinusta aina ujoutta, vai mitä? Minulla on vain nämä omat lapseni, en ihan oikeasti tiedä, mitä niiden jurottavien päässä liikkuu.

ap

Mulla on ihan just samanlainen lapsi kuin ap:llä. Hirmu kova leikkimään, leikkii kaikkien kanssa, aina valmiina , ei juuri koskaan riitele mistään. Onko se sitten tosiaankin pohjimmiltaan sitä että yrittää kaikin keinoin miellyttää muita? Itse olen ylikiltti ja olen koettanut verenmaku suussa olla siirtämättä sitä lapseeni. Mutta, näen kyllä lapsessa sellaisia piirteitä, että saattaa olla että olen kuitenkin epäonnistunut :(.

ja kaikkialla leiki ap:n lasten kanssa.



Huomautin vain, että ap ei alkuperäisessä viestissä todellakaan ihmetellyt mitään sellaista mitä väitti viestissä 17 ihmetelleensä. Jos äidin itseilmaisun taso on tuota luokkaa että kysyy aivan muuta kuin tarkoittaa niin ei voi olettaa, että lapsetkaan olisivat ilmaisutaidoltaan ykkösiä.

ja kaikkialla leiki ap:n lasten kanssa.

Huomautin vain, että ap ei alkuperäisessä viestissä todellakaan ihmetellyt mitään sellaista mitä väitti viestissä 17 ihmetelleensä. Jos äidin itseilmaisun taso on tuota luokkaa että kysyy aivan muuta kuin tarkoittaa niin ei voi olettaa, että lapsetkaan olisivat ilmaisutaidoltaan ykkösiä.

Kuten viestissä 17 kerroin. Kerroin myös muita ajatuksiani viestissä 17, onko se kiellettyä? Jos et pidä minun ilmaisutavastani, niin mistä päättelet etteivät lapseni ole ilmaisutaidoiltaan ykkösiä? Olenko sanonut niin? Koet ilmeisesti, että puhun juuri sinun lapsestasi aloituksessani ja olet siitä loukkaantunut. Et kuitenkaan osaa keskustella asiasta aikuismaisesti?

ap

valmiita leikkimään koska vain ja kenen vain kanssa. tämä kyllä harmittaa mua tosi paljon mutta minkäs mä sille voin! Poika on ainakin tosi hitaasti lämpiävä ja leikkii vain tiettyjen tuttujen kanssa, tyttö taas on autistinen eikä oikein osaa leikkiä toisten ehdoilla. Sen sijaan kolmas lapseni näyttää olevan aika avoin ja sosiaalinen. TOIVON että hänestä tulisi kiinnostunut muista lapsista!