Hymyttömät ihmiset ovat alkaneet ahdistaa
Kävin eilen kaupassa teinin kanssa. Hänen naamansa oli hävettävän tympääntyneen näköinen.
Katselin myös kanssakauppailijoita ja hymyn häivää oli vaikea löytää.
Onko ihmisten elämä oikeasti näin onnetonta. Kaikki jotka kaupassa olivat ovat kuitenkin sen verran etuoikeutettuja, että voivat ostaa ruokaa ja lisäksi myös paljon kaikenlaista tarpeetonta...
Minua on jo alkanut ahdistaa lähteä ihmisten ilmoille, kun en näe hymyileviä ihmisiä. Minua varmaankin pidetään hulluna, kun kuljen kaupoissakin hymyillen.
Ja tämän kaiken lisäksi teinini ja mieheni ovat samaa maata keskenään. Onneksi minulla on toinen lapsi joka on minun hengenheimolaiseni.
Mitä te muut olette tehneet kun olette lopen kyllästyneitä kaikkeen negatiivisuuteen?
Onneksi olen töissä asiakaspalvelussa jossa saa hymyillä ja se on jopa suotavaa.
Kommentit (31)
Minullakin on ongelmia, isojakin, mutta silti minusta tuntuu siltä että hymyilen ihan luonnostaan kun kohtaan ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on se aika kummallista jos kaupassa hymyilee koko ajan itsekseen. Toki saat itse olla omituinen mutta älä vaadi sitä muilta.
:D On se kummallista, että ihminen hymyilee ilman syytä:D Miksi en hymyilisi?
Niin... SINÄ saat hymyllä ilman syytä, mutta kanssaeläjien vakavista ilmeisyä tulkitset, että he ovat onnettomia tai eivät ymmärrä olevansa etuoikeutettuja yms. Mitäpä jos hekin ovat vakavia vain ihan luonnostaan - ilman mitään syytä? Mikä ihmeen mielen poliisi sinä olet? Annat täällä lupia ihmisten ilmeille ja tunteille tyliin: Ei aina ole pakko hymyillä, mutta kun MINÄ olen kauppareissulla niin sillon kyllä pitäisi. Muuten MINÄ ahdistun.
Vierailija kirjoitti:
Ap, en pidä sinua hulluna koska hymyilet, mutta tuollainen ahdistuminen toisten ilmeistä sen sijaan kertoo jotakin... Jos kerran olet niin pirteä, onnellinen ja etuoikeutettu, niin miksi ihmeessä noin paljon ahdistaa. Eikö tuo vain kerro, että hymyilysisi ei ole aitoa, sillä jos olisi, niin hyväksyisit toiset ihmiset ilmeineen kaikkineen. Nyt hymysi takaa kyräilet ja arvostelet toisia ja heidän ulkonäköänsä.
Olen vain huolissani yrmyistä ja ihmettelen ääneen mikä ihmisiä Suomessa vaivaa. Kun taas vertaa muihin maihin missä asiat esim. taloudellisesti eivät ole niin hyvin kuin meillä täällä, mutta silti ihmiset kulkevat iloinen perusilme kasvoillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, en pidä sinua hulluna koska hymyilet, mutta tuollainen ahdistuminen toisten ilmeistä sen sijaan kertoo jotakin... Jos kerran olet niin pirteä, onnellinen ja etuoikeutettu, niin miksi ihmeessä noin paljon ahdistaa. Eikö tuo vain kerro, että hymyilysisi ei ole aitoa, sillä jos olisi, niin hyväksyisit toiset ihmiset ilmeineen kaikkineen. Nyt hymysi takaa kyräilet ja arvostelet toisia ja heidän ulkonäköänsä.
Olen vain huolissani yrmyistä ja ihmettelen ääneen mikä ihmisiä Suomessa vaivaa. Kun taas vertaa muihin maihin missä asiat esim. taloudellisesti eivät ole niin hyvin kuin meillä täällä, mutta silti ihmiset kulkevat iloinen perusilme kasvoillaan.
Ihmisillä on omat murheensa riippumatta maan yleisestä taloustilanteesta tms. Jos vaikka menetät lapsesi, niin on aivan yksi ja sama vaikka työllisyys kohentuisi. Murheen ei tarvitse edes olla tuota kokoluokkaa, kun sen rinnalla positiivisetkaan yhteiskunnalliset asiat eivät paljoa lohduta.
Kyllä sitä surua ja murhetta ihmisten kasvoilla näkyy myös muissa maissa, ei ainoastaan Suomessa. Jos ulkomailla liikut vain pääkaupunkien shoppailukaduilla tai etelän lomaparatiiseissa, niin ehkä näetkin vain iloisen ja hyvävointisen näköisiä ihmisiä. Siitä ehkä käsitys ulkomaalaisten ikuisesta onnesta. Joissakin maissa toki kulttuuri sanelee, että ikäviä tunteita ei ulkopuolisille näytetä ja kasvoilla on kestohymy aamusta iltaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten ihmiset eivät hymyile?
Googlaa isis tai etninen puhdistus niin ehkä narsistikin tajuaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, en pidä sinua hulluna koska hymyilet, mutta tuollainen ahdistuminen toisten ilmeistä sen sijaan kertoo jotakin... Jos kerran olet niin pirteä, onnellinen ja etuoikeutettu, niin miksi ihmeessä noin paljon ahdistaa. Eikö tuo vain kerro, että hymyilysisi ei ole aitoa, sillä jos olisi, niin hyväksyisit toiset ihmiset ilmeineen kaikkineen. Nyt hymysi takaa kyräilet ja arvostelet toisia ja heidän ulkonäköänsä.
Olen vain huolissani yrmyistä ja ihmettelen ääneen mikä ihmisiä Suomessa vaivaa. Kun taas vertaa muihin maihin missä asiat esim. taloudellisesti eivät ole niin hyvin kuin meillä täällä, mutta silti ihmiset kulkevat iloinen perusilme kasvoillaan.
Miksi ne ei sitten onnellisuustutkimuksissa sano että ovat onnellisia. Miksi esittävät ulospäin muuta kuin ovat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, en pidä sinua hulluna koska hymyilet, mutta tuollainen ahdistuminen toisten ilmeistä sen sijaan kertoo jotakin... Jos kerran olet niin pirteä, onnellinen ja etuoikeutettu, niin miksi ihmeessä noin paljon ahdistaa. Eikö tuo vain kerro, että hymyilysisi ei ole aitoa, sillä jos olisi, niin hyväksyisit toiset ihmiset ilmeineen kaikkineen. Nyt hymysi takaa kyräilet ja arvostelet toisia ja heidän ulkonäköänsä.
Olen vain huolissani yrmyistä ja ihmettelen ääneen mikä ihmisiä Suomessa vaivaa. Kun taas vertaa muihin maihin missä asiat esim. taloudellisesti eivät ole niin hyvin kuin meillä täällä, mutta silti ihmiset kulkevat iloinen perusilme kasvoillaan.
Miksi ne ei sitten onnellisuustutkimuksissa sano että ovat onnellisia. Miksi esittävät ulospäin muuta kuin ovat?
Ihmiset ovat yksilöitä ja tutkimukset ovat vain tutkimuksia. Se, että joku hymyilee, ei tarkoita automaattisesti että hän on onnellinen, eikä vakavuus tarkoita, että ei osaa arvostaa asioita jotka ovat hyvin.
Jos esim. kaupassa rupee ventovieraille hymyilemään, pidetääan
omituisena, pahimassa tapauksessa saa vielä turpiinsa, niin että
hymyileppä siinä sitten.
Mulla on aikamoisen vahvoja kroonisia kipuja, elikä aika helposti hymy hyytyy. Täys työ yrittää pitää naama pokkana kaupungilla asioidessani, niin etten kulje naama irveessä kivuista johtuen.
Tarkoitan siis että perussuomalaisen pokkarinaamaisuuden lisäksi voi löytyä muitakin selityksiä hymyttömyyteen.
Mutta oli nyt miten oli, niin ap, älä nyt anna tällaisen asian vaikuttaa itseesi. Milloinkaan et voi muuttaa toisia, vaan ainoastaan itseäsi, elikä muuta suhtautumistasi asiaan.
Ehkä mä vaan kaipaan niin paljon sitä, että oma mieheni hymyilisi kanssani, että olen alkanut kiinnittää liikaa huomiota tuntemattomiin ihmisiin 😢
Vielä sinullekin tulee päivä tai ajanjakso kun et hymyile ja toisten ilmeet ei voisi vähempää kiinnostaa. Silloin sinusta(kin) tällaiset "hymyrouvien" kommentit tuntuu lähinnä vain typerältä itsetehostukselta.